Rikkoontunut täyttölaite juoksutti vessanpönttöön vettä 8 litraa minuutissa kenenkään tietämättä taloyhtiön askartelutiloissa. Jos vuotoa ei olisi havaittu, eikä paikannettu, vessanpytyn jatkuvasta täyttämisestä olisi tullut taloyhtiölle vuositasolla noin 13 000 euron yllätyslasku.
Tällä kertaa päävesimittari oli kuitenkin liitetty seurantajärjestelmään. Siitä lähti yöllä automaattinen hälytys isännöitsijän ja huoltoliikkeen sähköposteihin, vuotokohta paikannettiin aamulla ja vika saatiin korjattua nopeasti.
Espoolaista Asunto-osakeyhtiö Itäkumpua isännöivä Ari Kiviniitty Etuisännöinti Ay:stä kiittää onnekasta sattumaa, sillä päävesimittariin oli päätetty hankkia ja asennettu reaaliaikainen etäseuranta noin kuukausi ennen vessavuotoa. Se on asennettu molempiin 60-luvun lopussa rakennetun taloyhtiön päävesimittariin, joista veden saa yhteensä 144 huoneistoa.
– Talojen vedenkulutusta ei ole aikaisemmin seurattu kuin sillä, että huoltomies käy kerran kuukaudessa kirjaamassa vedenkulutuslukemat päävesimittareista. Kerran vuodessa katsotaan kokonaiskulutus, verrataan sitä asukasmäärään ja käytettyihin litroihin , Kiviniitty kertoo käytännöstä, minkä mukaan monissa taloyhtiöissä edelleenkin toimitaan.
Manuaalisessa mittariluennassa on monia epävarmuustekijöitä – lukemia ei lueta täsmällisesti kuun lopussa, huoltomies kirjaa lukeman väärin, kirjaa väärän mittarin lukeman tai kokonaiskulutuksessa unohdetaan huomioida alamittarit jne.
– Tässä järjestelmässä vedenkulutusta seurataan koko ajan. Sen vuoksi siitä saadaan vedenkulutuslukemat täsmällisesti ja oikein joka kuukausi samaan aikaan. Ja kun mittariluenta on manuaalista, siihen voi tulla myös viiveitä, mikä näkyy heti lukemien paikkansa pitävyydessä, Matti Nevala Envera Oy:stä selittää täsmällisen tiedon merkityksestä.
Esimerkiksi pelkästään yhden päivän viive mittariluennassa merkitsee hänen mukaansa 3 prosentin heittoa lukemissa, viidestä viivepäivästä syntyy 15 prosentin heitto.
Järjestelmästä isännöitsijä saa yksityiskohtaisen raportin, josta näkyy, paljonko vettä on mennyt, paljonko kulutus on ollut verrattuna edellisiin kuukausiin ja vastaavaan kuukauteen edellisenä vuonna ja muutos sekä mitä vesi oikeasti maksoi.
– Päävesimittarit asennettiin seurantaan viime vuoden joulukuussa ja seuranta on ollut käynnissä siitä lähtien. Lisäksi huoneistoissa huollettiin hanoja ja asennettiin vettä säästäviä säästösuuttimia, joten vedenkulutuksen lukemien pitäisi nyt olla myös hiukan pienempiä ja tietenkin luotettavia, Kiviniitty mainitsee.
Ei vuoda – seurannan puute hämärtää
– Vesivuotojen todennäköisyys on loppujen lopuksi aika korkea. Meillä on seurannassa tuhansia kohteita. Niissä noin 7-8 prosentissa kiinteistöistä tapahtuu vuotoja, eli lähes joka kymmenennessä.
Vuodot voivat olla pieniä, mutta suurempiakin, kuten tässä Itäkummun tapauksessa. Tämän vuodon suuruuden voi rinnastaa tilanteeseen, jossa asukas on unohtanut suihkun päälle ja vettä valuu suuria litramääriä viemäriin, Nevala toteaa.
– Ehkä ihmisille syntyy väärä mielikuva vuodottomuudesta juuri siksi, ettei niistä tiedetä, koska kulutusta ei seurata tarkkaan.
Vuotopaikan etsintään
Vesimittarin seurantajärjestelmä hälyttää vedenkulutuksen poikkeamista, mutta varsinaista vuotokohtaa se ei osoita.
Niinpä tässäkin tapauksessa kiinteistönhuollon piti jalkautua etsimään vuotokohtaa: kiertää tarkastamassa paikkoja, kuunnella rakennuksen ääniä, kuuluuko putkinousuista suhinaa tai jossakin veden valumisen ääntä tai löytyykö jostakin vettä lattialta jne.
– Vuoto kyettiin paikantamaan vajaassa tunnissa. Huoltomiehet kulkivat kellarikäytävissä ja kuuntelivat, poikkeavia ääniä tai näkyisikö lattialla tai jossakin muualla vettä, Kiviniitty kertoo.
– Näissä taloissa on pitkät kellarikäytävät, joista vesijohdot, nousevat suoraan asuntoihin. Sillä perusteella se oli loogisin paikka aloittaa vuotopaikan etsiminen sieltä, hän vielä mainitsee.
Vuotokohtien löytämistä helpottamaan Nevalan mukaan on laadittu yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa vuotohälytysohjeisto. Siinä on kuvattu selkeästi toimenpiteet riippuen vuodon suuruudesta.
Piilevien vuotojen jäljille paremmin
– Asunnoissa vuotojen jäljille päästään helposti, jos ne tulevat näkyviin ja aiheuttavat vahinkoa. Mutta askarteluhuoneen wc:n vuoto olisi saattanut jäädä huomaamatta riippuen siitä, kuka askarteluhuoneessa olisi käynyt ja olisiko huomannut ja ymmärtänyt ilmoittaa viasta, isännöitsijä Kiviniitty pohtii.
Vaikeinta vuodon jäljille pääseminen on silloin, kun putki vuotaa rakenteissa tai maan alla, eikä niistä tule mitään näkyviin.
– Meillä oli juuri yksi tällainen kohde, missä seurantajärjestelmän mukaan jossakin valui vettä poikkeavan suuri määrä – 27 litraa minuutissa. Se oli vielä kuumaa vettä, Nevala kertoo tapauksesta, joka lopulta paikannettiin kahden talon välistä maan alla kulkevasta runkoputkesta.
– Tätäkään vuotoa ei välttämättä olisi havaittu, ellei olisi ollut seurantaa. Tai ehkä kiinteistön edustajat olisivat talvella kiinnittäneet huomiota siihen, miksi maa ei jäädy siitä kahden talon välistä, hän jatkaa.
Jos vuotoa ei olisi havaittu, eikä löydetty, sen kustannukset olisi Nevalan mukaan olleet kuukausitasolla noin 10 000 euroa.
Valtavan datan analysointia
Järjestelmä rakentuu vesimittarin numerot ja juoksupyörät tunnistavasta kamerasta, joka kuvaa niitä koko ajan, välittää tietoa pilvipalvelussa sijaitsevaan keskusyksikköön, jossa tehdään data-analyysiä ja tunnistetaan poikkeamia matemaattisilla algoritmeillä.
Yksi seurannan ja poikkeamien jäljille johtava tieto on ns. veden pohjakulutus. Toinen on kullekin kiinteistölle valtavasta tietomäärästä syntyvä ”vedenkulutusprofiili”.
– Tämä on oppiva algoritmi. Se seuraa talon vedenkulutusta ja kykenee muodostamaan sille jo noin viikossa tietynlaisen vedenkulutusprofiilin. Profiilin perusteella tiedetään, mikä on talon normaalia vedenkulutusta ja milloin arvoissa on poikkeamia, Nevala kertoo.
– Järjestelmä myös oppii uudestaan ja uudestaan ja entistä paremmin talon tavoille, hän jatkaa.
Tämän ansiosta järjestelmä ”ymmärtää” eri kuukausien vedenkulutuksen erot: lomakautena vettä kuluu vähemmän kuin muina kuukausina; Mutta senkin, että syksyllä vedenkulutuksen kasvu ei ole poikkeama, vaan normaali ilmiö.
Järjestelmä tunnistaa tietysti myös äkilliset vuodot ja tekee niistä välittömästi hälytyksen.
Itäkummun hälytykset menevät sähköposteina isännöitsijän lisäksi huoltoyhtiölle Soukan Huoltoon, mikä varmistaa valppauden myös iltaisin ja viikonloppuina.
Päävesimittarissa on tiedote, jossa kerrotaan, että mittari on etäluennassa ja kehotetaan olemaan siihen koskematta.
– Paperissa lukee sekin, että tätä vesimittaria ei tarvitse lukea manuaalisesti ja että vesimittarin vaihtotilanteessa soitto meille, Nevala opastaa.
Hän mainitsee kuitenkin, että seurantalaite on vesimittarin päällä kumilenkillä, mikä on helppo irrottaa, jos mittari syystä tai toisesta pitää vaihtaa.
Vesilaitoksilla on eri käytäntöjä vesimittareiden vaihtamiseen, jotkut pitävät 5-6 vuotta hyvänä ns. suurkuluttajakiinteistöissä, HSY ilmoittaa vaihtavansa vesimittarit 8-10 vuoden välein.
Veden hinta jatkaa nousuaan
Päävesimittari ei ole kiinteistön omaisuutta, vaan sen omistaa vesilaitos. Sen on huolehdittava, että mittari mittaa vedenkulutuksen oikein.
Tästä syystä vesilaitokset ovat Nevalan mukaan olleet kiinnostuneita seurantajärjestelmän tuottamasta datasta ja sen mahdollisesta hyödyntämisestä esimerkiksi omassa laskutuksessa.
– Veden hinta on viimeisten kymmenen vuoden aikana tuplaantunut ja siksi veden säästäminenkin kiinnostaa taloyhtiöitä ja asukkaita, Nevala arvioi.
Veden hinta ei tule laskemaan nykyisestä. Tätä käsitystä tukee Nevalan mukaan vesilaitosten johtajille tehty kyselytutkimuskin. Siihen vastasi 140:stä vesilaitoksen johtajasta 70, jotka arvioivat veden hinnan vuotuisen nousun olevan tulevina viitenä vuotena 2 – 4 prosentin luokkaa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin saakka, veden hinta tuplaantuu taas kymmenessä vuodessa, Nevala vielä arvioi.
Teksti ja kuva Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2016