Putkiremonttimarkkinat eivät osoita ylikuumenemisen merkkejä. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton Putkiremonttibarometristä. Putkiremonttien tekemiseen sen sijaan ryhdytään usein vasta sitten, kun putkistoa on jo jouduttu korjaamaan ja paikkaamaan.
– Markkinat eivät ole vielä ylikuumentuneet putkiremonttien lisääntymisestä huolimatta. Vaikka hintakehitys on ollut maltillista, taloyhtiöissä selvästi odotetaan, mitä kehitystä putkiremonttien haitta-ajoissa ja menetelmissä tapahtuu, sanoo Isännöintiliiton tutkimuksen ja kehityksen asiantuntija Pekka Harjunkoski.
Odottaminen on harvoin taloudellisesti järkevää, sillä putkiremonttien hinnat tuskin kääntyvät laskuun. Asuinrakennuksista 40 prosenttia on tulossa korjausikään 10 vuoden sisään, joten remonttikohteita riittää.
Lisäksi Putkiremonttibarometri osoittaa, että yli kaksi kolmasosaa putkiremonteista aloitetaan vasta, kun putkistoa on jouduttu paikkaamaan. Putkiremontti on aina mahdollisuus kohentaa asumisen viihtyvyyttä ja omaisuuden arvoa, joten sitä ei kannata viivästyttää.
– Isännöitsijä on yleensä se, joka ymmärtää aloittaa keskustelun putkiremontin tarpeesta. Taloyhtiölle putkiremontti on pitkä prosessi, jossa isännöitsijä huolehtii muun muassa suunnittelijoiden, valvojien ja urakoitsijoiden kanssa, että tulos on taloyhtiön edun mukainen, Harjunkoski sanoo.
Keskimäärin putkiremontti maksaa noin 600 euroa neliötä kohden, mutta hintavaihtelu on suurta. Kustannuksiin vaikuttavat rakennuksen ikä, koko ja tyyppi sekä rakennustöiden laajuus eli korjataanko muun muassa kylpyhuoneet tai tehdäänkö samalla muita remontteja.
– Putkiremonttien hintoja ja aikatauluja on turha vertailla, sillä jokaisessa taloyhtiössä putkiremontti on sellainen kuin osakkaat yhtiökokouksessa päättävät. Jos osakkaat ovat valmiita panostamaan esimerkiksi kylpyhuoneiden materiaaleihin ja varustetasoon, remontin kustannukset nousevat merkittävästi, Harjunkoski huomauttaa.

Putkiremonttibarometrin 2017 löydät täältä: