
Nettijatkot on Kiinteistöpostin lukijoille räätälöity lehden juttujen kommentointi- ja keskustelupaikka. Voit kommentoida julkaistuja artikkeleita ja haastatteluissa esiin tulleita asioita. Valitut jutut julkaistaan kokonaisuudessaan myös täällä.
"Meidän taloyhtiössä yhtiövastike on 2,80 euroa per asuinneliömetri. Se ei ole minusta paha. Onko se enemmän vai vähemmän kuin teillä? "Tähän vastaa mm. yksi osakas, että yhtiövastiketta on juuri tarkoitus nostaa 3,60 euroon asuinneliöltä. "Talo on rakennettu 1960-luvulla ja suuri osa isoista remonteista on jo tehty, putket tulossa 5-10 vuoden kuluttua."
"Mitä teillä putkiremontti tuli maksamaan? En osaa yhtään hahmottaa, mitä tuollainen remontti tulisi osakkaalle maksamaan - siksi olisi kiva saada jotakin suuntaa." Joku kommentoi kysyjälle, että putkiremontti tuli maksamaan noin 18 000 euroa kokonaisuudessaan. Joku toinen tietää kertoa, että 300-500 euroa, 300-1 500 euroa "riippuen monista jutuista", kiinteistönvälittäjän arvio 1 000 euroa per neliö."
Onko asunto-osakeyhtiölain määrittämää vastuunjakoa vuotovahinkotapauksissa tulkittu toisin kuin vanhan lain aikaan? Onko vuotovahinkotapauksissa helpompi sysätä vahinko ja siitä haettava korvaus osakkeenomistajan piikkiin ja käyttää kotivakuutusta kiinteistövakuutuksen sijaan? Houkuttaako kotivakuutuksesta korvauksen saamisen nopeus siihen, että isännöitsijä suosii mieluummin kotivakuutusta kuin kiinteistövakuutukseen liittyvää prosessia vahinkotarkastajineen ja muine ruljansseineen? Onko taloyhtiölle löytynyt uusi keino välttyä maksamasta kiinteistövakuutuksen suhteellisen korkeaa omavastuuta?
Osakkeenomistajat intoutuvat tekemään yhtiöjärjestyksen muutoksia, joissa osakkeenomistajalle siirretään sellaisia kunnossapitovastuita, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet selkeästi taloyhtiön vastuulle. Tätä kehitystä Ifn Kotitalouksien vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen pitää erittäin huolestuttavana.
Korkeanpaikantyöntekijöitä kouluttava Ari Piela harmittelee sitä, miten paljon nopeammin, edullisemmin ja turvallisemmin taloyhtiöt saisivat katoiltaan vaaralliset lumet ja jäät pois, jos työn tekemiseen käytettäisiin oikeaoppiseen kattotyöskentelyyn ja suojainten käyttöön koulutettuja lumenpudottajia. Jokainen tapaus, jossa lumenpudottaja on pudonnut katolta ja jäänyt roikkumaan köyden varaan odottamaan pelastuslaitosta, on täysin tarpeeton.
- Uskon, että lumenpudottaja katolle mennessään ajattelee, että haluaa tehdä työnsä turvallisesti. Oma tahto ei kuitenkaan riitä, ellei saa turvalliseen työskentelyyn riittävästi koulutusta. Jos lumenpudottajalle lykätään köysi, valjaat ja käyttöohje käteen, ei hän niiden avulla mitään tiedä. Pahimmassa tapauksessa hän putoaa ja roikkuu köyden varassa. Kun köysi on vielä kiinnitetty valjaiden selkäpuolelle, hän ei voi todellakaan tehdä mitään, IRATA 3 kouluttajana Vandernet Oy:ssä toimiva Ari Piela toteaa.
Paras lähtökohta valjastaa aurinkoenergia hyödyksi rakennuksessa on ottaa se huomioon heti rakennuksen suunnittelun alussa. Vielä parempi, jos tontti on optimaalinen aurinkoenergian suhteen. Myös isoa korjaushanketta viriteltäessä kannattaa selvittää, josko saneerauksen yhteydessä auringon energiaa olisi kytkettävissä hyötykäyttöön järkevästi. Aito kiinnostus ja laskentataito sekä osaavat ammattilaiset auttavat päätöksenteossa ja mahdollisissa valinnoissa.

Pelastustie ja sen merkitseminen eivät voi ratkaista taloyhtiön piha-alueen läpiajo-, hurjastelu-, pysäköinti-, tai muita pelastustien käyttöön mahdollisesti liittyviä ongelmia. Pelastustielle ei saa asettaa esteitä, betoniporsaita tai aitoja, jotka voivat estää pelastusajoneuvon tai ambulanssin pääsemisen mahdollisimman lähelle rakennusta. Jos pelastustien käyttöä on kuitenkin pakko rajoittaa, yksi keino on asentaa pelastusviranomaisen hyväksymä, standardin mukainen puomi. Asiaa kannattaa kuitenkin aina selvittää ensin pelastusviranomaisen kanssa.
Tällaisia ovat taloyhtiön pihamaalla tai talojen välissä olevilla sisäpihoille kulkevien pelastusteiden käyttämiseen liittyvät perusasiat.
Kiinteistöposti Oy |
|||
|
Pisteenkaari 4 |
Puh. (09) 2238 560 Faksi (09) 222 6515 info@kiinteistoposti.fi |
Tilaa uutiskirjeemme tästä Digilehteä voit lukea täältä |
Löydä meidät Facebookissa Tuoreimmat uutiset Twitterissä |