Mikäli kerros- tai rivitalo on rakennettu ennen vuotta 1990 ja sinne kaavaillaan remonttia, niin suunnitteluvaiheeseen on syytä ottaa mukaan asbestikartoitus.
Asbesti oli 70-luvulla tulenkestävänä ja sidosaineena erittäin suosittu muun muassa putkieristeissä, ilmanvaihtokanavissa, lattialaatoissa ja liimoissa käytettävä rakennusaine, jonka käyttö uudisrakentamisessa loppui vuonna 1987.
– Sitä kuitenkin löytyy saneeraus- ja purkukohteissa lähes aina, Deleten asiantuntija Timo-Pekka Kauhala sanoo.
– Perusteellisen asbestikartoituksen tekeminen ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista on äärettömän tärkeää. Sekä kartoitus että sen jälkeiset purku- ja saneeraustyöt ovat aina asbestityöluvan saaneiden ammattilaisten töitä. Valitettavasti vielä tänäkin päivänä saneerauskohteissa törmätään kartoittamattomaan, piilossa olevaan asbestiin. On syytä muistaa, että rakennustyömaan työnjohto vastaa aina siitä, että asbestiin liittyviin yllätyksiin on varauduttu asianmukaisesti, Kauhala jatkaa.
Lainsäädäntö suojaa ja määrittää toimintamallit
Ehjistä asbestimateriaaleista ei ole haittaa terveydelle, mutta rikkoutuneet asbestia sisältävät materiaalit ovat hengenvaarallisia. Asbestimateriaalia käsiteltäessä ilmaan leviää pölyä ja muita mikroskooppisen pieniä asbestikuituja. Hengitysilman mukana ne kulkeutuvat keuhkoihin.
Asbestikuidut varastoituvat elimistöön, joten lyhytaikainenkin altistuminen voi johtaa sairastumiseen. Siksi on tärkeää, että asbestikohteiden saneeraus- tai purkutöihin varaudutaan ammattitaitoisesti suoritetun ennakkokartoituksen avulla.
Suomen laki ja säädökset velvoittavat rakennuttajaa tai hankkeen ohjaajaa teettämään asbestikartoituksen kaikille ennen vuotta 1990 rakennetuille rakennuksille, joihin on suunnitteilla korjaus- tai purkutöitä. Mikäli kartoitusta ei tehdä ennen rakennusten tai rakenteiden purkua, tulee kaikki purkutyö suorittaa asbestipurkutyönä.
Lisäksi laki velvoittaa huolehtimaan purkutyöstä siten, että siitä ei koidu työntekijälle terveydellistä haittaa.
Asbestilakiin odotetaan muutoksia
Muutokset kiristäisivät saneerauskohteiden asbestin käsittelyyn liittyviä määräyksiä.
– On oletettavaa, että lainmuutoksen myötä jokaisesta asbestikohteesta on annettava erilliset mittaustulokset. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että saneerattavan kiinteistön jokainen erillinen kohde on mitattava ja raportoitava erikseen, Kauhala sanoo.
Asbestikartoituksen yhteydessä selvitetään yleensä myös kaikki muut terveydelle vaaralliset aineet ja materiaalit, jotka aiheuttavat erikoistoimenpiteitä jätteenkäsittelyssä. Kartoituksessa selvitetään yleisimmin asbestin, kreosootin, lyijyn ja PCB:n ja mikrobien olemassaolo, määrä ja sijainti kiinteistössä. Kartoitusraportin keskeisenä sisältönä ovat löydetyt asbestipitoiset materiaalit. Raportista käy ilmi asbestin määrä, laatu, kunto, pölyävyys sekä toimenpidesuositukset.
