Asunto Oy Jalkarannan-Keskuksen käyttövesi virtaa koteloissa

Rakennus valmistui vuonna 1974, ja siinä on 28 asuntoa seitsemässä kerroksessa.

Lahtelaisessa Asunto Oy Jalkarannan-Keskuksessa on käynnissä laaja talotekniikan peruskorjaus. Käyttövesiputket vaihtuvat kuparista komposiitiksi ja kylpyhuoneisiin tehdään oma erillinen matalalämpöverkosto, jolla pidetään kylpyhuoneen patterit lämpiminä ympäri vuoden. Remontin kustannusarvio on 650 000 euroa, noin 400 euroa neliöltä.

Talon lämmitysverkostolle ei tehdä mitään, mutta kuhunkin kylpyhuoneeseen tulee oma putkisto matalalämpöverkostolla, jolla lämmitetään kylpyhuoneiden patterit. Myös huoneistojen vesikalusteet vaihdetaan. Remontin myötä taloyhtiö siirtyy huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen.

Asunto Oy Jalkarannan-Keskus valmistui vuonna 1974, ja siinä on 28 asuntoa seitsemässä kerroksessa. Talotekniikan peruskorjaus alkoi loppiaisena ja valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen linja neljästä on valmis aikataulun mukaisesti.

– Taloyhtiön vesivahinkohistoriassa ei ole ollut vakuutusyhtiölle ilmoitettavia vahinkoja. Toki vuotoja on varmasti joskus tapahtunut, mutta ne eivät ole edenneet vakuutusyhtiöön saakka, isännöitsijä Henry Kuusisto Ekoisännät Ky:stä kertoo.

Putkiston kuntoa tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja toisen kerran vuonna 2013. Kummallakaan kerralla putkistossa ei todettu mitään hälyttävää. Seurantatutkimus tehtiin kuitenkin jo vuonna 2016.

Lämpimän kiertoveden runkoputkessa tapahtunut vuoto ja siitä aiheutunut laaja vahinko vuonna 2017 oli isännöitsijä Kuusiston mukaan se asia, jonka perusteella todettiin, että nyt ei enää tutkita, vaan ruvetaan valmistelemaan korjaushanketta 45-vuotiaassa rakennuksessa.

Urakoitsijan edustaja Veli-Matti Laakkonen (vas.), taloyhtiön puheenjohtaja Juhani Laaksonen, Berater Oy:n Hannu Aaltonen ja isännöitsijä Henry Kuusisto.

Komposiittia kuparin sijaan

Asunto Oy Jalkarannan-Keskuksessa käyttövesiputkinousut tehdään komposiittiputkilla porrashuoneen puolelle kotelointeina ja huoneistovedot tehdään näkyviltä osin kromatulla kupariputkella.

– Komposiittiputkea ei käytetä korjaamisessa muualla Suomessa ehkä yhtä yleisesti kuin Päijät-Hämeessä. Uponorin tehdas sijaitsee Nastolassa, olisiko silläkin jokin vaikutus asiassa.

Toki uudiskohteissa perinteisiä kupari- ja teräsputkia käytetään edelleenkin, Asunto Oy Jalkarannan-Keskuksessa pääurakoitsijana toimivan LVI-Idea Oy:n projektipäällikkö Veli-Matti Laakkonen sanoo.

– Talon lämmitysverkostolle ei tehdä mitään, mutta kuhunkin kylpyhuoneeseen tulee oma putkisto matalalämpöverkostolle, jolla lämmitetään kylpyhuoneiden patterit, projektipäällikkö Hannu Aaltonen Berater Oy:stä kertoo.

– Matalalämpöverkosto tuntuu olevan hyvin yleinen ratkaisu vanhojen lämpimään käyttöveteen liitettyjen patteriratkaisujen sijaan täällä Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, Aaltonen toteaa.

Asunto Oy Jalkarannan-Keskuksen matalalämpöjärjestelmä saa energiansa ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta poistoilmalämpöpumpulla. Jos sen teho ei riitä, avuksi tulee kaukolämpö. Remontin yhteydessä kaukolämmön alajakokeskus uusitaan. Lämmöntalteenottojärjestelmä sijoitetaan entiseen kylmäkellariin, joka poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten, kun sen jäähdytyslaitteisto hajosi.

Talotekniikan peruskorjaus alkoi loppiaisena ja valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen linja neljästä on jo valmis aikataulun mukaisesti. Asennusporukka muodostuu putkimiehestä, rakennusmiehestä ja sähkömiehestä, jotka ovat tulleet asukkaille tutuiksi.

Vesilasku kulutuksen mukaan

Remontin myötä taloyhtiö siirtyy huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen, jonka mittarit ovat isännöinnin ja kiinteistönhuollon työtä helpottaen etäluettavia. Myös huoneistojen vesikalusteet vaihdetaan.

Asukkaat voivat seurata huoneistokohtaisesta näytöstä vedenkulutustaan. Tämä johtanee vedenkulutuksen pienenemiseen, kun näkee, kuinka paljon vettä käyttää ja saa ensimmäisen omaan kulutukseen perustuvan vesilaskun.

– Huoneistokohtainen vedenmittaus tuo tasavertaisuutta, kun jokainen maksaa omasta vedenkulutuksestaan, isännöitsijä Kuusisto sanoo. Remonttiin kuuluu myös sähkönousujen, huoneistokeskuksien ja mittauskeskuksien uusiminen.

– Huoneistoihin on asennettu tietoliikennettä varten oma kaappi ja uusi sähkökeskus. Valmius tietoliikenneyhteyksiin on siis tehty, mutta osakas päättää, haluaako viedä atk-kaapilta pistorasian johonkin huoneeseen, esimerkiksi makuuhuoneeseen, Aaltonen kertoo.

Talon ulko-ovessa on ovisummeri, mutta kulunvalvontaa täydennetään nyt ovipuhelin-järjestelmällä.

”Kukaan ei ole lähtenyt evakkoon, vaikka etukäteen joitakin asukkaita huolestutti remontin aikaisen asumisen vaikeus. Kaikki on toiminut erittäin hyvin. Neljän aikaan työt hiljenevät ja illalla vedet ovat käytettävissä”, taloyhtiön puheenjohtaja kertoo.

Kylpyhuoneet remontin ulkopuolelle

– Teimme hankesuunnitelman, jonka puitteissa kävimme kaikki asunnot läpi. Siltä pohjalta teimme taloyhtiölle ehdotuksen, mitä kaikkea samassa yhteydessä kannattaisi remontoida, Aaltonen kertoo. Hankesuunnitelman lisäksi Berater Oy on ollut mukana toteutussuunnittelussa, kilpailuttamisessa sekä hoitamassa työmaanaikaista valvontaa ja projektinjohtoa.

Muovisille viemäriputkille ei ollut tarpeen tehdä mitään. Myös kylpyhuoneiden kunto todettiin niin hyväksi, ettei ollut tarpeen ryhtyä remontoimaan niitä yhteisesti. Kylpyhuoneen korjaamista halusi kuitenkin viisi osakasta, joista osa teetättää remontin LVI-Idealla, muutama omilla toteuttajillaan.

Saunakin jäi remontin ulkopuolelle: talosauna oli saneerattu vuonna 2007 ja puuosat, lauteet, valaistus ja kiuas vuonna 2017.

– Suunnitelmassa ehdotettiin myös katon saneerausta, jonka teetimmekin jo viime kesänä. Se onnistui hyvin. Näin käyttövesi- ja muu remontti jäi sitten toteutettavaksi talven aikana, taloyhtiön puheenjohtaja Juhani Laaksonen sanoo.

Remontin yhteydessä kaukolämmön alajakokeskus uusitaan. Lämmöntalteenottojärjestelmä sijoitetaan entiseen kylmäkellariin, joka poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten, kun sen jäähdytyslaitteisto hajosi.

Asumista remontin keskellä

Taloyhtiön osakkaat ja asukkaat ovat olleet puheenjohtaja Laaksosen mukaan hyvin myötämielisiä remontin tekemiselle. Yhtiökokous hyväksyi hankesuunnitelman ja siinä esitetyn laajuuden, jolta pohjalta tehtiin toteutussuunnitelmat.

– Kaikille on tuntunut olevan selvää, että pitää korjata, koska talo on sen verran vanha ja muistissa on se iso vahinko, joka osoitti, että niitä tulee lisää ellei korjata. Olen tyytyväinen talon asukkaiden reaktioon, Laaksonen tuumaa.

Remonttiin kuuluu myös sähkönousujen, huoneistokeskuksien ja mittauskeskuksien uusiminen.

Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Vesa Mäkinen