Vuokralla asuvien asumismenot ovat kasvaneet viime vuosina omistusasujia nopeammin. Tulevaisuudessa kuitenkin kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuoteen 2017 mennessä. Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä vuosina 2013-2017. Tämä käy ilmi Pellervon Taloustutkimuksen tekemästä selvityksestä.
Vaikka vuokralaisten asumismenot ovat kasvaneet omistusasujia nopeammin, tutkimuksessa ennakoidaan, että talouden aikanaan elpyessä omistusasujien (3,3 %) ja vuokralla asuvien (2,5 %) ero kaventuu korkojen nousun myötä.
Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat 3,4 prosenttia vuodessa tulevalla viisivuotiskaudella energian hinnan nousun myötä.
Pääkaupunkiseudun kalleus
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella velallisten kotitalouksien kuukausittaiset lainanhoitomenot jäävät puoleen siitä, mitä ne ovat pääkaupunkiseudulla. Lyhennys ja korko kipuavat pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kerrostalon perheasunnossa yli tuhanteen euroon kuukaudessa, kun muualla Suomessa keskiarvo on noin 500 euroa.
Pääkaupunkiseudun keskimääräistä korkeampi tuottavuus kumuloituu asuntojen hintoihin palkkojen noustessa.
Pori ja Kouvola ovat halvimpia asuinkaupunkeja vuokralla asuville kotitalouksille sekä velallisille omistusasujille.
Lapsiperheelle sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen maksaa eniten Helsingissä ja Espoossa, noin 1 900 euroa kuukaudessa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläistaloudelle halvimmat kaupungit ovat sen sijaan Oulu ja Seinäjoki 350 euroa kuukaudessa, Kouvola on toiseksi kallein 440 euroa kuukaudessa.
Verotuksen vaikutus
Verojen osuus asunto-osakeyhtiön hoitokuluista on keskimäärin 1,30 euroa asuinneliötä kohden ja 27 prosenttia hoitokuluista. Suurimmat veroerät kerrostaloissa muodostuvat kaukolämpöön ja korjauksiin sisältyvistä veroista sekä kiinteistöverosta.
Omakotitaloissa verojen osuus on peräti 39 prosenttia, vaikka hoitokuluissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Suurimmat veroerät omakotitalossa ovat kiinteistövero sekä sähkön yhteydessä maksettavat sähkövero ja arvonlisävero.
Remontit tuntuvat kukkarossa
Tyypillisimmät kotitalouksien remontit nostavat kotitalouksien asumismenoja arviolta 60 – 240 euroa kuukaudessa. Kalliit putki-, julkisivu- tai lämmitystavan muutosremontit maksetaan takaisin tyypillisesti 15 vuodessa, jolloin kuukausikustannus jää samansuuruiseksi kuin kevyemmissä remonteissa, joissa takaisinmaksuaika jää usein noin viiteen vuoteen.
Pääkaupunkiseudulla remonttien kokonaiskustannukset ovat lähes kaksinkertaisia pieniin kaupunkeihin verrattuna. Osaltaan hintojen eroa selittää pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen muuta maata pienemmät neliöt ja tehdyn työn määrä. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi putkistoremonttien yhteydessä tehdään muita korjauksia muuta maata enemmän.
Remonttikustannukset muodostavat huomattavan osan omakotitaloasumisen kustannuksista. Tyyppiremonttien hinnat ja kuukausikustannukset ovat pientaloissa suuremmat kuin muissa asumismuodoissa. Remonttien laajuus vaihtelee omakotitaloissa muita asumismuotoja enemmän.
Asumismenot -tutkimuksen toteutti Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.