Arvotalon täysremontissa korostuu laatu

Lähes 120-vuotiaassa Asunto-Osakeyhtiö Merilinnassa on meneillään kuusi miljoonaa maksava talotekniikan täysremontti. Putkien lisäksi kunnostetaan pihakansi sekä uima-allas- ja saunaosasto. Arvokiinteistön peruskorjauksessa panostetaan laatuun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva viisikerroksinen Merilinna on valmistunut vuonna 1900. Taloyhtiössä on 18 osakashuoneistoa, joista kahdeksan on ullakkoasuntoja. Taloyhtiön omistuksessa on seitsemän huoneistoa ja kahdeksan liiketilaa.
Osakashuoneistot ovat pinta-alaltaan 210–340 neliömetriä ja ullakkohuoneistot 20–60 neliömetriä.
Taloyhtiön isännöitsijä Olli Matikka Reim Helsinki Oy:stä kertoo putkiremontin olleen esillä useita vuosia. Vesi- ja viemärilinjat on saneerattu edellisen kerran 1960-luvulla, ja ne olivat tulleet käyttöikänsä päähän.
Myös kiinteistön sähköistys oli viimeksi uusittu 1960-luvulla. Merkittävä osa peruskorjausta on asunto-osakeyhtiön omistamien huoneistojen ja liiketilojen kunnostaminen.
Remontin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2014 ja suunnittelu aloitettiin 2015.
– Halusimme kiinteistölle arvoisensa suunnitelman, joten suunnittelijoiden valintaan panostettiin ja suunnitteluaikataulun kanssa ei kiirehditty. Tämä kannatti, sillä tilaajan näkökulmasta hyvin onnistunut suunnittelu on helpottanut toteutusta, Matikka toteaa.
Taloyhtiö valitsi pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi Antti Voutilaisen Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen Oy:stä, jonka kautta tilattiin myös sähkö- ja rakennesuunnittelu.
Nämä toteuttivat Certimo Oy sekä Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy. LVI-suunnittelusta vastaa Insinööritoimisto W. Zenner Oy.
Talotekniikan peruskorjauksen suunnittelu yli 100-vuotiaaseen taloon on haastavaa. Putkien ja johtojen kotelointi porrashuoneisiin on poissuljettu vaihtoehto.
Olli Matikka toteaa, että arkkitehtisuunnittelua hoitanut Maria Virta yhdessä muiden suunnittelijoiden kanssa onnistui hyvin.
– Asunnoissa on tehty vuosikymmenten aikana erilaisia muutoksia, joten niiden pohjat eivät vastaa lainkaan toisiaan. Myös ullakkoasunnot poikkeavat merkittävästi isoista huoneistoista. Suojelu ei asettanut rajoitteita, koska julkisivuun ja porrashuoneisiin ei kosketa, Antti Voutilainen kertoo.
Hankkeen alussa oli esillä myös uusien ullakkohuoneistojen rakentaminen. Siitä luovuttiin, koska kokonaisuutena ullakkohanke olisi jäänyt liian pieneksi jo osittain rakennetun ullakon vuoksi.
Urakkaneuvottelut aloitettiin vuoden 2016 syksyllä. Taloyhtiö korosti myös urakoitsijan valinnassa laatua. Urakoitsijaksi valittiin LVIS-Hokka Oy, joka aloitti työt alkuvuodesta. Projektinjohdosta ja valvonnasta vastaa Wise Group Oy; Hannu Laukkanen toimii projektinjohtajana.
– Yhteistyö remontin toteutusaikana on toiminut tilaajan, suunnittelijoiden, valvojien ja urakoitsijan välillä hyvin, Matikka sanoo.
Täysremontin kustannusarvio on vajaa kuusi miljoonaa euroa suunnitteluineen ja toteutuksineen. Remontin on määrä valmistua ensi keväänä.

Putkistot kaipasivat kipeästi kunnostusta
Merilinnan vesi- ja viemäriputket olivat huonossa kunnossa. Huoneistoissa oli vältytty isoilta vesivahingoilta, mutta pari viemäriputkea oli puhki.
Yksi niistä oli alakerran liikehuoneiston lattiassa, johon jouduttiin sen vuoksi vaihtamaan isot maamassat.
Vanha käyttövesiputkisto oli lämpimän käyttöveden osalta kuparia ja kylmän käyttöveden osalta sinkittyä terästä. Uusi käyttövesiputkisto tulee olemaan kokonaisuudessaan kuparia. Vanhat viemäriputket olivat valurautaa ja pohjaviemäreissä oli myös saviputkia. Tilalle asennetaan muoviset, ääntä vaimentavat desibeliviemärit.
Vastaava työnjohtaja Juho Vainikka LVIS-Hokka Oy:stä toteaa sopivien reittien etsimisen vievän oman aikansa. Nykyajan putket eristyksineen ovat paksumpia kuin ennen, ja tilat, jonne ne pitää sovittaa, ovat rajalliset.
Remonttia tehtäessä onkin jouduttu paikoin muuttamaan suunnitelmia. Urakoitsija ja suunnittelija ovat yhteistyössä etsineet vaihtoehtoiset reitit.
Huoneistojen kylpyhuoneet ja muut märkätilat menevät valtaosassa huoneistoja kokonaan uusiksi. Osa kylpyhuoneista on suuria eli kymmeniä neliöitä. Lisäksi joukkoon mahtuu myös pieniä wc- ja suihkutiloja.
Kylpyhuoneet laatoitetaan ja vesikalusteet uusitaan. Materiaalivalinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota laatuun.
Kylpyhuoneita purettaessa esiin tulee vanhoja rakenteita, kuten alkuperäiset puiset välipohjat. 1960-luvun saneerauksissa on puolestaan käytetty tänä päivänä vaarallisiksi luokiteltuja aineita kreosoottia ja asbestia. Näiden puhdistustyöt ovat vieneet oman aikansa.

Ilmanvaihtohormit sukitetaan, sähköt uusitaan
Merilinnan ilmanvaihtohormit kunnostetaan laajamittaisesti. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto.
– Ilmanvaihtohormeja sukitetaan noin 2000 metriä. Lisäksi asuntoihin eriytetään omat hormit, kun aikaisemmin useampi asunto on ollut yhden hormin takana, LVI-suunnittelija Risto Hemmilä Insinööritoimisto W. Zenner Oy:stä kertoo.
Liikehuoneistoihin toteutetaan koneellinen poistoilmanvaihto. Samoin kokonaan saneerattavaan uima-allasosastoon tulee koneellinen tulo-poistoilmajärjestelmä lämmöntalteenotolla.
Linjasaneerauksen yhteydessä tehdään myös varaukset kaukokylmälle. Näin halutaan varautua tulevaisuuteen eikä reittejä tarvitse avata uudelleen kaukokylmäjärjestelmää asennettaessa.
Sähköremontissa asuntokohtaiset kaapelit tuodaan huoneistojen sähkötaululle, mutta huoneistojen sisäpuolisia sähköistyksiä ei uusita.
Tele- ja tietoliikenneyhteyksissä siirrytään uuteen aikakauteen. Nyt rakennettavat järjestelmät palvelevat tämän hetken tiedon mukaan tulevien vuosikymmenten ajan.

Mittavia huoneistoremontteja
Iso osa remonttikokonaisuutta on taloyhtiön teettämät remontit omissa huoneistoissaan. Vuokratulot ovat merkittävä tulonlähde taloyhtiölle.
Asunnoissa tehdään suuret saneeraukset. Osassa asuntoja muutetaan huonejärjestystä vastaamaan paremmin tätä päivää.
Lisäksi kaikki pinnat lattiasta kattoon uusitaan.
Osassa liiketiloja vaihtuu saneerauksen yhteydessä vuokralaiset, ja näissä tiloissa pistetään kaikki uusiksi. Muissa uusitaan perusjärjestelmät.
Muunneltavuus on tärkeä tekijä liiketilojen remonttia suunniteltaessa. Jatkossa ne kaikki pystyy jakamaan pienemmiksi 20–30 neliömetrin liiketiloiksi, joilla on oma sisäänkäynti ja sähkökeskus.
Liiketilojen kehittämisen yhteydessä varaudutaan, että tiloissa voisi toimia tulevaisuudessa esimerkiksi ravintola.

Uima-allasosastolle uusi ilme
Talon kellarikerroksessa sijaitseva, vuonna 1970 valmistunut sauna- ja uima-allasosasto kokee täysremontin. Muutoksista suurin on kantavan seinän purkaminen. Sen tilalle rakennetaan pylväikkö erottamaan uima-allasta ja oleskelutilaa.
– Muutoksella on haettu talon arvoon sopivaa kylpylätunnelmaa, Antti Voutilainen kertoo.
Lisäksi saunan ja sisääntulo-oven paikat muuttuvat. Oman lisänsä tyylikkääseen sauna- ja uima-allasosastoon tuovat äänentoistolaitteet ja altaan vastavirtalaite. Insinööritoimisto Zennerin akustiikkaosastolla suunniteltiin huoneakustiikka, ja se mallinnettiin ottaen huomioon kosteustekniset vaatimukset.
Lisäksi laadittiin äänieristävyyssuunnitelmat ja suunniteltiin äänentoistojärjestelmä.

Pihakannelle kivipinta
Pihakannen kunnostus päätettiin tehdä LVIS-saneerauksen kanssa samassa yhteydessä. Pintamateriaali vaihdetaan 1950-luvun asvaltista luonnonkiveksi ja asennetaan kaukolämmitteinen sulanapitojärjestelmä.
Pihakannen alla on muun muassa lämmönjakohuone, teknisiä tiloja ja taloyhtiön varastoja.
Saneeraustöiden yhteydessä kansirakenteiden todettiin olevan niin huonossa kunnossa, että tarvittiin laajempi saneeraus. Pihakannen kantavat rakenteet ovat alkuperäiset. Vuosikymmenten mittaan rautapalkit ovat heikentyneet ja holvimuuraus on paikoin rapautunut.
Pihan pinnoitetta mietittäessä on otettu huomioon talon arvokkuus. Pinta toteutetaan luonnonkivillä viuhkaladontana.
Pihakannen alle rakennetaan asukkaille uusia kellaritiloja, joihin käynti tulee pihan kautta. Lisäksi sisäpihalle tehdään uusi rakennus muun muassa jätehuoltoa silmällä pitäen.
Julkisivu korjataan seuraavaksi
Merilinnan seuraava iso remontti on julkisivun kunnostus. Porrashuoneet on entisöity 1990-luvulla.
Julkisivua on vuosikymmenten aikana korjattu, paikkailtu ja maalailtu useaan otteeseen. Lähes kaikki ikkunaruudut jouduttiin korjaamaan Helsingin pommitusten jälkeen vuonna 1944. Sittemmin ikkunoita on myös vaihdettu ja pieniruutuiset ikkunat ovat saaneet väistyä. Tulevassa remontissa ne mahdollisesti palautetaan entisen kaltaisiksi.
– Julkisivuremontin jälkeen Merilinna on hieno, entistä arvokkaampi kokonaisuus, Antti Voutilainen sanoo.

Teksti Irene Murtomäki, kuvat Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2017