Asunto-osakeyhtiölaki – kysy ja saa tietoa netissä

Voiko asunto-osakeyhtiön yhtiökokous kieltää koirien pidon kaikilta asukkailta taloyhtiöissä. Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen ja tutkija Marko Tervonen vastannevat tähän kysymykseen jossakin vaiheessa Kysy asunto-osakeyhtiölaista -sivuston kautta. Se on oikeusministeriön ylläpitämä kysymys-vastaus -palvelu netissä.

– Kun uusi asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan, meille tuli tavallista enemmän kansalaisyhteydenottoja. Suurin osa kysymyksistä oli hyvin pohdittuja ja aiheellisista aiheista. Me yritimme vastata niihin yhtä hyvin pohditusti.

– Tuli kuitenkin tunne, että näin toimien molemmin puolin tehty työ menee hukkaan. Silloin syntyi ajatus siitä, että olisi jokin systeemi, jonka kautta voisi esittää kysymyksiä ja saada vastauksia mahdollisimman helposti, lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen (Heta-koira sylissä) mainitsee sivuston alkuvaiheesta.

Kun uusi asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 2010, oikeusministeriö perusti ensin Facebookiin Keskustelut-sivustolle kysymys-vastaus -palvelun. Siitä kuitenkin luovuttiin ja perustettiin vuonna 2011 oikeusministeriön ylläpitämä sivusto www.kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi.

Sinne kuka tahansa sivuston käyttäjäksi rekisteröityvä voi esittää asunto-osakeyhtiölakia koskevia kysymyksiä, joihin oikeusministeriön puolesta vastaavat Jyrki Jauhiainen ja Markus Tervonen (kuvassa oikealla).

Vastaus neuvontapuutteeseen

Palvelun tarjoamiseen johti Jyrki Jauhiaisen mukaan osin se, että asunto-osakeyhtiömaailmasta tuntuu puuttuvan oma neuvontaviranomainen.

– Se oli jo aikaisemmin havaittu, että asunto-osakeyhtiöasioissa on tarjolla erilaista neuvontaa. Myös neuvonnan tarve on erilaista, Jauhiainen sanoo.

Näin ollen syntyi ajatus ”kevytneuvonnasta”, jonka avulla voitaisiin estää asunto-osakeyhtiöissä syntyviä ristiriitatilanteita, vaikkei neuvonta sinällään edes ole tämän ministeriön päätehtäviä.

– Me emme toimi sivuston kautta esimerkiksi asianajajina ja neuvo, miten toimia, kun vastapuoli tekee sitä tai tätä tai anna neuvoja, miten pääset haluamaasi lopputulokseen. Emme asettaudu kenenkään puolelle, Jauhiainen selittää yhdeksi toiminnan tärkeimmistä perusperiaatteista.

Sivuston tarkoitus on ensisijaisesti tarjota tietoa lain sisällöstä laajemmin, perusteluiden ja oikeustapausten ja niissä tehtyjen ratkaisujen kautta.

Oikeusministeriön sivustolta löytyy asunto-osakeyhtiölakiopas, josta voi lukea nimenomaan lukuihin ja pykäliin liittyviä perusteita ja saada näin laajempi käsitys lakiin liittyvistä kohdista kuin pelkästään lukemalla lakitekstiä.

– Sivuston tarkoitus on yhtäältä tarjota yleistä lukuohjetta laille, toisaalta yksinkertaisesti rationalisoida työtämme, Jauhiainen vielä kertaa.

Helposti ja nopeasti tietoa

– Olemme koittaneet panostaa siihen, että materiaali olisi loogisesti löydettävissä ja että ihmiset löytäisivät haluamansa tiedon hae-toimintoa käyttämällä.

Lisäksi tiedon hakemista helpottaa, jos on vielä tiedossa se lain pykälä, mihin oma kysymys liittyy. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan kannattaa hyödyntää hakutoimintoa.

– Koska meidän vastaamisemme yleensä kestää, niin tuolla tavoin saisi ainakin nopeasti tiedon siitä, onko asiaa jo käsitelty meidän vastauksissamme, Jauhiainen vielä evästää sivuston käytössä.

Jyrki Jauhiainen ja tutkija Markus Tervonen toivovat kansalaisten tutustuvan sivustoon, koska sehän voi tehdä myös oman kysymyksen  tarpeettomaksi.

Tietokannan rakentamisesta viestintään

Kansalaisilta kysymyksiä tulee tiuhaan tahtiin ja tällä hetkellä sivustolta löytyy 139 kysymystä.

– Me vastaamme kysymyksiin muiden töiden ohella. Alkuvuodesta meillä on oli kuitenkin niin paljon muita töitä, ettemme ole ehtineet vastaamaan.  Nyt  työt alkavat selkiintyä ja pääsemme purkamaan syntynyttä kysymyssumaa, Jyrki Jauhiainen kertoo Markus Tervosen muodostamasta vastaajaresurssista, koska molemmat osallistuvat  mahdollisuuksien mukaan kysymyksiin vastaamiseen.

Kysymykset ovat hyvin erilaisia. Jauhiainen arvioi, että jotkut kysyjistä eivät välttämättä edes ymmärrä, miten vaikeita heidän kysymyksensä voivat juridisesti olla ja siksi vaativat oman aikansa pohditun ja perustellun vastauksen antamiseksi.

– Kysymys-vastaus -tietokanta kasvaa koko ajan. Vähitellen edetään varmaankin siihen vaiheeseen, että kysymyksiin vastaamisen tarve vähenee ja meidän työmme on enemmän sitä, miten saamme ohjattua ihmiset  sivustolle hakemaan ja löytämään tietoa. Meidän työmme painottuu kuvitelmissamme jatkossa enemmän viestintään ja järjestelmän käytön ohjaamiseen, Jauhiainen piirtää tulevaisuudenkuvana.

www.kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi

 Lue koko artikkeli huhtikuussa ilmestyneestä Kiinteistöpostista 3/2013.

16 Comments

  1. Taloyhtiössämme on kiinteä vesimaksu, mikä perustuu huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärään. Yhdestä kaksiosta muutti perhe pois ja osakkeen osti yksinäinen naishenkilö. Hän omistaa myös omakotitalon, jossa hän on virallisesti kirjoilla. Nyt uuden osakkaan mielestä hänen ei tarvitse maksaa taloyhtiön määräämää 19 euron vesimaksua, koska hän ei ole taloyhtiössämme kirjoilla, eikä omasta mielestään käytä juurikaan taloyhtiön vettä, koska hän käy asunnossaan korkeintaan viikonloppuisin tai ylipäänsä muutaman kerran kuussa, eikä silloinkaan pese pyykkiä tai astioita. Mitä sanoo laki? Milloin vesimaksun suorittamisvelvollisuus poistuu tapauksessa, jossa henkilö käyttää omistamaansa asuntoa vain vähäisesti asumiseen vai poistuuko se koskaan. Onko vesimaksun maksamisvelvollisuus jotenkin sidonnainen asunnossa paikallaolopäiviin kuukaudessa?

  2. Kun tehdään huoneistojen parvekeremontti. Osalla huoneistoista ei ole parveketta. Kuinka jakautuu kustannukset? Joutuuko parvekkeettomat huoneistojen osakkaat osallistumaan kustannuksiin?

    • Selvittelen lakiasiantuntijaltamme perusperiaatteet.

  3. Olen seurannut kysy asunto-osakeyhtiölaista sivuja niiden alusta lähtien. Löysin kirjoituksesta hyvän oikeustapauksen, johon Jyrki Jauhiainen viittasi vastauksessaan kohtaan 6:15 Kirjoittaja Jyrki OM » ”17 Elo 2012, 15:26 ….. hovioikeuskäytännössä (HO 22.2.1996 Nro 1038)”…., mutta en löydä päätöstä mistään. Onko mahdolisesti niin, että vastaukseen olisi Jyrkillä tullut kirjoitusvirhe? Voisiko Jyrkilta saada tarkennusta hovioikeuden päätöksen tunnukseen? Kysymyksessä oli hallituksen jäsenen esteellisyydestä vahingonkorvausasiassa.

  4. Meidän taloyhtiössä on tapahtunut kaksivuotta sitten vesivahinko ja sen korjauksen yhteydessä on hallituksen jäsenet ja isännöitsijä toimineet Asunto-osakeyhtiölain vastaisesti ja siksi on nyt tullut lisää kosteusvaurioita joka on alkuperäistä suurempi. Mielestäni kyseiset henkilöt jotka kaksivuotta sitten toimivat rakennusmääräysten vastaisesti ovat vastuussa nyt uudestaan tulleista remonttikustannuksista eikä kaikki taloyhtiön osakkaat niinkuin meillä ollaan aiheettomasti maksattamassa. terv. Jorma Karppinen
    ps. Jos te ette voi ratkaista tätä asiaa niin voisitteko neuvoa kenen puoleen tässä asiassa pitäisi minun kääntyä.

    • Hei, anteeksi viive julkaisemisessa. Nyt näkyy ja tutkin lakiasiantuntijamme kanssa, miten voidaan sinua neuvoa. Menee kuitenkin lomien vuoksi tammikuun alkupäiviin.

  5. Kysymys: Taloyhtiössa alkaa putkiremontti ja osaan huoneistoista on 70-80-luvulla teetetty(asukkaiden omalla kustannuksella) toinen wc, asunnoissa siis normaalisti vain yksi wc. Nyt hallitus päättänyt, että näitä itse teetettyjä wc-tiloja ei säilytetä vaan pytyn reiät lattiasta vedetään remontin yhteydessä umpeen. Voiko hallitus päättää näin asukkaiden puolesta, kun tämän toisen wc:n poistaminen kuitenkin laskee asunnon arvoa, eli tästä aiheutuu asunto-osakkeen omistajalle taloudellista haittaa.

  6. Taloyhtiössämme pohditaan asuntojen ulko-ovien vaihtoa. On mietitty tasajako periaatteen mukaista maksua, koska jokaisessa asunnossa on samanlainen 1 ulko-ovi, asunnon koosta riippumatta ja täten myös kustannus remontista on asuntoa kohden samanlainen. Tiedämme että tietyin edellytyksin voimme tätä tasajakoa käytää, mutta on tullut tietoa että kun käytämme viimevuoden ylijäämää remonttin kustannuksista puolet ,emme voisi käyttää tasajakoa, ilman kaikkien suostumusta. Onko näin, vai voimmeko edelleen käyttää tasajakoa yhtiökokouksen 2/3 enemmistöllä ? Ja mikäli emme voi. miksi emme ? Lisäksi mikäli se jouduttaisiin kustannukset ovista jakamaan neliöiden suhteessa, niin miten tämä ylijäämä tässä tapauksessa otettaisiin huomioon, suuremmat asunnothan on luonnollisesti luoneet suuremmilla vastikkeillaan suurimman osan ylijäämästä ?

  7. Voiko osakkaalle antaa varoituksen ilman hallituksen kokousta ja osapuolena on hallituksen pj,jolle on myös annettu kirjallinen huomautus epäasiallisesta käytöksestä.Hän toimitti tiedon isännöitsijälle,joka lähetti kirjatun kirjeen.Kuulemma ei tarvitse hallituksen kirjallista päätöstä?

  8. Hei,

    Joku edellinen osakas on poistanut kaiteet 1 ja 2 kerrosten välistä asunnon sisällä. Kuuluuko uusien kaiteiden rakentaminen yhtiön vai osakkaan vastuulle?
    Kaiteet täytyy olla kuitenkin turvallisuussyistä ja suomen rakentamismääräyskokoelmakin tätä edellyttää. En löytänyt vastuunjakotaulukosta tähän vastausta.

  9. Hei, kuinka kauan on yhtiökokouksen pöytäkirja voimassa, ja voiko siitä valittaa esim 10 vuoden jälkeen?

  10. Asunnossani on todettu vuotavat ikkunanelementit ja remontin yhteydessä, kun on seiniä jouduttu avaamaan, riittämättömät ja puutteelliset tuulensuoja- ja höyrysulut.Taloyhtiö on rakennettu 1974.Kuuluuko korjausvastuu kokonaisuudessa taloyhtiön maksaa,taustalla terveystarkastajan lausunto ja taloyhtiön virallisella taholla teettämä raportti. Entä kuuluuko taloyhtiön korvata väliaikaisasuminen ja yhtiövastike kun asunto ei ole käytössä?

  11. Mitä voi tehdä, kun taloyhtiö ei suostu tekemään lopputarkastusta huoneistossa taloyhtiön toimesta tehdyssä ala-arvoisessa remontissa? Nyt on kulunut 1,5 vuotta. Remontin tehneelle urakoitsijalle on laskut maksettu, vaikka osakas on reklamoinut työtä. Myös yhtiökokouksessa on asiasta kysytty. Pöytäkirjassa luki kaikki aikanaan, vastasi isännöitsijä. Osaketta ei voi edes laittaa myyntiin, koska remontti laski osakkeen arvoa. Olen teettänyt kalliita asiantuntijalausuntoja, mutta mikään ei auta.

  12. Taloyhtiön ikkunan rikkoi lintu ja siitä putoavat lasinkappaleet auton konepellin ja tuulilasin.
    Onko taloyhtiö korvausvelvollinen myös auton vahinkojen osalta?

Kommentointi on suljettu.