Helsinkiläisessä As Oy Haapalahdenkatu 11:ssä testataan, miten aurinkosähköstä saadaan hyöty irti myös huoneistokohtaisesti. Taloyhtiö on FinSolar-hankkeen pilottikohde, jossa kokeillaan hyvityslaskentamallia.
Hyvityslaskentamallissa eli virtuaalimittaroinnissa taloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön ylijäämä hyvitetään osakkaiden sähkölaskussa.
Tämänhetkinen lainsäädännön tulkinta ei mahdollista hyvityslaskentaa, joten sen pilotointiin on saatu poikkeuslupa työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Energiavirastolta. Kokeiltavassa mallissa aurinkosähköä siirretään taloyhtiön katolta asuntoihin etäluettavien mittarien kautta ilman sähkövero- ja siirtomaksuja.
Pikku Huopalahdessa sijaitsevan As Oy Haapalahdenkatu 11:n hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi iloitsee taloyhtiön mahdollisuudesta osallistua FinSolar-hankkeeseen. Taloyhtiöön kuuluu kaksi kolmekerroksista taloa ja yksi rivitalo, jotka ovat valmistuneet vuonna 1991. Huoneistoja on 24, joista seitsemän on rivitalossa.
Ajatus aurinkopaneeleista alkoi itää viime keväänä kattoremontista keskusteltaessa.
– Katto kaipasi kipeästi kunnostamista. Katon ja vuotovahinkojen korjaamiseen kului vuosittain tuhansia euroja. Kattoremontin yhteydessä alettiin puhua myös aurinkopaneeleista, josko ne olisi hyvä asentaa saman tien, Herajärvi kertoo.
Lisätietoa asiasta saatiin kattoremontin projektinvetäjäksi valitun Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n Jari Kauppiselta. Hän oli kuullut Aalto-yliopiston ja Helen Sähköverkko Oy:n etsivän aurinkosähkön hyvityslaskentamallin kokeiluun soveltuvaa pilottitaloyhtiötä.
– Taloyhtiössä tehtiin aurinkopaneelien asentamisesta ja hyvityslaskentamallin testaamisesta päätös ylimääräisessä yhtiökokouksessa lokakuussa 2016. Asia herätti osakkeenomistajissa kiinnostusta. Puntarointia oli sekä puolesta että vastaan. Kysymykset koskivat lähinnä aurinkopaneelien takaisinmaksuaikaa ja mitä tapahtuu, jos hyvityslaskentamallia koskevaa lakimuutosta ei tulekaan parin vuoden sisällä. Äänestyksessä määräenemmistö asettui kuitenkin aurinkopaneelien ja kokeiluun osallistumisen kannalle, Herajärvi sanoo.
Sinikka Herajärvelle tärkeintä kokeilussa on mahdollisuus pienentää oman asumisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi aurinkosähköllä on todettu olevan taloyhtiölle myönteistä imagoarvoa.
Aurinkopaneelit eivät olleet Herajärvelle vallan uusi juttu, sillä hänen työpaikkansa Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun katolla ne ovat tuottaneet sähköä vuoden 2014 syksystä lähtien.
7293 kilowattituntia vuodessa
Aurinkopaneelit asennettiin Haapalahdenkatu 11:n B-talon katolle maaliskuun lopussa. Green Energy Finland Oy:n toimittaman aurinkosähköjärjestelmän huippu- eli nimellisteho (kWp) on yhdeksän kilowattia. Se on kokonaisuuden tuotto, kun auringon säteily kohtisuoraan paneelia on 1000 wattia neliötä kohden.
Kokonaisuudessa on 33 kappaletta nimellisteholtaan 265 watin kennostoa. Kennostoista 15 on asennettu itälappeelle ja 18 länsilappeelle.
Järjestelmä maksoi 15 000 euroa budjetoidun 23 000 euron sijaan. Sinikka Herajärvi toteaa tämän osoittavan aurinkosähköjärjestelmien hintojen tulleen alaspäin. Järjestelmän takaisinmaksuaikaa ei ole vielä tässä vaiheessa laskettu. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa, jatkuuko hyvityslaskenta kokeilukauden jälkeen.
Laskelmien mukaan Haapalahdenkatu 11:n aurinkosähköjärjestelmä tuottaa vuodessa 7293 kilowattituntia, josta asuntojen käyttöön jää noin 10–15 prosenttia. Kaukolämmitteisessä taloyhtiössä kuluu kiinteistösähköä muun muassa koneelliseen ilmanpoistoon, yhteisten tilojen valaistukseen ja saunan lämmitykseen. Huoneistojen osuutta voidaan tuonnempana nostaa kennoja lisäämällä, koska invertterin koko on mitoitettu laajennusvaran mukaan.
Paneelien tuottama sähkö ei siirry välillä sähkönjakelijan eli Helen Sähköverkko Oy:n verkkoon. Kiinteistösähköstä ylijäävästä aurinkopaneelien tuotosta lasketaan osakeomistussuhteiden mukainen hyvitysosuus jokaiselle asunnolle.
– Mielenkiintoista nähdä, miten aurinkopaneelien tuotanto näkyy omassa siirto- ja sähkölaskussa, Herajärvi sanoo ja arvelee, että kyse ei ilmeisesti ole kovin suurista summista.
Harmaana, lumisateisena huhtikuun päivänä Haapalahdenkatu 11:n paneelit olivat tuottaneet alkuiltaan mennessä sähköä 15,4 kilowattituntia. Sähkön tuotanto oli alkanut kello kahdeksan jälkeen aamulla ja ollut huipussaan puolen päivän aikaan.
Noin kuukauden toiminnassa ollut järjestelmä oli tuottanut aurinkosähköä yhteensä 567 kilowattituntia.
Aurinkosähkö korvaamaan ostosähköä
FinSolarin kaksivuotisen Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille -hankkeen tavoitteena on kehittää taloudellisesti kannattava aurinkosähkön tuotantomalli taloyhtiöiden asukkaille. Projektijohtajana toimii diplomi-insinööri Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta.
– Aurinkopaneelit taloyhtiön katolla ja siitä saatavan sähkön hyödyntäminen huoneistokohtaisesti saattaa kuulostaa yksinkertaiselta. Vastassa on kuitenkin kymmeniä lakeja ja laintulkintoja, Auvinen sanoo.
Hyvityslaskentamallin pilotointi vaati useita neuvotteluja valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Energiaviraston kanssa. Näiden suosituksen mukaisesti kokeilu rajattiin muutamaan kohteeseen.
Hyvityslaskentamallin pilottikohteina ovat As Oy Haapalahdenkatu 11:n lisäksi As Oy Kastellinhelmi Oulussa ja Janne Käpylehdon aurinkopaneelit helsinkiläisessä As Oy Susitie 18–28:ssa.
As Oy Kastellinhelmen katolla aurinkopaneelit ovat olleet viime kesästä lähtien. Taloyhtiön puheenjohtaja Timo Pirttimaan mukaan hyvityslaskentamalli on osoittanut toimivuutensa. Paneelit on mitoitettu niin, että kiinteistösähkön jälkeen osakkeenomistajille on jäänyt juuri ja juuri jyvitettävää. Tulevaisuudessa paneelien määrää on mahdollisuus lisätä.
Energia-asiantuntija Janne Käpylehdon kotitalon katolla Helsingin Susitiellä aurinkopaneelit tuottavat sähköä noin 2500 kilowattituntia vuodessa. Siitä yli 80 prosenttia on mennyt ylijäämäsähkönä myyntiin. Nyt tilanne on toinen: FinSolarin taloyhtiöhankkeessa mukana oleva Käpylehto lahjoittaa ylijäämäsähkön naapureilleen.
– Kohde on mainio esimerkki aurinkosähkön jakamisesta samassa talossa oleviin huoneistoihin. Tämän voi ajatella helpottavan aurinkopaneeleja koskevaa päätöksentekoa taloyhtiössä. Usean talon asunto-osakeyhtiössä yhden talon asukkaat voisivat asentaa aurinkosähköjärjestelmän ilman, että se vaatii muiden talojen osakkeenomistajien panostusta, Karoliina Auvinen toteaa.
Ketkä muodostavat energiayhteisön?
Piensähkön tuotantoon taloyhtiössä liittyy kymmeniä lakeja. Hyvityslaskentamalli olisi jo nykyisten lakien puitteissa sallittua, mutta Karoliina Auvisen mukaan esteenä on laintulkinta. Hän toivoo valmisteilla olevan EU:n sähkömarkkinadirektiivin tuovan tilanteeseen helpotusta. Siihen on kirjattu maininta energiayhteisöistä, joihin taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt voisivat lukeutua.
Oma haasteensa on mittaroinnissa, jonka tarve kasvaa muun muassa sähköautojen yleistymisen myötä.
–Tavoitteena on saada mittarit samaan järjestelmään niin, että nykyisiä älymittareita ei tarvitsisi vaihtaa. Yhtenä kompastuskivenä voi olla mittalaitedirektiivi. Sen tiukan tulkinnan mukaan kuluttajan pitäisi nähdä kulutustiedot mittarin nestekidenäytöltä. Miten tämä onnistuu esimerkiksi taloyhtiöissä, jossa sähkömittarit usein sijaitsevat lukitun oven takana sähköpääkeskuksessa, Karoliina Auvinen kysyy. Hän myös toteaa, että mittarilukemat voi katsoa nykyaikana netistä.
FinSolarin Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille -hankkeen toteuttajina ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, As Oy Haapalahdenkatu 11, As Oy Kastellinhelmi, Helen Sähköverkko Oy, Janne Käpylehto, Jyväskylän kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LOAS, OIT Isännöinti, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Skanska, Suomen Lähienergialiitto ry ja Talohallinta Management Oy.
Hankkeesta ja pilottikohteista löytyy lisää tietoa osoitteesta www.finsolar.net
Teksti Irene Murtomäki
Kuva Haapalahdenkatu 11:n B-talon katolle tänä keväänä asennetuista aurinkopaneeleista. Kuva Helsingin Seudun Suunnittelupalvelu HSSR Oy
Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 4/2017.