Asunto-osakeyhtiössä poistumisharjoitus

Talo kurottuu osaksi leveän jalkakäytävän päälle. Ulokkeen alla vaaleatakkinen mies näyttää selittävän jotain puhelimeen. Kadulla liikkuu harvakseen ohiajavia autoja, ehkä töistä palaavia. Talon ikkunoista useat ovat valaistuja. Rauhallinen, arkinen illansuu helsinkiläislähiössä, kunnes …

… kadun toista puolta ajaa perä perään viisi punaista, isoa autoa. Neljä kiertää ajokaistoja erottavan viheralueen seuraavassa risteyksessä, ajaa jalkakäytävälle talon eteen. Viides häipyy talon päädyn taakse. Pian A-portaan oven tuntumassa pyörii kypäräpäistä väkeä, joku vetää jalkakäytävälle paloletkua. Rapun lasioven läpi näkyy, että porrashuone on savusta utuinen. Muutama kypäräpää saa selkäänsä paineilmalaitteet ja kasvoilleen kasvo-osan, kohta he häipyvät portaikkoon.

Samaan aikaan toisella puolella viides, nostolava-auto, on jo sovittautunut sisäpihan nurkkaukseen. Nostolava kurottuu puomin päässä kohti räystäslinjaa. Paulig Gustavinkadulla  As Oy Helsingin Rakuunaan järjestetty poistumisharjoitus on käynnistynyt. Talon asukkaille on jaettu  etukäteen tieto harjoituksesta. Ohikävelijöistä osa pysähtyy kysymään, mitä tapahtuu. Jokunen jää seuraamaan.

Harjoituksessa rapun täyttänyt savu on vaaratonta teatterisavua. Oikean savun sekaan asunnosta mahdollisesti hätätilassa pakenevalla olisi suuri vaara tuupertua ennen ulos pääsemistä. Niitä A-rapun asukkaita, jotka eivät ole ilmoittautuneet harjoitukseen, on kehotettu pysymään sen aikana joko asunnossa tai ulkona katsojille varatulla alueella. Osallistujiksi ilmoittautuneet asukkaat ovat etukäteen saaneet tietää  harjoituksen ajankohdan, mutta eivät minkälainen tilanne h-hetkelle on lavastettu.

”Harjoituksessa taloyhtiön hallitus, suojeluhenkilöstö ja asukkaat voivat omatoimisesti todeta osaamisensa ja toimintakykynsä sekä joutuvat itse tekemään ratkaisuja poikkeustilanteessa. Harjoituksen jälkeen asukkaat tietävät, kuinka toimia evakuointitilanteessa. Taloyhtiön pelastussuunnitelma päivitetään vastaamaan harjoituksessa saatuja kokemuksia ja pelastusvalmiudessa todetut rakenteelliset ja materiaalipuutteet korjataan”.

Ote harjoitussuunnitelmasta kuvaa harjoituksen tavoitteita.

Oikein, väärin, analysointiin – ja kokemusperäinen tieto jakoon, muillekin!

Miten harjoitus sitten meni? Ilmeisempiä seikkoja sivusta seurannut kuulee jo paikan päällä. Lopullinen analyysi tulee aikanaan. Osallistuneet asukkaat eivät poistuneet rappuun huomattuaan savun, vaan jäivät odottamaan neuvoja ovet suljettuina poistumislupaa tai noutamaan tulevia savusukeltajia. Oikein! Jonkun harjoitukseen osallistumattoman kerrottiin kyllä ilmestyneen savun läpi. VÄÄRIN!

Todellisessa tilanteessa portaikon savunpoistoluukut olisi avattu alhaalla rikkomalla laukaisunapin suojana oleva lasi. Kiinteistönhuollon kanssa oli sovittu, että he tuovat avaimen, jolla lasisuoja aukeaa. Avainta ei kuitenkaan saatu, eikä porraskuilun yläpäässä olevia savuluukkuja saatu auki. Harjoituksessa käytettiinkin nokkelasti keksittyä,  tilapäisesti avattua savutuuletusreittiä.

Savusukeltajien asunnoista turvallisesti noutamat ’pelastettavat’ kokoontuivat toiselle puolelle katua, talon suojeluohjeissa määritetylle kokoontumisalueelle. OIKEIN!

Yksi henkilö – ei harjoitukseen ilmoittautuneita – ilmestyi rähisemään sadatellen touhua, jossa hänen mukaansa ’ei ole mitään järkeä’. Ajattelematonta! Olisiko suhtautuminen toinen, jos hän tai läheisensä olisi todellisessa vaarassa? Eikä kukaan tuntuisi tietävän, mitä tehdä.

Talon toisella puolen nostolava-auto oli päässyt talon viereen, nostolava saatu sovitusti, ylimmän parvekkeen tasolle, sen kylkeen. Parvekkeelle ’paloa’ paenneiden pelastaminen olisi onnistunut kohtuullisen helposti. Kohteissa, joissa kori mahtuu laskeutumaan parvekkeelle, hankalamminkin autettavien nostaminen turvaan olisi helppoa. Kyseisen parvekkeen mitat eivät riittäneet siihen.

Harjoituksista hyöty laajalle

– Sanotaan, että 90 prosenttia ihmisistä, jotka eivät ole olleet harjoituksissa, menevät ihan lukkoon, kun jotain tapahtuu. He, jotka ovat olleet mukana, ovat niitä, jotka oikeassa tilanteessa todella toimivat.

Yllä olevassa lienee perää. Jos ei olisi, niin ehkä Pekka Airio, Helsingin Pelastusliitto ry:n HELPEn  tarkkailija, 42 vuoden palo- ja pelastuspuolen kokemuksella ja näkemyksellä olisi jo malttanut jättää harjoitusten järjestelemiset omalta osaltaan. Näin ei ole käynyt.

Tarvetta harjoitteluun todella riittäisi, monenlaisissa paikoissa, myös taloyhtiöissä. Tosiasiassa harjoituskohteeksi lupautuvia, saati tarjoutuvia kohteita on vaikea löytää. Sen todistaa vuonna 1996 Vuosaaren vapaapalokunnan perustajiin kuuluva Pertti Villo.Monessa muussakin ”ihmisten turvallisuuteen” liittyvissä järjestelyissä aktiivitoimijana kuten kouluttajana toiminut ja yhä toimivalle miehelle vuosaarelaistaloyhtiöstä tullut aloite harjoituksen järjestämisestä olikin ilahduttava yllätys. Pekka Airion lisäksi HELPEstä osallistui tarkkailijana Pekka Tervala.

Marraskuun 14. päivän iltana toteutetun käytännön harjoitustilanteen suunnittelu kokonaisuudessaan oli aloitettu jo alkuvuodesta. Valmiina se koostui neljästä aanelosesta puolin asiaa täynnä: Yleistä, Tavoite, Harjoituksen organisaatio, Harjoituksen tiedotussuunnitelma, Harjoituksen tilannekuvaus, Harjoituksen pelastussuunnitelma, Harjoituksen ohjelma(taulukko, jossa nimetty  kellonajoin 13 eri tapahtumavaihetta ja jokaisesta vaiheesta vastuun kantava henkilö tai ryhmä), Tiedot taloyhtiön asukkaille ja yrityksille, Osallistumislomake selostuksineen ja ilmoittautumiskaavakkeineen, Palautelomake, Vuosaaren VPK, suunnitelma ja viimeisellä sivulla yhteystietoja henkilöistä, jotka on nimetty lisätietojen antajiksi mahdollisiin kysymyksiin: kaksi Vuosaaren VPK:sta, neljä kyseiseen asunto-osakeyhtiöön liittyen ja kaksi HELPE:stä.

Harjoituksen järjestelyihin ja toteutukseen osallistuvat taloyhtiön hallitus ja asukkaat, Vuosaaren, Tammisalon ja Puistolan VPK:t sekä Helsingin Pelastusliitto.

Harjoituksen tavoitteena oli tuottaa taloyhtiön hallitukselle, suojeluhenkilöille sekä asukkaille poistumistilanteen aikaisen toiminnan harjoitus sekä todenmukainen kuva tilanteesta, jossa viranomaiset eivät pysty tarjoamaan välitöntä apua pelastustoimintaan tai sen johtamiseen. Harjoituksessa taloyhtiön hallitus, suojeluhenkilöstö ja asukkaat voivat omakohtaisesti todeta osaamisensa ja toimintakykynsä sekä joutuvat itse tekemään ratkaisuja poikkeustilanteessa. Harjoituksen jälkeen asukkaat tietävät, kuinka toimia evakuointitilanteessa.

Taloyhtiön pelastussuunnitelma päivitetään vastaamaan harjoituksessa saatuja kokemuksia ja pelastusvalmiudessa todetut rakenteelliset ja materiaalipuutteet korjataan.

Havaitut onnistumiset harjoituksessa:

Hätäilmoituksen teko. Asunnoista evakuoidut henkilöt ohjattiin kokoontumispaikkaan ja kirjattiin asianmukaisesti lukumäärä ja asunto. Asukkaista huolehdittiin asianmukaisesti hallituksen puheenjohtajan toimesta, esimerkiksi pääsy kerhohuoneeseen. Nostolavayksikön nopea toiminta sisäpihalla. Palokunnan toiminta tilannepaikalla asianmukaista, toimintanopeus kuitenkin hidasta.

Havaitut puutteet harjoituksessa:

Suojeluhenkilöstön puute (suojelujohtaja muuttanut pois talosta, väestönsuojan hoitaja ja muu suojeluhenkilöstö puuttuu). Koulutettu, osaava suojeluhenkilöstö pystyy omatoimiseen sammutus- ja pelastustyöhön onnettomuustilanteessa.

Savunpoiston laukaisupainikkeiden merkintä puuttuu. Huoltomiehen puute tilanteessa vaikeuttaa huomattavasti teknisiin tiloihin pääsyä (epäselväksi jäi, kenen tulee tilata huoltomies).  Tämä syytä lisätä pelastussuunnitelmaan.

Pelastussuunnitelma päivitettävä ja myös tiedotettava asukkaille.  Pelastussuunnitelmaan tulee laittaa yksinkertaiset ohjeet asukkaille tulipalon varalta. Myös alkusammutuskoulutusta asukkaille suositellaan.

Palokunnan viestintä tilanteen aikana asukkaille ja suojeluhenkilölle riittämätön: asukkaat eivät tienneet, mitä ja missä tapahtunut. Rappukäytävän takaovea (lukittu) ei vartioitu kenenkään toimesta.

Yhteenveto:

Harjoituksen tavoitteena oli testata taloyhtiön oma toiminta tulipalotilanteessa, jossa viranomaisapu viivästyy.  Toinen tavoite oli antaa sopimuspalokunnille todenmukainen harjoitus ensilähdön tilanteesta, jossa pelastuslaitoksen johtoa ei ole tilannepaikalla. Harjoitus toteutti tavoitteet hyvin, onnistui toiminnallisesti ja kaikki osapuolet saivat arvokasta kokemusta aidossa ympäristössä tapahtuvasta tulipalosta.

• Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla.

• Pelastussuunnitelma tulee tiedottaa asukkaille siten, että he osaavat toimia oikein onnettomuustilanteessa.

• Onnettomuustilanteessa niin suojeluhenkilöiden kuin myös asukkaiden tulee osoittaa omatoimisuutta ja valmiutta osallistua opastus- ohjaus ja sammutustöihin.

• Palokuntien toiminnassa kaikkien paikalla olevien tulee osallistua asukkaiden rauhoittamiseen, ohjaamiseen ja auttamiseen.

• Tulipalotilanteessa tarvitaan palokunnan lisäksi useita toimintakykyisiä henkilöitä auttamaan asukkaita.

Harjoituksen ”toteuttajat”:

Harjoituksen johtajana toimi taloyhtiön asukas Ossi Mäntylahti, suunnitteluryhmän jäsenet olivat Pertti Villo ja Jenni Merikivi Vuosaaren VPK, Olli-Veikko Kurvinen ja Pekka Tervala Helsingin Pelastusliitto, Patrick Sarpi Kiinteistöhuolto MAK, Sami Arimerto Aurinkolahden huolto.

Valmisteluryhmä Vuosaaren VPK, Helsingin Pelastusliitto. Operatiivinen toiminta Vuosaaren, Marjaniemen ja Puistolan VPK:t.

Artikkeli käytännön läheisestä ja aidosta pelastusharjoituksesta julkaistiin joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 10/2013.

Teksti: Hanna Rissanen Kuva: Aimo Holtari