Asunto Oy Sammonkartano kaukolämmöstä maalämpöön
Tontinvuokrien nousu, valtion energiatuki ja lähestyvä lämmitysjärjestelmän remontti sai tamperelaisen taloyhtiön siirtymään kaukolämmöstä maalämpöön.
Vuonna 1958 valmistuneessa taloyhtiössä on meneillään alkuperäisten ikkunoiden vaihtotyö, ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja asuntojen ilmanvaihtohormien sukitus sekä maalämpöurakka.
Asunto Oy Sammonkartano Tampereen Kalevassa käsittää kolme erillistä 7-kerroksista rakennusta. Niissä on yhteensä 224 asuntoa ja kymmenen liiketilaa, joten kyseessä on yksi kaupungin suurimmista taloyhtiöistä. Talot on rakennettu vuonna 1958 Tampellan työväen asunnoiksi.
Taloyhtiössä on meneillään alkuperäisten ikkunoiden vaihtotyö, ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja asuntojen ilmanvaihtohormien sukitus sekä maalämpöurakka.
Remontteja on taloyhtiössä tehty paljon aikaisemminkin, viimeisin oli vuonna 2016 valmistunut LVISA-saneeraus.
Uudet ikkunat ovat osa energiaremonttia. Jatkossa säästyvillä energiakuluilla kompensoidaan koko korjaushankkeen kustannukset noin kymmenessä vuodessa.
Energiatuki kannusti
Rakennuttajana ja taloyhtiön isännöitsijänä toimii Pirkanmaan Ammatti-isännöinti Oy. Isännöitsijä Pasi Oldén kertoo, että maalämpöön siirtymistä vauhditti tarjolla ollut valtion energia-avustus. Parhaimmillaan avustus kattaa noin 40 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Samalla investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee 6–7 vuoteen.
– Maalämpöpumppujen myötä taloyhtiön sähkötehon tarve kasvaa ja sähköliittymän kokoa tulee kasvattaa, mikä toki kasvattaa kustannuksia. Remontin yhteydessä taloyhtiön pihamaalla olevat 16 autopaikkaa varustetaan matalalatauslaitteilla, joiden teho on maksimissaan 3,6 kilowattia, Oldén kertoo.
Toinen motivoiva tekijä maalämpöinvestoinnille oli se, että 5–7 vuoden sisällä lämpöjärjestelmä olisi jouduttu muutenkin uusimaan.
Nyt pihaan on porattu 28 maalämpökaivoa, joiden syvyys on 350–400 metriä.
Tammikuun loppupuolella asennettiin ikkunoita, joiden lämmöneristyskyky ja äänen eristävyys vastaavat nykyajan vaatimuksia.
Ilmanvaihtojärjestelmäkin remontoidaan ja katolle asennetaan lämmöntalteenotto.
– Lämmöntateenoton asentaminen edellytti vuodelta 1958 peräisin olevien tiilisten ilmanvaihtohormien kuntokartoitusta ja sukitusta, jotta kaikkien huoneiston ja muiden tilojen ilmanvaihto saadaan nykyvaatimusten mukaiseksi, Oldén toteaa.
Kuntotutkimuksessa hormeista löytyi rakennevuotoja ja jopa tiloja, joihin ilmanvaihtohormeja ei ollut edes rakennettu. Vastaan tuli myös viemäri- ja käyttövesiputkia sekä hormien läpi vedettyjä sähköjohtoja.
Taloyhtiössä todettiin, että hormit, vaikka kallis remontti onkin, on syytä pinnoittaa, että saadaan remontista kokonaishyöty irti.
– Tänä päivänä ihmiset käyttävät talouksisissaan vettä enemmän kuin 1960-luvulla, mistä syystä huoneistojen ilmanvaihto täytyy tuoda 2020-luvulle, jotta kosteusongelmista vältytään, Oldén toteaa.
Kaivot on porattu; tontin alla on maalämpökaivoa kaikkiaan yhdeksän kilometriä. Maalämpölaitteistourakoitsijoita kilpailutetaan parhaillaan.
Asumiskustannukset kuriin
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Sirén kertoo, että muutama vuosi sitten Tampereen kaupunki nosti melkoisesti kaupungin omistamien tonttien vuokria.
Sammonkartanon osalta vuosivuokra nousi yli kuusi kertaa suuremmaksi, 30 000 eurosta vajaaseen 190 000 euroon, noin euron neliötä kohden.
– Vastikkeiden nousupaineiden takia aloimme vuonna 2018 etsiä keinoja asumiskustannusten alentamiseksi, joita käytännössä saadaan vain energiakulutuksen alentamisen kautta, Sirén sanoo.
Tähän saumaan tuli valtion päätös energiamuotojen muutoksiin saatavasta avustuksesta, eli tässä tapauksessa siihen, että kaukolämpö vaihdetaan maalämpöön. Avustus koski myös ikkunoiden uusimista ja lämmöntalteenottoa poistoilmasta.
– Alkuvaiheessa harkittiin kaukolämmön jättämistä varalämmönlähteeksi. Tuossa vaiheessa ei vielä tiedetty, voidaanko kaivoja kaivaa tarvittavat yhdeksän kilometriä. Koeporauksissa kaikki reiät eivät nimittäin onnistuneet tunkeutumaan noin 400 metrin syvyyteen. Kaikki meni kuitenkin hyvin, ja maalämpöpumppulaitteisto saadaan käyttöön, Sirén sanoo.
Remontin kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa, josta valtion avustus kattaa noin 40 %. Taloyhtiön energiakustannukset alenevat noin 90 000 eurolla vuodessa, toteavat hallituksen puheenjohtaja Markku Sirén ja isännöitsijä Pasi Oldén.
Remontin kokonaiskustannukset pyörivät kahden miljoonan euron paikkeilla, josta valtion avustus kattaa noin 40 prosenttia. Sirénin mukaan energiakustannukset alenevat noin 90 000 eurolla vuodessa. Säästyneillä energiakuluilla kompensoidaan koko korjaushankkeen kustannukset noin kymmenessä vuodessa.
–Vastikkeet ovat nyt noin kolme euroa neliötä kohden. Investoinnilla vastiketaso pyritään pitämään ennallaan, Sirén sanoo.
Maalämpökaivot ennen lopullista suunnittelua
Sammonkartanon talotekniikan suunnittelusta ja toteutuksen valvonnasta vastaa KnowTek Oy. Maalämmön osalta yhtiö vastaa kannattavuusvertailuista, suunnittelusta, kilpailuttamisesta, rakennuttamisesta ja valvonnasta. Suunnitelmat lähtevät kilpailukseen helmikuussa.
Hankeen projektipäällikönä toimiva talotekniikan asiantuntija Tero Mäkipää ja yhtiön toimitusjohtaja Ari Elorinne arvelevat, että hankkeen suurehko koko voi jonkin verran karsia halukkaita urakoitsijoita.
Lämmöntateenoton asentaminen edellytti vuodelta 1958 peräisin olevien tiilisten ilmanvaihtohormien kuntokartoitusta ja sukitusta, jotta kaikkien huoneiston ja muiden tilojen ilmanvaihto saadaan nykyvaatimusten mukaiseksi.
– Parhaassa tapauksessa ratkaisu saadaan toimimaan jo tämän vuoden puolella. Kaivokenttä on jo porattu. Keskimääräinen kaivosyvyys on noin 360 metriä ja järjestelmän teho on noin 700 kilowattia. Kaivoja on yhteensä 28 kappaletta, miehet sanovat.
Poikkeuksellista on ollut se, että kaivokenttä poratiin ennen lopullisen suunnittelun aloittamista. Tavallisesti poraukset ja lämmitysjärjestelmän vaihtoon liittyvät tekniset työt toteutetaan samanaikaisesti tai ainakin peräkkäin.
Tällä kertaa ennen lopullisen suunnittelun aloittamista haluttiin selvittää, minkälainen kaivokenttä paikalle on mahdollista rakentaa.
– Seuraavaksi urakoitsija asentaa lämmön lämmöntalteenoton, lämpöpumput, varaajat ja tarvittavan automaation sekä kytkee ne nykyiseen lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään. Vanha kattilatila muutetaan lämpöpumpputilaksi. Kesällä poistoilmasta syntyvä ylijäämälämpö ladataan takaisin maaperään, Mäkipää ja Elorinne sanovat.
Ilmanvaihtohormin pinta tiiviiksi sukituksella
Sammonkartanon ilmanvaihtohormien sukituksesta vastaa Cervi Talotekniikka Oy. Yhtiön projektipäällikkö Arvi Lehto kertoo, että vanhojen hormikanavien sukitus on yleistyvä käytäntö ilmanvaihtoremonttien yhteydessä.
– Sukituksia tehdään etenkin, jos ilmanvaihtoremontin yhteydessä katolle asennetaan lämmön talteenottolaitteisto, jolla rakennuksen tuottama lämpöenergia kierrätetään uusiokäyttöön, Lehto sanoo.
Ilmanvaihtohormien kuntotutkimuksessa hormeista löytyi rakennevuotoja ja jopa tiloja, joihin ilmanvaihtohormeja ei ollut edes rakennettu. Vastaan tuli myös viemäri- ja käyttövesiputkia sekä hormien läpi vedettyjä sähköjohtoja, Cervin projektipäällikkö Arvi Lehto kertoo.
Usein asukkaat huomaavat ilmanvaihdossa ongelmia kuten tunkkaisuutta. Tällöin taloyhtiö voi päätyä kysymään tarjousta hormien kuntokartoituksesta, joka tehdään kameran ja merkkisavun avulla.
– Näin saadaan selville, onko hormeissa tiivistysongelmia, vuotoja tai tukoksia. Useimmiten hormi on lähtenyt hajoamaan sivusta, ja ehkä joku yksittäinen paikaltaan tippunut tiilikin alkaa kerätä tavaraa päälleen. Hormin sortuminen sivusta saattaa johtua vanhasta sähkö- tai antennijohdon paikasta hormin vieressä, Lehto kertoo.
– Kartoituksen jälkeen taloyhtiö palkkaa suunnittelijan, joko meidät tai oman yhteistyökumppanin, ja kilpailuttaa urakoitsijat.
Rakenneaineisten hormien mahdolliseen korjaukseen käytetty aika on tapauskohtaista. Sammonkadun kohteessa aikaa työhön kuluu 3–4 kuukautta.
– Remontin jälkeen hormit ovat tiiviitä ja ilma kulkee sieltä mistä pitääkin. Ilmamäärät on optimoitu suunnittelijan suunnittelemalla tavalla. Naapurihuoneistojen ruuanlaittokäryt eivät enää häiritse, sillä ne ohjautuvat hallitusti ulos.
Arvi Lehto kertoo, että vanhaan hormiin sukitus ei aina onnistu. Hormissa voi esimerkiksi olla teräviä harjateräksiä, joita ei saada pois ja jotka voisivat rikkoa sukan. Tällöin joudutaan ehkä tekemään rakenneavauksia ja ottamaan käyttöön toinenkin hormi.
– Sammonkartanolla käytössämme oli uusi menetelmä, jossa alipaineistettu sukka turpoaa hormiin, kovettuu ja liimautuu seinämille paineilman avulla, Lehto kertoo.
Sukituksen yhteydessä tarkastetaan tavallisesti myös korvausilmaventtiilien määrän riittävyys. Niitä lisätään tarvittaessa, jotta ilma saadaan kiertämään paremmin ja asumisviihtyvyys paranee.
Ikkunaremontti valmistuu ennen maalämpöön siirtymistä. Maalämpöjärjestelmän toivotaan olevan käytössä vielä tämän vuoden aikana.
Julkisivu- ja parvekeremontti tulossa
Markku Sirén kertoo, että asukkaat ovat olleet remontista innostuneita, koska kaikki haluavat alentaa asumiskustannuksiaan. Jotkut omistajasijoittajat, jotka osallistuivat yhtiökokoukseen etäyhteydellä, epäilivät kuitenkin tuottolaskelmien paikkansapitävyyttä.
Taloyhtiön asunnoista on nyt yli puolet sijoittajien omistuksessa, mutta talossa asuu vielä alkuperäisiäkin asukkaita vuodelta 1958.
Sirén kertoo, että kaukolämpöön siirryttiin joskus 1970-luvulla, ja 1990-luvulla tehtiin käyttövesiputkien uusinta.
– Kuusi vuotta sitten saatiin valmiiksi iso LVISA-remontti, jossa viemärien uusimisen myötä uusittiin kylpyhuoneet ja sähkökeskukset, asuntoihin kytkettiin nettiyhteys ja kaapelitelevisio sekä talon yleisvalaistus muutettiin ledeiksi.
– Julkisivuremontti odottaa vielä vuoroaan. Siinä talon pintarakenne tutkitaan ja kunnostetaan ja parvekkeet uusitaan nykydirektiivien mukaisiksi. Seuraavassa remontissa parvekkeet myös lasitetaan, Sirén kertoo.
Teksti: Matti Valli | Kuvat: Rami Marjamäki
