Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton teettämässä tutkimuksessa ennustetaan asumiskustannusten tasoa vuosille 2023–2025. Asumismenot kasvavat tänä vuonna keskimäärin 6,5 %.
Tutkimuksen mukaan kerrostalojen hoitokulut nousevat tänä vuonna 5,5 %, ensi vuonna 2,7 % ja vuonna 2025 2,4 %.
Asumiskulujen nousun myötä kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat tinkineet asumismenoistaan. Esimerkiksi energian kulutuksesta tinkiminen on Kiinteistöliiton mukaan kannattavaa, mutta tarpeellisten korjausten siirtäminen tuonnemmaksi ei pitkällä tähtäimellä ole hyvä ratkaisu.
Tutkimuksen mukaan vuokralla asuvien asumismenojen kasvu on maltillisempaa kuin omistusasujien, mutta vuokrien nousu kiihtyy jonkin verran tänä vuonna. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asumismenot, jotka pitävät sisällään vuokran ja käyttösähkön, nousevat keskimäärin 3 %.
– Erityisesti ARA-vuokrat nousevat tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Tähän on syynä se, että ARA-vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. ARA-asunnoissa asumismenot nousevat lähes 5 %, tutkimuksen tehneen Pellervon Taloustutkimus PTT:n ekonomisti Veera Holappa toteaa.
Kotitaloudet ovat toistaiseksi selvinneet melko hyvin korkomenojen ja muiden asumismenojen voimakkaasta noususta. Koronan aikana muodostuneet säästöt alkavat nyt olla syöty, joten kotitalouksilla voi Holapan mukaan olla edessään haastava talvi.
Kotitalouksien sähkömenojen odotetaan nousevan tänä vuonna 12 %. Vuonna 2024 hinta on tätä vuotta matalampi. Kaukolämmön hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 10 % ja ensi vuonna 4 %. Kaukolämmön hinnat kuitenkin vaihtelevat paljon kaupungeittain.
– Toisaalta verrattain hyvänä pysyvä työllisyystilanne tukee kotitalouksien kulutusta ja selviytymistä kohonneista kustannuksista. Kuitenkin reippaat palkankorotukset saattavat ylläpitää inflaatiokehitystä ja sitä kautta korkotasoa, Holappa sanoo.
Uuden hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroon kohdistuvat muutokset lisäävät asumisen kustannuspainetta lähivuosina.
– Asuntomarkkinoilla ja asumisessa on kärvistelty viime vuosina voimakkaassa ylläpitokustannusten ja rakennuskustannusten nousussa. Tämänkään takia hallitusohjelman kiinteistöveroratkaisut eivät kiitoksia saa, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero toteaa.
– Kiinteistöverouudistusten virallinen mantra on ollut se, että kiinteistöveron arvostushankkeen tarkoituksena ei ole kasvattaa eikä vähentää kiinteistöveron tasoa. Mutta hallitusohjelman yhdistelmä arvostusmuutos lisättynä maapohjan alarajojen rajuun korotukseen kertoo verovelvollisille sen, että hallitus näyttääkin tähtäävän suureen kiinteistöverotuoton kasvuun, Kero sanoo.