Lähiöt mainettaan parempia

Lähiöt kärsivät tyypillisesti heikosta maineesta, joka liittyy köyhyyteen, turvattomuuteen ja sosiaalisen järjestyksen ongelmiin. Lähiöt eivät kuitenkaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen.
Tutkija VTM Teemu Kemppainen tutki väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa lähiöitä verraten niitä laajemmin muihin alueisiin.
Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja.
Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti, jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.
– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo Kemppainen sanoo.
Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.

Sosiaalisen sekoittamisen politiikka tehoaa
Vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.
– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.
Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.

Tutkimuksen päätulokset olivat seuraavat:
1) Sosiaalisen epäjärjestyksen taso oli 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä vain hieman korkeampi kuin muissa kerrostalonaapurustoissa. Tämä pieni ero selittyi sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Matalasti rakennetut naapurustot olivat rauhallisempia kuin kerrostaloalueet.
2) Vuokravaltaiset lähiöt olivat muita rauhattomampia, mikä johtuu sosio-ekonomisesta huono-osaisuudesta. Lähiön sosiaalisen integraation taso ei ollut yhteydessä sosiaaliseen epäjärjestykseen. Sen sijaan erot normatiivisessa sääntelyssä selittivät osin lähiön huono-osaisuuden ja sosiaalisen epäjärjestyksen suhdetta.
3) Tarkasteltaessa Helsingin peruspiirejä havaittiin, että sosio-ekonominen huono-osaisuus, järjestyshäiriöt (poliisirekistereistä), asuminen metro- tai juna-aseman läheisyydessä sekä kunnallinen vuokra-asunto kerrostalossa altistivat koetulle turvattomuudelle. Uhrikokemukset selittivät osaltaan huono-osaisuuden ja turvattomuuden suhdetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehteä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.