Alhainen korkotaso on houkutellut joka kahdeksannen suomalaisen tekemään velkarahalla hankintoja, joita ei muuten olisi todennäköisesti tehnyt. Sijoitusasunnon hankkimiseen suhtaudutaan nyt positiivisemmin kuin kaksi vuotta sitten.
Tämä käy ilmi LähiTapiolan maaliskuussa teettämästä Arjen katsauksen talous- ja sijoittajakyselystä.
Miehet ja 18-34-vuotiaat nuoret kertoivat lisänneensä kulutusta velkarahalla muita ikäryhmiä ja naisia enemmän. Myös kaikkein suurituloisimmissa kotitalouksissa, joiden bruttotulo on yli 94 500 euroa vuosi, muita useampi (19%) sanoi tehneensä hankintoja velaksi alhaisen korkotason vuoksi.
Alhainen korkotaso on piristänyt etenkin auto- ja asuntokauppaa. Useampi kuin joka viides alhaisen korkotason johdosta hankintoja velaksi tehneistä sanoo hankkineensa velkarahalla auton tai asunnon. Asuntokauppojen vuoksi peräti joka viidennellä heistä lainarahan osuus on ollut yli 50 000 euroa.
Kodinkoneisiin tai elektroniikkaan, sisustukseen tai remontointiin tai lomamatkaan velkarahaa oli käyttänyt lähes puolet vastaajista, jotka sanoivat tehneensä hankintoja velaksi alhaisen korkotason johdosta.
– Ehkä Suomessa luotetaan lakisääteiseen eläketurvaan, eikä alentuneiden tuotto-odotusten vaikutuksesta omien säästöjen ja varallisuuden kehitykseen olla niin huolissaan, että tämä vaikuttaisi uskallukseen kuluttaa, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.
Asuntosijoittamista pidetään hyvänä vaihtoehtona
Asuntosijoittamiseen asuntorahaston kautta suhtaudutaan selvästi kriittisemmin kuin sijoitusasunnon hankkimiseen, mutta myös tähän suhtaudutaan positiivisemmin kuin kaksi vuotta sitten.
Niiden vastaajien osuus, jotka eivät osaa sanoa, olisiko sijoitusasunto tai sijoitus asuntorahastoon hyvä sijoituskohde tällä hetkellä on kuitenkin kasvanut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta.
Naiset pitivät sekä suoraa sijoitusta asuntoon että sijoitusta asuntorahaston kautta miehiä parempana sijoitusvaihtoehtona tällä hetkellä.
– Muun muassa matala korkotaso, asuntojen hintojen nousu kasvukeskuksissa ja sinkkuuntuminen tukevat asuntosijoittamista. Asuntosijoittaja ajattelee monesti pitkäjänteisesti ja itse asunto hankitaan usein myös perheen tulevaisuuden käyttöön. Asuntorahastosijoittaminen on vaivaton vaihtoehto niille, jotka haluavat sijoittaa asunto-omaisuusluokkaan, mutta eivät halua saada omistamiseen liittyviä vastuita omalle kontolleen, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs.
Sijoitusten hajauttamista ei ymmärretä
Noin neljännes suomalaisista säästöjä tai sijoituksia omaavista ei ole hajauttanut sijoituksiaan mitenkään. Sijoitusten hajauttamisella tarkoitetaan säästämistä useampaan eri kohteeseen kuten asuntoon, rahastoon, tilille tai talletukseen tai osakkeisiin.
Lisäksi sijoituksia voi hajauttaa myös ajallisesti eli tekemällä sijoituksia esimerkiksi kuukausittain tai maantieteellisesti eli tekemällä sijoituksia myös muualle kuin Suomeen.
Joka kymmenes vastaajista myöntää, ettei tiedä, mitä sijoitusten hajauttamisella tarkoitetaan ja lisäksi lähes neljännes ei osaa ottaa kantaa, onko hajauttaminen tärkeää.
Naisissa ja nuorissa 18-34-vuotiaissa sijoittajissa on eniten niitä, jotka eivät tiedä, mitä hajauttaminen tarkoittaa tai eivät osaa ottaa asiaan kantaa. Kantaa ottaneista vastaajista kuitenkin neljä viidestä pitää hajauttamista tärkeänä.
Ekonomisti Timo Vesala pitää tulosta valitettavana, sillä hajauttaminen on hänen mukaansa sijoittajan ainoa ilmainen vakuutus.
– Sijoitusten hyvä hajautus on tullut entistä tärkeämmäksi, koska epävarmuus ja hintariskit ovat lisääntyneet myös turvallisina pidetyissä korkosijoituskohteissa poikkeuksellisen alhaisen korkotason vuoksi, Vesala sanoo.
Säästötilille yhä säästetään
Säästötilille säästäminen on edelleen suomalaisten keskuudessa yleisin säästämisen muoto. Sopivaksi kuukausittaiseksi säästösummaksi koetaan 50-100 euroa.
Eri ikäluokkien välillä ei ollut suurta eroa säästösummissa, kun kysyttiin, paljonko vastaajat ovat suunnitelleet säästävänsä seuraavan 12 kuukauden aikana.
Nuorin ikäpolvi, 18-34-vuotiaat, aikoo vastausten perusteella säästä eniten eli 2846 euroa vuoden aikana, kun taas 55-75-vuotiaat uskoivat säästävänsä tulevan vuoden aikana 251 euroa nuoria vähemmän.
Nuoret olivat myös ainoa ryhmä, joka uskoi pystyvänsä lisäämään säästämistä seuraavan vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen.
– Hieman yllättävää oli, että yli 55-vuotiaiden joukossa säästämisaikomukset eivät juuri poikenneet nuorempien ikäluokkien vastauksista, vaikka yli 55-vuotiailla on selvästi eniten säästämiskykyä, Timo Vesala sanoo.