Pyykin- ja astianpesukoneenhana on pidettävä suljettuna, kun konetta ei käytetä. Seuraa WC-istuimen toimintaa viikoittain ja tarkista, että huuhtelulaite ei vuoda – jos vuotaa, ota yhteyttä huoltoyhtiöön. Jos havaitset vedessä poikkeavaa hajua, makua tai väriä, avaa hana, käännä kylmälle puolelle ja juoksuta niin kauan, että vesi on viileää. Mikäli haitta ei poistu, ota yhteyttä huoltoyhtiöön tai isännöitsijään syyn selvittämiseksi. Älä laita viemäriin aineita, jotka eivät sinne kuulu. Ota selvää, mitä muille aineille tulee tehdä. Puhdista lattiakaivo säännöllisesti. Puhdista altaiden vesilukot, jos ne eivät vedä kunnolla.
Tässä muutamia poimintoja vesi- ja viemärijärjestelmien kyselylomakkeesta, mikä sisältyy Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta koottuun loppuraporttiin. Sieltä löytyy vastaavanlaisia kyselylomakkeita toimenpiteineen myös huoltoyhtiöille.
Vesijärjestelmien riskienhallintaa pohtineen työryhmän mielestä raporttiin sisältyvien kyselylomakkeiden avulla asukas tai kiinteistön huoltomies voivat tunnistaa järjestelmän riskikohdat ja saada ohjeistusta tarkistus- ja varmennustoimista. Lisäksi tarkistuslistojen avulla pyritään siihen, että vuotovahinkoja kyettäisiin ehkäisemään ennalta ja tarkistamaan järjestelmien kunto aika ajoin.
Riskienhallinta osaksi taloyhtiön huoltokirjaa
Loppuraportissa esitetään, että kyselylomakkeet ja tarkistuslistat tietoineen sisällytettäisiin osaksi huoltokirjaa.
”Osa riskienhallintatoimenpiteistä on asukkaan vastuulla, mutta osa edellyttää huoltoyhtiöiden tai LVI-alan ammattilaisten työtä. Kiinteistön omistajan pitää tunnistaa ne työt, jotka on teetettävä ammattilaisella, ja varmistaa, että ne otetaan huomioon huoltosopimuksissa”, raportissa todetaan.
Huoltokirja on ollut pakollinen uusissa rakennuksissa vuodesta 2000 alkaen. Sen käyttämistä suositellaan myös käytössä oleville rakennuksille.
Ympäristöministeriö päivittää parhaillaan huoltokirjan käytettävyyttä erityisesti vuosittaisen kunnossapitotarveselvityksen osana.
Siihen on selvästi tarvetta, koska vaikka esimerkiksi 70 prosenttia (Korjausbarometri 2013) pitää huoltokirjaa tarpeellisena, vain 25 prosenttia kokee sen suunnitelmallisen ylläpidon välineeksi ja vain alle kolmanneksen mielestä siitä on ollut hyötyä.
LVI-valvoja työmaalle ja käytännöt yhdenmukaisiksi
Raportin suositusten mukaan rakennusvalvonnalla tulisi olla oikeus nimetä LVI-valvoja työmaalle.
Lisäksi raportissa esitetään, että rakennusvalvonnan käytännöt eri valvontayksiköissä yhtenäistettäisiin ja niiden yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden kanssa lisättäisiin.
Tätä suositusta perustellaan muun muassa näin: ”Mikäli rakennuksen korjaus- ja muutostyöllä voi olla vaikutuksia rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveyteen, tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupa. Vesijärjestelmien muutos- ja kunnostustöiden voidaan katsoa kuuluvan tähän ryhmään, jolloin rakennusviranomaisen on tehtävä lupaharkinta.
Tällä hetkellä rakennusvalvonnan lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan nykymenettelyn mukaisesti esimerkiksi viemäreiden korjaustyöltä tulee vaatia vähintään lausunto, joka ei ole varsinainen rakennuslupa vaan vähäisille rakennus- ja taloteknisille töille tarkoitettu luvanvaraisuusharkinta. Siinä ei edellytetä viranomaiskatselmuksia tai vastuullisten työnjohtajien hyväksyttämistä, mutta sen saaminen edellyttää muun muassa valvontaselvitystä, josta voidaan varmistaa ulkopuolisen valvojan käyttäminen. Tällöin rakennusvalvonta ottaa kantaa suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan pätevyyteen.”
Asentaminen luvanvaraiseksi
Lisäksi raportissa esitetään, että kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asentajille tulisi olla pätevyysvaatimukset. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU on esittänyt jo muutama vuosi sitten, että LVI-asennukset säädettäisiin luvanvaraisiksi töiksi.
LVI-laitteistojen asennus-, huolto- ja korjaustöihin osallistuvilta henkilöiltä tulisi edellyttää vähintään alan ammatillista peruskoulutusta tai sitä vastaavaa toimivaltaisen tutkintoviranomaisen todentamaa osaamista. Ehdotuksen mukaan luvanvaraiset työt muodostaisivat yrityksestä, työjohdosta ja asentajista koostuvan järjestelmän, jolla varmistettaisiin LVI-asennuksen eri vastuuhenkilöiden pätevyys kulloinkin kyseessä oleviin töihin.
Kiinteistöjen talousvesilaitteistojen asentajille voisi myös olla vastaava pakollinen osaamistestaus kuin talousvettä toimittavilla laitoksilla työskentelevillä (Vesityökortti).
Tavoitteena on minimoida vesivahinkojen ja terveyshaittojen (mm. legionellan aiheuttamat terveysvaikutukset) riskit varmistamalla koulutuksen ja/tai osaamistestauksen avulla ammattitaitoiset asennustyöt. Samalla tulee varmistaa, että ammatillisessa peruskoulutuksessa tuodaan riittävästi esiin hygieniaan liittyvää osaamista.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen toteutti Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER yhdessä alan toimijoista kootun ohjausryhmän kanssa.
Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta
Aino Pelto-Huikko, Tuija Kaunisto,
Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER, 2015
Loppuraportin voit ladata täältä: Kyselylomakkeet löytyvät siitä liitteinä 2 ja 3 ja tarkistuslista liitteenä 4.
Lue myös Kiinteistöpostissa aikaisemmin julkaistut artikkelit KIITOS-projektista ja talousveden turvallisuussuunnitelmista.