Meidät taloyhtiöiden isännöitsijät on nyt alistettu mittavan sakkorangaistuksen uhalla tämän maan harmaan talouden vartijoiksi uuden verottajalle kuukausittain tehtävän korjausrakentamisen ilmoitusvelvollisuuden takia. Verottajan pelinsäännöt on laadittu simputukseksi ja rangaistukseksi ikään kuin me isännöitsijät ja hoitamamme taloyhtiöt olisimme syyllisiä veronkiertoon maassamme.
Ei riitä, että raportoisimme kuukausittain verottajalle korjaustyöt ja urakat, joiden laajuus ylittää 15.000 euron rajan. Usein taloyhtiöissä korjaustöiden laajuus ja kokonaissumma paljastuu vasta kuukausia töiden aloittamisen jälkeen, joten joudumme varmuuden vuoksi pitämään kirjaa laskutuksesta siltä varalta, että tuo maaginen ilmoitusraja täytyy vasta myöhemmin, josta eteenpäin ilmoitusvelvollisuus töiden loppuajaksi alkaa. Tällöin ehkä joudumme tekemän ilmoituksia vain muutaman satasenkin takia, mikä tuntuu hölmöläisen hommalta.
Edelleen joudumme valvomaan, ylittääkö korjaustyö tuon ilmoitusvelvollisuusrajan sen takia, että joku varsinaiseen työhön liittyvä pieni erillistyösuoritus kasvattaa koko urakan arvoa, ja muuttaa meidät samalla päätoteuttajan asemaan. Verottajan ohjeiden mukaan kaikki kohteeseen tehdyt pienetkin erillistyösuoritukset katsotaan yhdeksi urakkakokonaisuudeksi. Ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat myös kaikki hintarajan ylittävät laitehankinnat, jos niihin sisältyy vaikkapa vain muutaman satasen asennustyö.
Kun työhön osallistuu useampia urakoitsijoita tai itsenäisiä työntekijöitä, taloyhtiöstä tulee päätoteuttaja, joka joutuu tuon laskutustiedon lisäksi ilmoittamaan kaikki työntekijät henkilötietoineen, toimenkuvat, osoitteet ja työajat työmaalla. Kas kun ei kengännumeroakin.
Kun tällaisessa tapauksessa alle ilmoitusrajan olevien erillislaskutusten summat ja muut tiedot joudutaan antamaan verottajalle, ei suorituspuolelta kuitenkaan vastaavia tietoja jouduta antamaan lainkaan. Mihin tätä tietoa verottajan rekistereissä silloin hyödynnetään ja tarvitaan? Johtaako tämä siihen, että verottajan tietojärjestelmissä alkaa error´it lisääntyä, kun järjestelmän tietojen ristiin ajoissa ilmoitustiedot eivät täsmää ja kohtaa toisiaan?
Verottaja on edelleen määrännyt, että jos taloyhtiössä tehdään vaikkapa kahta samanaikaista ja täysin erilaista korjausurakkaa, mikä ei ole kovinkaan harvinaista, taloyhtiö tulkitaan tällöinkin päätoteuttajaksi, joka joutuu keräämään ja yhdistämään näiden toisistaan täysin erillään olevien työmaiden tiedot verottajalle kuukausittain. Tämä edellyttää jo kulunvalvontajärjestelmää, jotta isännöitsijä pystyy mitenkään toteamaan ja varmistumaan siitä, että kaikki työmaalla poikenneet, mahdollisesti usean aliurakoitsijankin lyhyet työsuoritukset saadaan rekisteröityä ja summattua! Isoissa urakoissa nuo vastaavat tiedot toimittaa myös kukin urakkaan osallistuva yhtiö verottajalle, jos ilmoitusvelvollisuusraja ylittyy. Jos tiedoissa on poikkeamia, me isännöitsijät saamme ehkä sakkoja väärin antamistamme tiedoista!
Välttääksemme päätoteuttajana toimimisen voimme kuitenkin sopia jonkun urakoitsijoista toimimaan päätoteuttajana, mutta kuka urakoitsija haluaa ottaa vastuulleen ja hoidettavakseen täysin erillään olevan toisen työmaan tiedot kerättäväksi verottajalle?
Jos taas kyseessä on urakka, johon joudutaan palkkaamaan myös valvoja, joudumme tilanteeseen, jossa välttääksemme päätoteuttajan roolin, nimeämme joko urakoitsijan tai valvojan päätoteuttajaksi. Tällöin ajaudumme ristiriitaiseen tilanteeseen, koska urakoitsija ja valvoja ovatkin toinen toisensa palkkalistoilla. Tämä ei välttämättä vastaa puolueettomuutta ja tilaajana toimivan taloyhtiön etuja.
Kaiken kaikkiaan uusi ilmoitusvelvollisuuslaki on ajattelemattomasti laadittu, ja aiheuttaa valtavasti lisätyötä muutenkin paperisodan ikeen alla toimiville isännöitsijöille. Ilmoitusraja on asetettu liian alhaiseksi, jotta paperisota saadaan kasvamaan sellaisiin mittoihin, ettei tämän maan verotarkastajat riitä enää juoksemaan ilmoituspuutteiden perässä. On myös pelättävissä, että tämä johtaa pienten urakoitsijoiden karsiutumiseen, koska iso urakoitsija pystyy päätoteuttajan roolissa helpommin ottamaan hoitoonsa koko ilmoitusvelvollisuussirkuksen.
Päättäjien ja alan järjestöjen pitäisi nyt kiireesti kokoontua selkeyttämään tämän ilmoitusvelvollisuuden pelinsääntöjä verottajan kanssa. Ilmoitusvelvollisuusraja pitää nostaa, ja taloyhtiöille pitäisi riittää pelkästään ilmoitus verottajalle urakoitsijasta, ja heille maksetuista laskuista.
Antti Marvia, isännöitsijä, Vantaa
antti.marvia (at) pahkinahoito.fi
Juuri näin Verottaja ja valtio kyvyttömänä siirtää tehtäviään yksityisille henkilöille ja isännöitsijöille sekä muilla tahoille kuten huoltoliikkeille.
Rangaistuksen uhalla uhataan mikäli ilmoituksia ei tule.
vt isännöitsijänä ja hallituksen jäsenenä olen sitä mieltä että verottajan vaatimukset ovat laittomia.
ja mikä parasta tehkää hyvät ihmiset ilmoituksenne vaikka tyhjänä ja puutteellisena.
Siinä on verottajalle sitten aikaa pyytää lisä tietoja.
Kiusa se on pienikin kiusa.
vastustan tällaista. EHDOTTOMASTI.