Yli 11 000 työpaikkaa Etelä-Suomessa kohtasi työsuojelutarkastajan

Työsuhteen päättämiseen, lomauttamiseen, palkkaukseen ja palkanmaksuun liittyvät asiat aiheuttivat työsuhdeasioissa eniten yhteydenottoja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen.
Lisäksi yhteydenottoja tuli paljon häirinnästä ja työsyrjinnästä, erilaisista työturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä sekä työnantajan vastuista käytännön työtilanteissa.
Yksittäisistä aiheista tiedusteltiin runsaasti mm. sisäilma-asioista ja asbestisäännöksistä.
Työsuojeluviranomainen teki viime vuonna Etelä-Suomessa kaikkiaan 11 158 työsuojelutarkastusta. Valvontaa suunnattiin 16 eri alalle, joiden katsottiin olevan riskitoimialoja. Myös isännöinti- ja kiinteistönhoitoalan yrityksiin tehtiin valvontakäyntejä.
Lisäksi AVIn työsuojelu vastasi 16 450 asiakasyhteydenottoon, joissa useimmiten kysyttiin neuvoa ja ohjausta.

Psykososiaalista kuormittavuutta ei mielletä vaaratekijäksi
Valvonnassa havaittiin, että psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei aina osata mieltää työn vaaratekijöiksi vaaroja selvitettäessä, eikä näin ollen tunnisteta, millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa.
Työn ja työelämän muuttuessa psykososiaalisen kuormituksen hallinnan tärkeys kasvaa. Siihen liittyvä valvonta on pitkälti työpaikkojen ohjeistamista ja neuvomista siinä, miten psykososiaalisen työympäristön riskejä tunnistetaan ja millaisilla keinoilla voi vähentää haitallista työkuormitusta.
Kosteus- ja homeongelmia valvottiin erityisesti kunta-alalla. Valvotuista kohteista 77 %:lla todettiin olevan toimivat käytännöt kosteus- ja homeongelmien hallitsemiseen.
Kohteissa tiedostettiin hyvin mahdolliset riskit, mutta puutteita esiintyi toimenpiteiden toteuttamisessa. Valvonnassa havaittiin, että eri kunnissa kosteus- ja homeongelmia hoidetaan eri tavoin.
Haasteena asian valvomisessa on muun muassa se, että toimivat käytännöt eivät sinänsä kerro kosteus- ja homeongelmien ilmenemisestä. Hallinnan voidaan todeta olevan kunnossa, kun työnantaja on ryhtynyt toimenpiteisiin ongelman ilmettyä. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ryhdytä riittäviin toimenpiteisiin havaittujen ongelmien suhteen. Tarkastuksilla usein havaitaan, että käytännön toimenpiteet sisäilmaongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi ovat viivästyneet tai epäonnistuneet. Tarkastushetkellä on mahdoton arvioida tehtyjen tai suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyttä.

Tapaturmien torjunnassa vielä puutteita
Valvontahavainnot osoittavat, että työpaikoilla on tapahtunut paljon hyvää kehitystä. Yhä useammalla työpaikalla on häirintätapausten käsittelemiseksi toimintatavat, joita myös noudatetaan.
Yhä useampi työnantaja tekee yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Tilaajavastuulakia noudatetaan aiempaa paremmin erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa.
Silti myös puutteita löytyi paljon. Tapaturmien torjunnassa on vakavia puutteita teollisuudessa varsinkin kone- ja liikkumisturvallisuudessa.
Rakentamisessa puutteet liittyvät erityisesti elementtirakentamisen suunnitteluun ja työmaatarkastustoimintaan. Työolosuhteissa suurimmat ongelmat ovat putoamissuojauksessa ja telineturvallisuudessa. Haasteena on edelleen valvonnan keinoin saada työpaikat itse huolehtimaan työpaikkojensa työturvallisuudesta, havainnoimaan säännöllisesti työympäristön tilaa ja poistamaan tai korjaamaan tapaturman vaaraa aiheuttavat kohteet.
Osa työnantajista laiminlyö tietoisesti työsuhteen vähimmäisehtoja saadakseen kilpailuetua. Monen ulkomaisen työntekijän palkkaus ja työajat eivät ole lainmukaiset.
Havaituista puutteista annettiin työnantajille vuoden aikana yhteensä 18 202 toimintaohjetta ja 2 222 kehotusta. Lisäksi 135 tapauksessa ilmeni perusteita epäillä rikosta, ja asia ilmoitettiin poliisille esitutkintaa varten.

Tarkempaa tietoa tuloksista Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen vuosiraportista 2015.