Omistusasunnoissaan asuvat suomalaiset käyttävät kiinteistönvälittäjää harvoin. Nuoret aikuiset kaipaavat välittäjältä muutakin kuin pelkkää asuntoesittelyä ja hinta-arviota. Erityisesti nuoret 18‒22-vuotiaat toivovat, että välittäjä pystyisi tarjoamaan myös tulevaisuudessa arviota asunnon kunnosta ja olemaan jatkuvassa yhteydessä.
Tosin vanhempi väki ei halua myöskään muuttoapua, eikä kovin usein edes muutakaan.
Tällainen näkemys tuli ilmi uudenlaisen asumisen palveluja tuottavan Kahdeksas päivä –nimisen yrityksen tekemässä kyselyssä. Tutkimukseen vastasi 1002 iältään 18‒70-vuotiasta suomalaista ympäri maan.
Asunnonvaihtoa aika harvakseltaan
Vastaajista 52,8 prosenttia kertoi asuvansa omistusasunnossa. Suurin osa eli 61,3 prosenttia omistusasunnoissa asuvista ihmisistä asuu Pohjois-Suomessa. Vuokralla asuvien suomalaisten osuus on 42,1 prosenttia vastaajista ja heistä suurin osa (45,1 %) asuu Itä-Suomessa.
Kovin usein suomalainen ei vaihda asuntoaan, sillä viiden vuoden sisään 50,7 prosenttia vastaajista ei ole vaihtanut asuntoa. Kerran asuntoa vaihtaneiden ryhmä yltää 24,9 prosenttiin.
Itäsuomalaiset ovat kunnostautuneet asunnonvaihtajina, sillä siellä viiden vuoden sisään yhden muuton tehneitä oli alueellisesti eniten, 30,1 prosenttia.
Tutkimuksesta selvisi myös, että naiset vaihtavat asuntoa miehiä useammin. Sekä kerran, kaksi, neljä että viisi kertaa asuntoa vaihtaneita naisia oli enemmän kuin miehiä. Miesvastaajista vain kolme kertaa viiden vuoden sisällä muuttaneita oli enemmän kuin naisia.
Muuttoapuakaan ei kovin herkästi haluta
Suurten ikäpolvien edustajat tekevät kodin työt lähtökohtaisesti itse ja tilaavat esimerkiksi muuttopalveluita hyvin harvoin. 44,9 prosenttia 56–70-vuotiaista suhtautuu kielteisesti muuttoapuun.
Asenteet ovat siirtyneet eteenpäin, mutta harvempi 23–35-vuotias suhtautuu enää kielteisesti muuttopalveluihin (29,8 %).
Muuttopalveluita suomalaisista käyttävät eniten eteläsuomalaiset, joista kolmasosa (29,4 %) ei käytä ulkopuolista tarjoajaa. Muuttopalveluita tilataan useasta syystä, joista yleisin on se, ettei pidä muuttamisesta (31,3 %).
Käytännön syistä useimmat valitsivat vastausvaihtoehdon, etteivät omat voimat riitä tavaroiden kantamiseen (27,1 %) ja auton tai ajonkortin puutteen (22,8 %).
Muuttaminen koetaan eri tavalla miesten ja naisten keskuudessa, sillä miesvastaajista 39,2 prosenttia sanoi, että käyttää muuttoapua omien voimien riittämättömyyden vuoksi. Naisista puolestaan vain 15,0 prosenttia vastasi samoin.
Vanhempi väki tekee kodintyöt mieluummin itse
Suurilla ikäluokilla eli 56‒70-vuotiailla vastaajilla on vahva mielipide siitä, että kodin työt hoidetaan itse.
Jopa 81,2 prosenttia sanoo, ettei tilaa siivouspalveluita kodin ulkopuolelta. Nuorista 23‒35-vuotiaista aikuisista enää 64,8 prosenttia suhtautuu yhtä kielteisesti kotisiivoukseen.
Suomalaisille apu kelpaakin selkeästi vain kodin suuritöisemmissä hankkeissa, sillä vastaajat hyväksyvät apua putkitöihin (52,5 %), remontteihin (40,3 %) ja muuttoon (20,7 %).
Polkupyörähuolto erottuu palveluista, sillä siihen suomalaiset suhtautuvat kodin ulkopuolisista palveluista selkeästi myönteisimmin kaikissa ikäryhmissä. Kaikista vastaajista 30,9 prosenttia hankkii pyörälleen huollon ulkopuoliselta tarjoajalta. 23–35-vuotiaista vain 22,6 prosenttia kertoo hankkivansa palvelun kodin ulkopuolelta, kun 36‒55-vuotiaat suhtautuvat huomattavasti myönteisemmin jopa 34,8 prosentin sanoessa ostavassa huollon ulkopuoliselta.
Naiset luottavat miehiä enemmän omaan osaamiseensa kotitöissä
Kysyttäessä, minkä vuoksi palveluita tilataan kodin ulkopuolelta, suurimmat erot paljastuivat naisten ja miesten asenteissa omia taitojaan kohtaan. Miehistä 59,2 prosenttia koki kotitöiden tilaamisen syyksi omien taitojen puutteen, kun taas 45,9 prosenttia naisista vastasi samoin.
Kotiin palveluita tilataan muun muassa sen vuoksi, että säästyisi aikaa muuhun tekemiseen ja vapaa-aikaan. Perhe nousi kyselyssä yhdeksi sellaiseksi tekijäksi, jolle miehet ja naiset toivoivat palveluita käyttämällä säästyvän enemmän aikaa. Toiveet noudattivat hyvin samaa linjaa, sillä 9,8 prosenttia naisista ja 9,1 prosenttia miehistä vastasi toivovansa aikaa säästyvän perheelle.
Eroa miesten ja naisten välillä oli huomattavasti enemmän kysyttäessä suhtautumista ajan säästymisestä työlle. Miehistä 5,4 prosenttia toivoi palveluiden mahdollistavan lisäaikaa työlle, kun naisista puolet enemmän, 9,8 prosenttia, toivoi samaa.