Julkisivuremonttia tekevä porvoolainen taloyhtiö valitsi parvekkeilleen uuden tolpattoman ratkaisun. Entistä tiiviimmillä parvekkeilla on tuulettuvuus varmistettu.
Asunto Oy Wittenberginkatu 32:n kahdessa talossa korjataan kivijalka, tiilijulkisivut ja parvekkeet. Talojen valmistumisesta on 42 vuotta, ja kuntotutkimus vahvisti korjaustarpeen ja sen laajuuden.
Parvekeasennukset tehtiin viime vuoden lokakuussa. Parhaillaan käynnissä oleva julkisivutyö on tarkoitus saada valmiiksi helmikuussa. Saumaus- ja muut viimeistelytyöt tehdään säiden lämmettyä.
Julkisivuista käytiin läpi erilaiset vaihtoehdot vanhan tiiliverhouksen purkamisesta ja uudelleenmuurauksesta tiililaattalevyratkaisuihin, joista valittiin levyverhous.
– Alkuperäinen tiilijulkisivu oli hieman tummempaa sävyä kuin mitä julkisivuihin nyt asennettavan tiililaattalevyverhouksen sävy on, Taloyhtiötä isännöivä yksikönpäällikkö IAT Mika-Rainer Gustavson Realia Isännöinti Oy:stä kertoo.
Parvekkeet olivat Gustavsonin mukaan huonommassa kunnossa. Vanhojen parvekkeiden kaiteet olivat terästä, ja niissä oli verhouslevynä metalliverkko- eli panssarilasi. Parvekkeiden korjaustapaa mietittäessä selvitettiin, voitaisiinko kaiteet korjata vanhalla mallilla ja materiaaleilla, mutta niille ei löytynyt enää toimittajia.
Uuden alumiini-lasikaiteen ja lasituksen kokonaisuus vaikutti kustannustehokkaimmalta; käyttöikäodotus on valmistajan mukaan 20–30 vuotta.
Parvekerakenne tukeutuu vanhaan
Parvekekaidejärjestelmä tuetaan usein parvekkeen sisä- tai ulkopuolella sijaitseviin tolppiin. Jos tolpat sijaitsevat parvekkeen sisäpuolella, ne vievät tilaa, eikä rakenteesta tule tiivis.
– Tässä tapauksessa parvekekaidejärjestelmän käsijohde kiinnitettiin pieliseiniin. Kaiteesta tuli hyvin tukeva, ja lasitukseen ja kaiteeseen kohdistuvat tuulikuormat saadaan johdettua riittävän vahvalla käsijohteella pielirakenteisiin, parvekkeet toimittaneen Lumon Oy:n projektimyyntipäällikkö Jani Palomäki kertoo.
Jos pieliseinät olisivat olleet huonommassa kunnossa, olisi niissä voinut käyttää täyskorkeaa tukea, mikä olisi vähentänyt seiniin kohdistuvaa kuormaa, mikä Palomäen mukaan olisi lisännyt kustannuksia jonkin verran.
Palomäen mukaan arkkitehdit suosivat tällaista parvekekaidejärjestelmää kohteissa, joissa halutaan korostaa läpinäkyvyyttä: parvekekaiteisiin laitetaan kirkasta lasia ja tolpattomuuden ansiosta saadaan aikaan esteetön näköala.
Wittenberginkadulla vanhaa ulkonäköä haluttiin säilyttää, ja siksi kirkkaan lasin sijasta valittiin ruskeasävyinen lasi. Kaikki kiinnitykset ovat viimeisteltyjä ja piilossa.
Tolpattomuuden vuoksi asukas saa käyttöön koko parvekkeen, siivoaminen ja huolto on helpompaa ja parvekelinjat muodostavat yhtenäisen parvekejulkisivun.
Ilma kiertää
Toteutetussa parvekeratkaisussa rakenne on niin tiivis, ettei vettä tai lunta parvekkeelle juurikaan tule, mutta silti ilma kiertää.
Kaide- ja parvekelasien välissä on parin millin ilmarako. Ilma pääsee kiertämään myös parvekelasin yläprofiilin kautta, eli parvekelinjasta saadaan tuulettuva alhaalta ylös.
Palomäen mukaan Wittenberginkadun parvekkeissa veden ohjaamiseksi pois parvekkeilta piti tehdä normaalista poikkeava ratkaisu, koska parvekkeiden sisäpuolella ei ollut minkäänlaista vedenohjausjärjestelmää.
– Kaidelasin alareunaan tehtiin pieni rako ja sen päälle asennettiin vedenohjauspelti. Jos parvekkeen lattialle tulee sadevettä tai lattiaa pestään, vesi poistuu parvekkeelta tuon pellityksen kautta ulos.
Tiiveydestä on iloa myös tupakansavun ja grillikäryn ongelmiin.
– Savu ei pääse nousemaan alapuoliselta parvekkeella yläkerran parvekkeelle, vaan se ohjataan kulkemaan parvekkeelta ulos, Palomäki toteaa.
Parvekkeet yhtiön hoitoon
Asunto Oy Wittenberginkatu 32:ssa oli moni osakas oli hankkinut parvekelasitukset ennen julkisivuremonttia. Se oli johtanut isännöitsijä Mika-Rainer Gustavsonin mukaan taloyhtiön kannalta huonoon tilanteeseen. Kenelläkään ei ollut kokonaiskuvaa, minkälaisia ja minkäikäisiä lasituksia parvekkeissa on, koska ne olivat osakkaiden vastuulla.
Wittenberginkadulla oli selvää, että remontin yhteydessä parvekkeet lasituksineen siirtyvät yhtiön vastuulle. Se on Gustavsonin mielestä järkevää kiinteistönpidon kannalta.
– Nyt kun parvekelasitukset siirtyivät yhtiön vastuulle, ne tulevat kontrollin alaisiksi, eikä tule niitä ongelmia, miten osakas on lasituksiansa hoitanut tai tarkistanut niiden kunnon, hän toteaa.
Tupakointikielto vasta puheissa
Tupakoinnin kieltämisestä parvekkeilla on väännetty peistä Mika-Rainer Gustavsonin mukaan monissa hänenkin isännöimissään taloyhtiöissä pitkään.
Tupakkalain mukaan asuntoyhteisöt voivat hakea kieltoa parvekkeilla, taloyhtiön pihalla tai jopa huoneistoissa tupakoimiselle, mutta kiellosta päättää kunnan terveysviranomainen.
– Taloyhtiöissä ei ole tapahtunut vielä mitään. Ilmeisesti vastustajat ja kannattajat ovat nyt odottavalla kannalla ja seuraavat tilannetta. Riidatta nämä päätökset ja kiellot tuskin syntyvät, hän sanoo.
Parvekkeilla grillaaminen on toinen taloyhtiöitä puhuttava aihe.
– Siihen voidaan puuttua ja kieltää parvekkeella grillaaminen paloturvallisuusnormien perusteella, Gustavson toteaa.
Teksti ja kuva: Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 1/2017