Asukkaan ääni paremmin kuuluviin putkiremontteissakin

Putkiremonteissa otetaan yhä paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja remontin vaikutukset asumisen arkeen, kertoo taiteen tohtori Katja Soini. Hänen tutkimuksensa mukaan teknispainotteisesta työstä ollaan siirrytty kohti asukaslähtöistä liiketoimintaa.

Asukaslähtöinen perusparantaminen tarkoittaa asukkaiden kuulemista ja heidän mielipiteidensä huomioimista. Heille myös kerrotaan selkokielellä remontin vaihtoehdoista, kustannuksista, vaikutuksista ja etenemisestä. Avainsanoja ovat viestintä, ammattimainen projektinjohto ja yhteissuunnittelu, Katja Soini tiivistää.
– Kun asukaslähtöisyydestä alettiin kymmenkunta vuotta sitten puhua, pidettiin sitä naurettavana ajatuksena. Nyt se on itsestäänselvyys. Odotan asukkaiden innostuvan siitä vielä enemmän ja vaativan palvelua. Se laittaa myös rakennusalan ammattilaiset liikkeelle, Katja Soini tietää.

Lähiötohtorina kehittämisen puolesta
Kehityspäällikkönä Vahanen Oy:ssä työskentelevä Katja Soini on saanut ”liikanimen” lähiötohtori, mitä hän ei pistä pahakseen: – Minut tunnetaan ihmiskeskeisenä ajattelijana. Se näkyy muun muassa työssäni lähiökehittämisen parissa sekä IKE eli Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit -projektissa, josta väitöstyöni aikanaan lähti liikkeelle.
Katja Soinin vuosina 2004–2005 vetämän projektin taustalla oli rakennusliikkeiden hiipunut kiinnostus korjausrakentamisen kehittämistä kohtaan.
– Tilanne oli kääntynyt sitten 90-luvun lamavuosien. Tuolloin korjausrakentamiseen satsattiin, koska uudisrakentaminen oli vähäistä. Mutta parempien aikojen koittaessa se ei enää kiinnostanut. Tähän tarttui muutama rakennusalan vaikuttaja, joiden mielestä korjausrakentamisesta hankittua tietotaitoa ei kannata heittää romukoppaan. He näkivät tulossa olevan remonttibuumin. Huoli otettiin ympäristöministeriössä todesta ja hankkeelle järjestyi rahoitus, Soini kertoo.
Keskeistä IKE-projektissa oli yhteissuunnittelun soveltaminen korjausrakentamiseen. Projektin käynnistyessä alku ei näyttänyt ruusuiselta.
– Ammattilaiset olivat kovin epäileväisiä ja ajattelivat yhteissuunnittelun ja asukaslähtöisyyden olevan höpöhöpö -hommaa. Onneksi projektijohdolta tuli täysi tuki, ja työ pääsi vauhtiin. Matkan varrella epäilykset haihtuivat.
IKE-projektissa oli mukana kolme asuinkerrostaloa, joiden putkiremontit olivat eri vaiheissa.
– Seurasimme ja dokumentoimme käyttäjätutkimuksen keinoin asukkaiden kokemuksia. Eli haastattelimme ihmisiä ja osa heistä dokumentoi elämäänsä viikon ajan kuvin ja tarinoin. Keskeisessä roolissa olivat työpajat. Niissä listattiin asukkaiden ja ammattilaisten kanssa asioita, joita pitäisi kehittää.
– Korjausrakentamisen ammattilaiset olivat jopa sokissa, miten asukkaat kokevat putkiremontin, vaikka he olivat tehneet parhaansa. Kuvaavaa oli tilanne, jossa erään taloyhtiön asukas, arkkitehti ammatiltaan, totesi korjauspiirustuksia katsellessaan, ettei ymmärrä niistä mitään. Toisaalta hänellä saattoi olla riittävästi ammattitaitoa tajutakseen, ettei ymmärrä suunnitelmien vaikutuksia asumiseen, Katja Soini päättelee.

Työpajoissa toiveet ja unelmat esille
– Jo IKE-projektissa järjestettiin monialaisia työpajoja, joissa asukas ei ole altavastaaja, vaan hänellä on sanottavaa, omia näkemyksiä ja unelmia. Hänelle annetaan keinot, joilla hän voi vaikuttaa.
Putkiremonttia ei tarkastella pelkästään teknisestä näkökulmasta, vaan asukkaan kokemusten kautta. Johtoajatuksena on selvittää, miten häntä voitaisiin palvella paremmin.
– Työpajassa asukkaat myös näkevät, miten monista asioista putkiremontti rakentuu. Se auttaa ymmärtämään remontin tekijöitä.
Näköalapaikalta korjausrakentamista seuraava Katja Soini on pannut merkille asenteissa tapahtuneen valtavan muutoksen vajaassa kymmenessä vuodessa.
– Rakennus- ja kiinteistöala on sitoutunut toimintakulttuurin muutokseen. Asukkaiden ja ammattilaisten kohtaamiset luovat yhteisymmärrystä, josta kaikki hyötyvät. Näitä kohtaamisia pyritään järjestämään yhä enemmän ja useammalla tavalla..

Allianssimalli ottanut ensiaskeleita taloyhtiössä
Asukaslähtöisen perusparantamisen seuraava askel on allianssimalli, joka on saamassa jalansijaa myös taloyhtiöiden remonteissa.
– Allianssimallia on käytetty muun muassa isojen liikenneväylien rakennushankkeissa hyvin tuloksin ja siitä on karttunut kokemusta myös vuokrataloyhtiössä. Nyt allianssia kokeillaan ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteissa.
– Tavoitteena on koota kaikki keskeiset toimijat tekemään ratkaisuja yhdessä. Allianssin tasavertaisia jäseniä ovat suunnittelija, projektinjohto, urakoitsija ja tilaaja eli taloyhtiö, Katja Soini luettelee.
– Taloyhtiön hallituksen jäsenet ovat alusta asti mukana niin kutsutuissa Big room -suunnittelukokouksissa. Siellä he näkevät, miten suunnittelua tehdään ja mitä keskusteluja käydään. Näin ollen heidän ei tarvitse päätöksiä tehdessään olla pelkästään kryptisten papereitten varassa, vaan he tietävät, mitä ja minkä vuoksi ratkaisuja on tehty. Lisäksi he voivat tuoda suunnittelijoiden tietoon unelmansa ja kokemuksensa asumisesta.
Allianssi vaatii sekä asukkailta että rakentamisen ammattilaisilta uutta ajattelua ja asennetta yhdessä tekemiseen.
– Asukkaan pitää olla aktiivinen. Hänen täytyy tuoda julki omat asumisen tarpeensa. Rakentamisen ammattilaiselle yhteistoiminnan on oltava sydämen asia. Hänen tehtävänään on miettiä ratkaisut asukkaan esittämiin toiveisiin.
Allianssimallin käyttöönottoon ajaa paitsi asukkaiden entistä parempi huomioiminen myös sen synnyttämä säästö.
– Uskomme, että yhteisen tavoitteen ja tekemisen avulla allianssilla voidaan pudottaa taloyhtiön remonttikustannuksia jopa 20 prosenttia. Näin ollen siitä olisi laadun parantamisen lisäksi merkittävää taloudellista hyötyä asunto-osakeyhtiölle.

Teksti Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 7/2016.