Jopa 61 prosenttia suomalaisista haluaa aikanaan ikäihmisenä, että hänen liikkumistaan ja tilaansa seurattaisiin älyteknologian avulla, jos hän asuisi yksin. Suomalaiset ovat hyvin tai vähintään varovaisen kiinnostuneita älyteknologian käyttämisestä esimerkiksi oman turvallisuuden parantamiseen.
Tämä käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin maaliskuussa.
LähiTapiola kokeilee parhaillaan älyteknologian käyttöä turvallisuuden lisäämisessä Älykoti-palvelupilotissa.
Sen taustatutkimuksissa selvisi, että hyvin moni haluaisi käyttää uutta teknologiaa kodin aineellisen turvallisuuden lisäksi juuri omien lastensa tai iäkkäiden vanhempiensa tilan ja liikkumisen seurantaan.
– Arjen katsauksen tulos vahvistaa käsitystämme, että uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan etenkin, kun iäkkäiden ihmisten kotona asumista halutaan pidentää. Heille ja heidän läheisilleen täytyy tarjota nykyistä kattavampia keinoja pärjäämiseen, jotta elämänlaatu pysyy hyvänä, LähiTapiolan projektipäällikkö Antti Määttänen sanoo.
Yksityisyyskin halutaan säilyttää
Pohtiessaan seurannan kohteena olemista ikäihmisenä vastaajat toivovat, että tieto poikkeavasta voinnista menisi ensisijaisesti ulkopuoliselle terveydenhuollon ammattilaiselle. Tilanteessa, että vastaajat olisivat ikäihmisenä seurannan kohteena, 37 prosenttia toivoisi tiedon poikkeavasta voinnista menevän terveydenhuollon ammattilaiselle.
Toiseksi toivotuin tiedon saaja olisivat omat aikuiset lapset. Esimerkiksi naapurille tiedon välittäisi vain 2 prosenttia vastaajista.
– Tämä kertonee siitä, että yksityisyys halutaan säilyttää silloinkin, kun olisi seurannan alla. Selkeä enemmistö kuitenkin olisi valmis siihen, että hänen terveyttään ja turvallisuuttaan seurattaisiin ikäihmisenä älyteknologian avulla. Suoraan kielteisesti vastaavien osuus on melko pieni. Tässä nähdään enemmän hyötyjä kuin haittoja, Määttänen arvioi.
Miehet ja nuoret olivat hieman muita kielteisempiä tai epävarmempia halukkuudestaan olla itse ikäihmisenä, yksin kotona asuessaan, seurattavana älyteknologian avulla.
Henkiseen ja fyysiseen terveyteen voi vaikuttaa – turvallisuuteen ei
Suomalaisia huolestuttavat eniten arjessa Suomen talous, oma taloustilanne ja oma terveys. Tulos on sama kuin syksyllä 2015.
Huoli yhteiskunnan yleisestä turvallisuustilanteesta tai väkivallan uhkasta ei kyselyn perusteella ole muuttunut lyhyessä ajassa.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin asioihin arjen turvallisuudessa ihmiset kokevat voivansa itse ratkaisevasti vaikuttaa. Ylivoimaisesti suosituimmat vastaukset olivat oma henkinen hyvinvointi ja oma terveys. Seuraavina valittiin liikenteen turvallisuus ja kodin fyysinen turvallisuus.
Esimerkiksi työssä menestymiseen tai työpaikan säilymiseen ei koeta voitavan vaikuttaa yhtä paljon. Myös lähiympäristön ja naapuruston turvallisuuteen vaikuttamiseen uskoo vain viidennes vastaajista.
Parhaaksi tahoksi huolehtimaan asuinympäristön turvallisuudesta nimetään yleisimmin poliisi tai pelastuslaitos.
– Kehottaisin suomalaisia luottamaan enemmän omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa esimerkiksi oman elinpiirin turvallisuudessa. Turvallisuus on muutakin kuin väkivallan uhkan torjuntaa. Esimerkiksi omasta pihapiiristä huolehtiminen myös taloyhtiössä lisää turvallisuutta. Jokainen meistä voi heittää hiekkaa liukkaalle pihalle, puuttua epäsopivaan käyttäytymiseen, tarkistaa palovaroittimen toiminnan tai huolehtia alkusammutuksesta. Me ihmiset luomme itse ympäristömme ja voimme vaikuttaa turvallisuudentunteeseen, Määttänen svielä anoo.
