Kymmenen vuoden valmistelun jälkeen länsihelsinkiläinen taloyhtiö vaihtoi puukarmiset kippi-ikkunansa puu-alumiini-ikkunoihin. Tiiveys ja käytettävyys parani, ulkonäössä siirryttiin tyylikkäistä tavanomaisiin.
Vuonna 1959 valmistuneessa tiilirakennuksessa on kaksi rappua ja 18 asuntoa. Ilmanvaihto on painovoimainen. Ikkunoita on paljon, ja ne ovat ajalleen tyypillisesti myös melko suuria kaksilasisia, molemmilta sivuiltaan saranoituja kippi-ikkunoita. Ikkunoiden ulkopuitteet ovat tiikkiä, ja sisäkarmissakin on tiikkilista.
Ikkunoita on kunnostettu vuosien aikana maalaten, viimeksi vuonna 1997. Taloyhtiön hallitus valmisteli ikkunoiden uusintaa vuosille 2006–2007; tarkoitus oli vaihtaa vanhojen tilalle puu-alumiinipuitteiset. Korjausavustuskin oli jo selvä, mutta yhtiökokous päätti, ettei vaihtoon ryhdytä.
– Tiikkisestä ulkopuitteesta ei haluttu luopua, ja osa ikkunoista oli edelleen aika hyvässä kunnossa, jo 30 vuotta talon isännöintiä hoitanut Tapio Rusi kertoo. Asia jäi hautumaan osaksi korjaussuunnitelmaa.
Kunnostuksen hinta karkasi
Ajan myötä ikkunoihin tuli lisää ongelmia. Taloyhtiön hallituksen edustajat tarkastivat vuonna 2012 kaikkien ikkunoiden tilanteen.
– Noin 20 prosenttia tarvitsi merkittävää korjausta, ja muissa oli mekaanisia ongelmia, hallituksen puheenjohtaja Juhani Rinne kertoo.
Vuonna 2013 hallitus palkkasi Jarmo Sartasen Asiantuntijamestarit Oy:stä tekemään ikkunoiden kuntotarkastuksen. Syntyi toimenpideohjelma, jonka vaihtoehtoja olivat puuosien maalaus ulkopuolelta, ikkunoiden peruskunnostus, uusien kippi-ikkunoiden hankinta, uusien sivusaranoitujen puu-alumiini-ikkunoiden hankinta tai jatkaminen vielä entisillä ikkunoilla.
Hallitus ehdotti yhtiökokoukselle puu-alumiini-ikkunoita hintasyistä: peruskunnostus olisi maksanut arviolta 120 000 euroa, uudet puu-alumiini-ikkunat 130 000. Yhtiökokous keskusteli asiasta vuonna 2013. Kokouksessa arveltiin, että saataisiin halvempi tarjous kunnostukselle.
– Otettiin yhteys Saumasters Oy:hyn ja pyydettiin arviota kunnostuksesta ja tilattiin koekunnostus kahteen ikkunaan vuonna 2014. Kokonaiskustannukseksi arvioitiin silloin 85 000 euroa, Rusi kertoo.
Kunnostettujen ikkunoiden toimintaa haluttiin seurata yli talven. Vuonna 2015 lähetettiin yritykselle uusi kysely kunnostuksen hinnasta. Nyt hinta oli noussut reippaasti, uusien puu-alumiini-ikkunoiden tasolle. Kunnostuksesta luovuttiin ja lähdettiin kohti uusia puu-alumiini-ikkunoita.
Parempi tiiveys
Keväällä 2016 hallitus kilpailutti suunnittelun. Rakennusinsinööri Tuomas Pakka Rakennuttajakaari Oy:stä sai työn ja kävi rakennusvalvonnan kanssa tarvittavat neuvottelut. Lupa ikkunoiden vaihtoon tuli kesällä 2016.
Urakkatarjouskilpailun voitti Pihla kolmelasisella puu-alumiini-ikkunallaan, jossa sisäpuite on valkoiseksi maalattua mäntyä ja ulkopuite tiikin sijaan ruskeaa alumiinia.
– Ikkunoissa on tuloilmaventtiilit ja U-arvo 1,0, se on jotain ihan muuta kuin vanhoissa ikkunoissa, Tapio Rusi toteaa.
Ikkunajako muuttuu; osaan ikkunoista tulee tuuletusikkuna, jollaista ei ennen ollut. Urakkaan kuuluu 99 ikkunaa ja kolmen parvekkeen ovet. Ikkunoita on kymmentä eri kokoa. Lisäksi ikkunoiden väli- ja vesipellit tehdään esipatinoidusta kuparista. Budjetti on 150 000 euroa.
Joulukuussa 2016 tehtiin malliasennus kahteen ikkunaan. Malliasennuksen tarkastuksessa oli mukana kilpailutuksen jälkeen valittu valvoja, Suomen Talokeskus Oy:n rakennusmestari Kari Ranta. Työ hyväksyttiin saatesanoin.
– Täsmennetään asennuksen ohjeistusta. Esimerkiksi vesipellin kaato täytyy tehdä jyrkemmäksi, välipeltien saumaus pitää tehdä huolellisemmin ja peltien kiinnitysruuvien väri on vaihdettava tummaksi, Tapio Rusi sanoo.
Juhani Rinne on tyytyväinen, kun ikkunoiden irrotuksessa ei syntynyt pielivaurioita eikä rakenteista löytynyt yllätyksiä.
Loppu etenee rivakasti
Ikkunoiden vaihto on ollut 10 vuoden prosessi. Sama päätös oli valmiina jo kolme vuotta sitten. Tapio Rusi ja Juhani Rinne toteavat, että oli tärkeä käydä läpi kaikki vaihtoehdot. Nyt tiedetään, millainen kunnostettu ikkuna olisi ollut.
– Näin taloyhtiö toimii, he sanovat.
– Suunnittelu tehtiin keväällä 2016, asennukset alkavat nyt helmikuussa ja asennukseen on varattu kuusi viikkoa. Se on ihan hyvä aikataulu.
Kuvassa isännöitsijä Tapio Rusi (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Juhani Rinne.
Teksti ja kuva Jaana Ahti-Virtanen.
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 1/2017.