Millainen yhteiskunta – sellainen kerrostalo

Itsenäisen Suomen kerrostalojen historia kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Tasa-arvoistuminen, maalta muutto, talouden heilahtelut ja ympäristöasioiden nousu näkyvät kaikki myös ajan rakennuskannassa.

Suomen ensimmäiset kerrostalot nousivat 1880-luvulla suurempiin kaupunkeihin.  1900-luvun alussa, eli Suomen itsenäistyessä, kerrostalorakentamista kohtasi useampi murros.

1900-luvun alussa teräsbetoni mullisti rakennusteollisuuden ja kerrostalojen rakentaminen kiihtyi. Samaan aikaan asumismuoto kerrostaloissa muuttui yhä enemmän omistusasumiseksi, kun aikaisemmin niissä oli asuttu lähinnä vuokralla.

”Suomalaisen kerrostalon historiassa juuri omistusasuminen on omanlainen piirteensä. Muualla kerrostaloissa on aina ollut lähinnä vuokra-asuntoja. Suomelle on ominaista omistusasuminen ja omat pienet taloyhtiöt, jotka myös huolehtivat talojen hoitamisesta”, kertoo Rakennustiedon Petri Neuvonen , joka on toimittanut myös kerrostalojen historiasta kertovan kirjasarjan.

Vuonna 1917, Suomen itsenäistyessä, maassa oli vielä voimissaan perinteinen luokka-ajattelu. Se heijastui myös aikansa rakennuksissa.

”Eräs luokka-ajattelun fyysinen ilmentymä kerrostaloissa olivat kahdet erilliset portaat. Monissa 1910-luvun kerrostalossa oli vielä erillinen pääporras ja keittiön porras”, Neuvonen kertoo esimerkkinä.

Tuohon aikaan kerrostaloissa asui lähinnä porvaristoa, työväki asui kaupungin laidalla puutaloissa tai kerrostalojen pihasiivissä. Niinpä 1900-luvun alun kerrostalokodit olivat suuria edustusasuntoja, joissa huonejako oli nykypäivän ihmisen silmin erikoinen.

”Salit ja herrainhuoneet olivat suuria ja ylellisiä. Kerrostalohuoneistot kopioivat pitkälti huonejärjestyksessään vielä maalaiskartanoiden pohjapiirroksia”, Neuvonen kertoo.

1920-luvun funktionalismin myötä alkoi muutos.

”Funktionalismi liudensi luokkavastakohtia. Sen  ohjaava idea oli, että asumisolosuhteet olivat samanlaiset kaikille ihmisille”, Petri Neuvonen sanoo.

Sarjatuotantoa

Toinen suuri murros kerrostalorakentamisessa Suomessa tapahtui 1960-luvulla. Vasta silloin Suomessa löi todella läpi rakennusteollisuuden teollistuminen. Se vauhdittui, kun sodan jälkeisestä pula-ajasta päästiin eroon ja kaupunkeihin muuttavat ihmiset tarvitsivat kipeästi asuntoja.

”Käytännössä ensimmäiset kokeilut tehtiin jo 1950-luvulla, mutta 1960-luku oli elementtirakentamisen nousu- ja kulta-aikaa.  Asuntotuotannossa oli ratkottava määrällisiä haasteita ja sarjatuotanto oli ratkaisu asuntopulaan. Vanhaan tyyliin ei enää voitu rakentaa. Samalla myös talot standardoituivat hyvin samanlaisiksi”, Neuvonen sanoo.

Rakentamisen huippuvuosi Suomessa oli 1974. Sen jälkeen 1980-luvulla kerrostalorakentamisessa haluttiin kokeilla uudenlaisia asioita, harmaat laatikot eivät enää kelvanneet. 1980-luvun jälkeen ympäristökysymykset ovat vaikuttaneet paljon rakentamiseen.

Merenkulkijanranta. Kuva: YIT Mediapankki

Globaalit trendit näkyvät nyt

Tällä hetkellä rakentamisen muutosta näyttävät heiluttavan globaalit trendit. YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinas listaa kaupungistumisen, digitaalisuuden ja kestävän kehityksen megatrendeinä, jotka vaikuttavat tällä hetkellä myös rakentamisessa.

”Kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että ihmiset haluavat asua kaupunkimaisessa ympäristössä, siellä missä on elämisen humua ja palveluita. Trendi on ollut ennakoitua kiihkeämpää ja se koskee niin lapsiperheitä, virkeitä vanhuksia kuin sinkkutalouksia”, hän kertoo.

Digitalisaation vaikutukset liittyvät nyt jo kaavoitukseen.

”Kun esimerkiksi liikkuminen ostetaan jatkossa palveluna, oma auto ei ole välttämättömyys. Se tarkoittaa, että parkkipaikkoja ei tarvita samassa määrin kuin ennen – tai ainakaan jokainen ei tarvitse omaa parkkipaikkaa.”

Oinaan mukaan muutokset esimerkiksi ihmisten asumisen motiiveissa tapahtuvat nyt nopeasti.

”Ihmiset äänestävät kyllä nykyään jaloillaan. Jos asumispaikka tai asunto ei vastaa heidän asumisen motiivejaan, he vaihtavat paikkaa. Nyt rakentajien pitäisikin osata kuunnella ja ennakoida ihmisten toiveita herkällä korvalla. Kun rakentamisen ja erityisesti kaavoituksen aikataulut kestävät vuosia ja muutokset ihmisten motiiveissa tapahtuvat nopeasti, pitäisi olla koko ajan hieman edellä aikaansa.”

Kohti korkeuksia

Neuvosen mielestä tämän hetken trendi näyttää olevan tornirakentaminen.

”Nyt halutaan rakentaa ylöspäin. Tämä trendi sopii varmastikin johonkin paikkoihin, mutta sitä ei pidä kopioida kaikkialle”, hän sanoo.

Hänen mielestään Suomen kerrostalojen historia kertookin tietynlaisesta yhden totuuden maasta.

”Suomessa on hyvin tyypillistä, että valtaratkaisut leviävät kaikkialle. Niinpä kunkin aikakauden rakennukset ovat Suomen kaupungeissa keskenään hyvin samankaltaisia.”

Suomalaisen kerrostalon vuosikymmenet  

1910 Jugend ja Art Nouveau – arkkitehdit tulivat mukaan kaupunkisuunnitteluun
1920 Klassismi – keskityttiin yhtenäiseen kaupunkikuvaan ja julkisivulinjoihin
1930 Funktionalismi – Motto: ”muoto seuraa tarkoitusta” ohjasi talosuunnittelua
1940 Romantiikka – rakentaminen oli kiivasta sodan jälkeisen jälleenrakennuksen takia
1950 Realismi – kaupungistuminen kiihtyi
1960 Betonilähiöitä – elementtirakentaminen yleistyi
1970 Tehotuotantoa – rakentamisessa suosittiin yksinkertaisuutta ja helppoutta
1980 Postmodernismia – leikkiä väreillä ja muodoilla
1990–2000 teollisuusalueet muuttuivat asuinalueiksi, lasi ja teräs myös kerrostalorakentamiseen

YIT mukana 100-vuotiaan Suomen kasvussa

YIT:n historia Suomessa alkoi jo vuonna 1912. Silloin ruotsalainen Ab Allmänna Ingeniörsbyrån perusti Helsinkiin sivutoimipisteen. Ensimmäinen vuosikymmen sujui uusilla markkinoilla hieman kangerrellen, mutta vuonna 1920 suomalaiset liikemiehet jatkoivat yrityksen toimintaa muodostamalla Ab Allmänna Ingeniörsbyrån – Yleinen Insinööritoimisto Oy:n. Uusi nimi, omistajat ja vuosikymmen siivitti yrityksen kasvuun ja se keskittyi vesilaitosten rakentamiseen.

Nyky-YIT muodostui sodan jälkeen 1960-luvulla, kun Yleinen Insinööritoimisto, Pellonraivaus Oy ja Insinööritoimisto Vesto Oy yhdistyivät.

Rakennusvienti Neuvostoliittoon aloitettiin jo 1970-luvulla. Suomessa yhtiö aloitti asuntorakentamisen 1980-luvulla.

2000-luvulla YIT kasvoi monien yrityskauppojen myötä. Vuonna 2013 YIT jakautui kahdeksi pörssiyhtiöksi: kiinteistötekniikkaan keskittyväksi Caverioniksi ja rakentamispalveluja tarjoavaksi YIT:ksi.

www.yit.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehteä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.