Asemanseudulla asutaan ilmastoystävällisten valintojen kotipesässä

Asutko lähellä aseman seutua? Asemanseudut halutaan muuttaa ilmastoystävällisten valintojen kotipesäksi, joissa liikkuminen, asuminen, työnteko ja palvelut ovat vähähiilisiä.
Asemanseudut ovat nousseet kehittämisen painopisteeksi Suomessa on viime vuosina ryhdytty kehittämään asemanseutuja ja lisätty yhteistyötä eri organisaatioiden kesken.
Tuore raportti kertoo, miten Tanskan asemanseutuja on kehitetty onnistuneesti ja tarjoaa yhdeksän kehittämisehdotusta asemanseuduille Suomessa.

Mahdollisuuksia käyttämättä
– Tällä hetkellä asemanseudut ovat alihyödynnettyjä. Ne pitäisikin nähdä vähähiilisen liikkumisen ja arjen mahdollistajina ja kaupunkiytiminä, jotka tarjoavat elävyyttä, elämyksellisyyttä ja uusia toimintoja asukkaille ja asemien käyttäjille, toteaa selvityksen laatinut Olli Voutilainen.
– Tärkeintä asemanseutujen kehittämisessä on, että asemanseuduille saadaan enemmän asukkaita ja muita käyttäjiä ja asunnot sijaitsevat lähellä asemanseutuja. Lisäksi alueiden palvelut pitäisi olla turvattuja ja asemanseutujen pitäisi tarjota monenlaista toimintaa, yli-insinööri Kaisa Mäkelä ympäristöministeriöstä sanoo.
Asemanseutujen taloudellinen merkitys on huomattava, mitä meillä ei ole riittävästi hyödynnetty, ja niille tarvitaan lisää vetovoimaa. Tanskassa tämä on tiedostettu hyvin. Niitä kehittämällä saadaan vahvistettua raideliikenteen roolia osana vähähiilistä liikkumista.
Ympäristöministeriö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Liikennevirasto ja MAL- eli maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto ovat teettäneet selvityksen, jossa tarkastellaan avaintekijöitä asemien ja asemanseutujen kehittämisessä Kööpenhaminassa ja sen ympäristössä.
Monipuolisen raideliikenteensä ja asemanseutujen vahvan roolin ansiosta Tanska on otollinen vertailumaa Suomelle.

Ihmislähtöisyyttä suunnitteluun
Kööpenhaminan seudun aluerakenteen kehittämismalli, Fingerplan, on ollut käytössä jo 40-luvulta lähtien ja se tukee vahvasti asemanseutujen varaan tukeutuvaa kaupunkikehitystä.
Osana Fingerplania kehitetty asemanläheisyysperiaate turvaa täydennysrakentamisen sekä toimitilojen sijoittumisen asemanseudulle.
Esimerkiksi toimitiloja ohjataan kaavoituksella sijoittumaan maksimissaan 600 metrin etäisyydelle eli kävelyetäisyydelle asemasta.
Sijainti parantaa yritysten saavutettavuutta sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta. Samalla luodaan edellytyksiä asemaympäristöjen myönteiselle kehitykselle ja vähähiiliselle liikkumiselle.
Muita keskeisiä suosituksia ovat eri toimintojen sekoittaminen käyttäjäpohjan turvaamiseksi, ihmislähtöisyys suunnittelussa, pitkäjänteinen tavoitteisiin sitoutunut kehittäminen sekä laaja-alainen, valtion tukema yhteistyö.

Hankkeita käynnissä
Suomessa on viime vuosina rakennettu laaja asemanseudun kehittäjien verkosto, jossa ovat mukana sekä valtion että kuntien edustajia. MAL-verkostolla ja Tekesillä on asemanseutujen kehittäminen osana toimintaa, ja myös muita kehittämishankkeita on käynnissä.
– Esimerkiksi HSY:n SMART-MR -hanke toteuttaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa ja edistää kestävää liikkumista ja vähähiilisyyttä asemanseuduilla, seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtaja Irma Karjalainen HSY:stä kertoo.

Asemanseutujen kehittäjille suunnatun verkkosivusto löytyy osoitteesta asemanseutu.fi. Sinne kootaan tietoa ja parhaita esimerkkejä asemanseutujen kehittämiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehteä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.