Älä unohda suunnittelun merkitystä

Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Henna Helanderin tervehdys teki kuulijoille heti selväksi, kuinka merkityksellisestä ja kauaskantoisesta asiasta korjausrakentamisessa on kyse. Hän esiintyi Helsingin rakennusvalvontaviraston järjestämässä ”Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeet” -seminaarissa.

– Teette suuria päätöksiä kansallisomaisuutemme, rakennusten ja niiden korjausten suhteen. Teillä on vastuu, että ne ovat myös tuleville polville sitä mitä ne ovat olleet meille.

Suunnittelijoiden kelpoisuudesta puheenvuoron marraskuisessa seminaarissa pitänyt Henna Helander nosti esiin, että parhaimmillaan taloyhtiöiden korjaushankkeissa voi saavuttaa enemmänkin kuin varmistaa rakennusten säilymisen – rakennukseen on mahdollista tehdä jopa positiivisia muutoksia. Niin tai näin: peruslähtökohta tavoitteen saavuttamisessa ovat hyvät suunnitelmat.

Suunnittelijan kelpoisuus on mahdollista varmistuttaa rakennusvalvontavirastossa jo ennakolta. Ammattikunnan kelpoisuudesta on esitettynä vaateita myös Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL), kohdistuen paitsi koulutukseen myös kokemukseen. Tutkinnon on oltava nimenomaan rakennusalaan liittyvä. Poikkeuksen koulutuksen suhteen muodostavat ainoastaan ”vähäiset hankkeet’. Niihin voidaan hyväksyä suunnittelija, jolla on näyttöä ”suunnittelutehtävään riittäväksi katsotusta kokemuksesta”.

Vähäinen hanke ei ole yhtä kuin pieni hanke. Helsingissä vähäisiksi katsotuksi hankkeiksi Helanderin mukaan luetaan lähinnä yksittäisten osakkeenomistajien pieniä hankkeita, joissa ei puututa esimerkiksi ilmavaihto- tai muihin järjestelmiin.

 – Rakennushankkeet, joita tänä päivänä on, eivät ole yksinkertaisia. Varsinkaan korjausrakentamisessa asiat eivät toistu samalla tavalla kohteesta toiseen, vaan kaikki ovat erilaisia, hän korosti.

Suunnittelijaan kohdistetut kriteerit ovat kireimmillään, kun hankkeet kohdistuvat suojeltuihin rakennuksiin.

– Silloin jopa pieni pihalla oleva varastorakennus voi edellyttää suunnittelijalta pätevyyksiä.

Ajoissa rakennusvalvonnan pakeille

Hankkeessa jokainen erityissuunnittelija on vastuussa omasta osuudestaan. Pääsuunnittelijalta edellytetään kykyä hallita koko hanke, mutta myös suunnittelun kokonaisuus. Hänen vastuulla on, että kaikki suunnitelmat ovat myös sovitettavissa yhteen. Tavallisimmin pääsuunnittelijana toimii arkkitehti. Lähinnä liikerakennuksissa pääsuunnittelijaksi voidaan joskus nimetä myös lvi-suunnittelija.

Suunnittelun osuutta hankkeiden kokonaisbudjeteista Henna Helander kuvaa todella, todella pieneksi. Rakentaminen on aina se, mikä hankkeessa maksaa eniten – olivatpa pohjana hyvät tai huonot suunnitelmat. Siksi kannattaa hankkia sekä asiasisällöt että  prosessit hyvin hallitseva suunnittelija.

– Teidän velvollisuutenne on varata hänelle myös riittävät ajalliset ja taloudelliset resurssit toteuttaa suunnittelu vaaditulle tasolle. Meillä rakennusvalvonnassa puolestaan on velvollisuus katsoa, että suunnittelijan kelpoisuudesta poiketa. Siksi suunnittelijoiden tiedot kannattaa tuoda meille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja käydä alustavat keskustelut lupakäsittelijöidemme kanssa. On ikävää, jos prosessi menee pitkälle ja sitten todetaan, että kelpoisuudet täytykään!

Helsingin lupakäytäntöjen tiukkuuden yliarkkitehti Henna Helander sanoo johtuvan tiiviisti rakennetusta ympäristöstä. Naapurit ovat kiinni toinen toisissaan, rajapintaa on todella paljon. Siksi yhtiössä tapahtuvat asiat koskettavat myös naapurustoa. Myös suojeltuja rakennuksia ja ympäristöjä (RKY-alueet) on paljon. Uudisrakennussuunnittelussa hyvä suunnittelija ei välttämättä hallitse suojeluasioita, siksi on syytä olla tarkkana.

– Kannattaa käyttää mahdollisuutta varhaisista ennakkoneuvotteluista rakennusvalvonnan kanssa.

Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 10/2013.