Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n eli Asokotien kokemusten perusteella öljystä, sähköstä tai kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen on pienentänyt ostoenergian määrää 70 prosenttia. Maalämpöön siirtyneitä Asokoti-kiinteistöjä on noin 40.
Asokodit omistaa 16 800 asuntoa 665 kiinteistössä. Ensimmäiset viisi kiinteistöä siirtyi öljy- tai sähkölämmityksestä maalämpöön vuonna 2008.
– Öljyn hinta oli silloin korkealla ja kattilalaitokset alkoivat olla siinä kunnossa, että niille olisi pitänyt joka tapauksessa tehdä jotakin, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki (kuvassa) sanoo.
Kiinteistöjen ostoenergian määrä on pudonnut näissä kohteissa 10 000 megawattitunnista noin 3000 megawattituntiin.
– Energiankulutus ei ole pienentynyt, mutta ostoenergian määrä on pudonnut kolmannekseen siitä, mitä se aikaisemmin oli. Se on iso asia meille, Jalomäki sanoo.
Maalämpöpumppu tarvitsee sähköä, ja Jalomäen mukaan yhdellä megawattitunnilla sähköä pumppu tuottaa 2,5 – 3 megawattituntia lämpöä.
Maalämmön rinnalle ei yleensä jätetä vanhoja lämmitysjärjestelmiä, vaan kovien pakkasten varalle on olemassa sähkövastukset, jos maalämpö ei riitä.
Maalämpöjärjestelmiin investoiminen on Asokodeissa maksanut 8 000–10 000 euroa asuntoa kohden. Jalomäen mukaan takaisinmaksuaika investoinneille on 7–10 vuotta.
Kokemukset öljylämmityksestä maalämpöön siirtymisestä ovat hyviä myös Hämeenlinnassa sijaitsevassa Asokotien omistamassa Enonpelto 4–10:ssä. Kiinteistö on valmistunut vuonna 2002, ja siinä on yhdeksän asuntoa.
Isännöitsijä Marika Nikkilä Realia Isännöinti Oy:stä kertoo, että ennen maalämpöön siirtymistä öljyllä lämmenneessä taloyhtiössä energiaa ostettiin vuodessa noin 166–188 megawattituntia.
Maalämpöjärjestelmä asennettiin vuonna 2013. Sen jälkeen vuosittainen ostoenergian määrä on vaihdellut 42–51 megawattitunnin välillä.
Tähän mennessä öljystä, kaasusta ja sähköstä maalämpöön siirtyneitä Asokoti-kiinteistöjä on noin 40. Asokodeille on valmistunut myös muutama maalämpöjärjestelmällä toteutettu uudiskohde. Kiinteistönomistajia kiinnostavat nyt poistoilmalämpöpumput, myös maalämpöjärjestelmän rinnalle.
– Tämän tyyppisiä hybridiratkaisuja on tehty kahdessa kiinteistössä, viisi hanketta on suunnitteilla ja yksi lähdössä toteutukseen, Jalomäki kertoo.
Mitoitus ratkaisevaa onnistumiselle
Maalämpöjärjestelmiä toteutetaan edelleenkin niin, että suunnitteluvastuu jää urakoitsijalle. Urakoitsijoiden osaamiseen ja referensseihin luotettiin myös Asokotien ensimmäisten hankkeiden kanssa, koska silloin ei ollut maalämpöjärjestelmiin perehtyneitä suunnittelijoita. Suunnittelun suhteen tilanne on Jalomäen mukaan hieman parantunut.
– Järjestelmän toimivuuteen vaikuttaa eniten mitoitus. Maan päällä olevat laitteet voi mitoittaa väärin ja sen voi korjata, mutta sitä ei korjata helposti, jos maahan porattavissa lämpökaivoissa tekee virheen, Jalomäki toteaa.
Useita maalämpöjärjestelmiä Asokodille urakoinut Juuso Piironen Rototec Oy:stä sanoo, että suurin riski epäonnistua on, jos lämpökaivoja tehdään energiatarpeisiin nähden liian vähän tai kaivot porataan liian lähelle toisiaan.
– Kun mitoitus pettää, lämpökaivot rupeavat jäähtymään, eivätkä tuota lämpöä. Se vaikuttaa suoraan laitteiston hyötysuhteeseen. Nykyään on käytössä mitoitukseen tarvittavat simulointiohjelmat ja TRT-testi, jolla mitataan kallioperän lämmönjohtavuus ja siitä saatava lämpöenergia, niillä saadaan tehtyä tarkka mitoitus ja suunnitelma, Piironen kertoo.
Järjestelmän käyttöönoton jälkeen on syytä varmistaa, että se toimii kokonaisuudessaan oikein.
– Kun lämmönjakohuoneessa on kaikki kunnossa, harva tarkistaa, onko lämpökaivoissa suunnitellut virtaamat, säädöt kohdallaan ja toimiiko järjestelmä oikein, Piironen sanoo.
Rototec on palkannut runsaasti lisää suunnittelijoita viime vuosina.
– Hyvä suunnitelma maksaa itsensä aina takaisin. Onko vastaavaa toimialaa, jossa 100 000 – 300 000 euron hankinnan voi tehdä ilman suunnittelua. Vähän sama kuin tekisit talon suolle ilman maaperätutkimusta, Juuso Piironen toteaa.
Asukkaidenkin iloksi
Asokotien asukkaat maksavat perusvastikkeessa laajojen korjausten kustannuksia ja lainojen rahoituskuluja. Hoito- eli käyttövastikkeessa taas maksetaan kiinteistöjen perushuollosta kuten lämmityksestä, sähköstä ja vedestä.
Asokotien isännöitsijän Marja Aittolan (kuvassa) mielestä on hienoa, että lämmitystavan muutoksesta ja siitä syntyneistä säästöistä pääsevät osallisiksi asukkaat pienempinä käyttövastikkeina. Myös asumisviihtyvyys voi parantua, kun säästettyjä euroja voi käyttää esimerkiksi piharemonttiin.
– Isännöitsijät seuraavat kiinteistöjen energiankulutusta tietyllä aikajänteellä ja raportointitavalla. Taloyhtiöiden keväisissä asukaskokouksissa käsitellään näitä kulutusraportteja. Asukkaat ovat niistä kiinnostuneita, se on luonnollista, koska veden- ja sähkönkulutus vaikuttavat suoraan heidän hoitovastikkeisiinsa, Aittola toteaa.
Asokodit on suuri sähköenergian ostaja, minkä vuoksi sähkön kilpailuttamisesta on tullut tärkeä osa kiinteistönpitoa. Kilpailuttamisessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa; hintavertailua tehdään koko ajan ja sähkösopimuksia kyetään sitomaan tiettyyn hintaan pidemmäksikin aikaa.
– Isona kiinteistönomistajana meidän täytyy seurata jatkuvasti myös kaukolämmön hinnan kehitystä, koska perusmaksut tulevat joka tapauksessa nousemaan tulevaisuudessa, Teemu Jalomäki sanoo.
Teksti Riina Takala-Karppanen
Kuvat Ari Korkala
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2017
