Monen kotitalouden asuntovelka on summaltaan suuri, mutta ostovoimaan suhteutettuna asuntovelka on yhä hillityllä tasolla. Kotitalouksilla on velkaa kaikkiaan 115 miljardia euroa, josta asuntovelkaa 87 miljardia.
Kotitalouksien velkaantuminen ei uhkaa Danske Bankin johtavan neuvonantajan Lauri Uotilan mukaan asuntomarkkinoita, vaikka matalat korot ovatkin kiihdyttäneet asuntokauppaa.
– Asuntojen hintakehitys suhteessa kotitalouksien keskimääräisiin nettotuloihin on ollut täysin vakaata 7-8 vuoden ajan. Meillä ei ole mitään hintakuplaa tältä osin, Lauri Uotila sanoo.
Kotitalouksilla on noin 115 miljardin euron velka, josta asuntovelkaa 87 miljardia euroa. Samaan aikaan melkein puolet kotitalouksista on täysin velattomia.
Uotilan mukaan asuntolainojen velkakanta ei kotitalouksia paina, vaan ratkaisevia asioita ovat asuntovelan velanhoitomenot eli korot ja lyhennykset. Kotitalouksien vuotuiset korkomenot ovat Uotilan mukaan olleet vain 2,5 prosenttia suhteessa vuosituloihin.
– Näin pienillä korkomenoille emme ole selvinneet ainakaan 40 vuoteen. Asuntolainojen lyhennyksetkin ovat nykyään aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi 80-luvulla. Maksuajatkin ovat nyt pituudeltaan kaksinkertaiset, Uotila sanoo.
Koska kukaan ei kuitenkaan voi varmuudella ennustaa, milloin markkinakorot lähtevät jälleen nousuun, Uotila suosittaa yksinkertaisena tapana suojautua korkoriskiltä sillä, että sitoo ainakin osan asuntolainasta usean vuoden korkojaksoihin.
– Lainan mitoituksessa olisi hyvä tähdätä siihen, että asumisen rahoituskulut eli asuntolainan korot ja lyhennykset olisivat korkeintaan 25-30 prosenttia kotitalouden nettotuloista.
Kotitalouksilla on velan ohella myös rahoitusvarallisuutta, muun muassa runsaat 80 miljardia euroa pankkitalletuksina.