Reilun vuoden tarjolla ollutta asuinrakennusten energia-avustusta on myönnetty yhteensä 35 miljoonan euron edestä, josta 31 miljoonaa euroa asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille. Yhteensä hakemuksia on tullut maaliskuuhun mennessä reilut 2100 kappaletta. Määrärahaa on jäljellä vuodelle 2021 vielä noin 31 miljoonaa ja vuodelle 2022 40 miljoonaa euroa.
– Energia-avustus on vetänyt hienosti, ja vanhoja rakennuksia on korjattu jopa lähes nollaenergiatasoon. Tukea on tarjolla reilusti myös tälle ja ensi vuodelle. Toivon, että asuntoyhtiöt, ARA-toimijat ja pientalojen omistajat kartoittaisivat olisiko omassa talossa korjaustarvetta. Jokainen erittäin energiatehokkaaksi korjattu rakennus on askel kohti hiilineutraalia Suomea 2035, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista: se sisältyy puoleen kaikista viime vuoden avustuspäätöksistä, lähes 60 %:iin yksityishenkilöiden ja 27 %:iin taloyhtiöiden hankkeista. Taloyhtiöiden avustetuista remonteista yli puolet sisältää lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien tai aurinkoenergialaitteistojen asennuksen. Taloyhtiöt ovat innostuneet myös ikkunakorjauksiin; niitä on mukana yli 25 %:ssa avustetuista hankkeista.
Noin 10 % hakemuksista on jouduttu hylkäämään. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hakemuksesta on puuttunut liitteitä kuten energiatehokkuuslaskelmat tai kustannusarvio. Myös korjaustöiden aloittaminen ennen hakemuksen jättämistä on peruste hylkäämiselle. Suuren suosion takia hakemusten käsittelyssä on ollut ruuhkaa, mutta nyt käsittelyaikaa on saatu nopeutettua 2–3 kuukauteen.
Energia-avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin, esimerkiksi lämmitystaparemontteihin, lämmöntalteenottojärjestelmiin, kiinteistöautomaatioon, julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen, ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen, vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön. Päätökset tehtävistä toimista tekee rakennuksen omistaja ja päätökset avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista ARA.
Avustuksen saamisen ehtona on, että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän, mikä on rakennusluokasta riippuen 20 % tai 30 % enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät. Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.
Avustuspäätöstä varten ARAan tulee toimittaa asiantuntijan laatima kustannusarvio tehtävistä korjaustoimenpiteistä sekä laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta rakentamisvuodelta ja korjaustoimien jälkeen. Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi. Mahdolliset aiemmat energiatehokkuusremontit voi ottaa huomioon E-luvun laskennassa, mutta ne eivät vaikuta myönnettävän avustuksen määrään. Avustusta saa ainoastaan hakemuksen jättämisen jälkeen tehtyihin toimenpiteisiin.
ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan 1.10.2019 jälkeen syntyneet suunnittelukustannukset sekä hakemuksen jättämisen jälkeen muodostuneet työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.