Hintaruuvilla kilpailuttamalla

saadaan paljon vahinkoa aikaan

Asiantuntijapalveluiden hankkiminen korjaushankkeeseen kilpailuttamalla, jonka ainoana päämääränä on palvelun saaminen mahdollisimman halvalla, vie taloyhtiön tarpeettomien epäonnistumisten ja taloudellisten riskien äärelle.
Tällaisella ajatuksella Suomen Betoniyhdistys r.y.:n toimitusjohtaja Jussi Mattila pisti kuulijakuntansa aivonystyrät liikkeelle puhuessaan, mistä saadaan työkalut, joilla vastataan julkisivukorjaamisen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

- Mitä suurimmassa määrin epäonnistuneet korjaukset johtavat ajattelemaan niin, että korjaamisessa ja rakentamisessa tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkiminen kilpailuttamalla pitäisi lailla kieltää. Kilpailuttamalla saadaan paljon vahinkoa aikaan, kun hankitaan jostakin halvin mahdollinen henkilö, joka huonoimmalla asiantuntemuksella lupaa tehdä mahdollisimman vähän. Kuitenkin tämän perusteella tehdään korjaamiseen liittyvät sijoituspäätökset. Ehkä tämä asia tuli tässä sanottua hieman vahvasti, mutta olen kuitenkin oikeasti tätä mieltä, toimitusjohtaja Jussi Mattila toi esiin puhuessaan Julkisivu 2011 -messujen yhteydessä järjestetyssä Julkisivuremontti 2011 -kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa.

Hänen esityksensä teemana oli pohtia, mistä löydetään tarvittavat työkalut vastata julkisivukorjaamisen, kuten kaiken muunkin korjaamisen, tarpeen jatkuessa ja korjausten määrän kasvaessa tulevaisuudessa.
Hän oli huolissaan siitä, että suomalaisiin vahvasti iskostunut ajatus markkinataloudesta ja kilpailuttamisesta johtaa siihen, että kilpailuttamisen kuvitellaan ratkaisevan asiat aina "meidän kannaltamme" hyvällä tavalla.

Kuntotutkimus

suunnittelun "raaka-ainetta"

Vahvasti ilmaistua kantaansa Jussi Mattila perusteli seurauksilla, joiden vaikutukset voivat olla tilaajan ja taloyhtiön kannalta yllättävänkin dramaattisia.

– Jos kuntotutkimus tehdään niin, että näytemäärät jäävät erittäin pieniksi ja kohteessakin tutkimus toteutetaan mahdollisimman vähäisellä työmäärällä, syntyy epävarma tutkimustulos.

Tästä ei sinänsä välttämättä seuraa kovin suurta vahinkoa, mutta varsinainen seuraus tuleekin ns. kakkosvaiheessa. Korjaussuunnittelija, jonka raaka-ainetta kuntotutkimuksen tulokset ovat, huomaa, ettei hän voikaan käyttää tehtyä kuntotutkimusta korjaussuunnittelunsa pohjana. Tämä ongelma ratkeaa sillä, että hän suunnittelee korjauksen, joka varmuudella onnistuu. Se taas yleensä tarkoittaa sitä, että korjauksesta tulee todellista tarvetta kalliimpi, Mattila jatkoi.
Hyvin karkean esimerkin valossa saatoimme todeta, miten voi käydä: hyvän, laadukkaan kuntotutkimuksen perusteella olisi voitu päätyä 100 000 euron kunnostukseen sen sijaan, että hutiloidusti tehdyn kuntotutkimuksen, johon suunnittelija ei ole voinut luottaa, vaan tehnyt "varmanpäälle" suunnitelmat, tehdäänkin 300 000:n tai jopa 500 000:n euron hintaiset järeämmät korjaukset.

– Kuntotutkimuksen kaltaisista korjaamista valmistelevista töistä ei soisi säästettävän laisinkaan. Olen nähnyt pieleen menneitä remontteja ihan riittävästi omiksi tarpeikseni, enkä haluaisi nähdä enää yhtään uutta, Mattila korostaa.

Valmistelutyöt

hankkeen tärkein vaihe

Korjaushankkeen oikean etenemisen kannalta ja onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi täytyy ymmärtää, että korjaushanke on valmisteltava hyvin. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen valmistelu hankkeessa tehdään, eikä varsinkaan se, minkälaisia asiantuntijapalveluita siinä käytetään.

– Ei voida ajatella, että käytetään vaikkapa 2,6 miljoonaa korjaamiseen useamman kerran. Kyllä korjaamisen tällaisella rahasummalla pitäisi osua aikalailla kertaheitolla kohdalleen, Mattila muistutti.

– Taloudellisessa mielessä valmistelevat toimet - kuten kuntotutkimukset, korjaussuunnittelu, mitä milloinkin tarvitaankin - nehän ovat suorastaan naurettavan halpoja esimerkiksi tuohon 2,6 miljoonaan tai johonkin muuhun miljoonamäärään nähden. Meillä tuntuu olevan sellainen kulttuuri, että täytyisi päästä heti tekemään  ja käyttämään miljoonat. Ei malteta valmistella, ja kuitenkin se on oikeasti se hetki, jolloin päätämme, mihin korjausrahat käytetään - käytetäänkö hyvin vai huonosti. Tämä taas tarkoittaa sitä, että korjaushankkeisiin pitäisi oikeastaan kustannuksista välittämättä palkata parhaita asiantuntijoita, mitä mistäkin onnistuu löytämään, Mattila opasti.

Tämä on myös yksi perustelu sille, miksi asiantuntijapalveluita ei todellakaan pitäisi hankkia vain edullisimman hinnan toivossa kilpailuttamalla.

Asiantuntijapalveluiden käyttö

- Sitä usein kysytään, mistä saadaan sellaisia asiantuntijoita, joita uskaltaa käyttää ja tiedetään, että he ovat osaavia. Siihen meillä on kohtuullinen lääke - FISE Oy http://www.fise.fi/ , joka on vuodesta 2003 lähtien todennut rakennus-, kiinteistö- ja lvi-alan henkilöpätevyyksiä, Mattila mainitsi.

FISEn sivuston hakukone antaa esimerkiksi korjaussuunnittelijaa ja kuntotutkijaa etsiessäni silmieni eteen listan 95:stä pätevästä henkilöstä, joiden nimen perästä löytyy yrityksen nimi ja kuvaus henkilöpätevyyden sisällöstä ja pätevyysluokasta. FISEn järjestelmässä on tätä nykyä noin 7 000 rakennusalan toimihenkilöä, joiden pätevyydet työnsä tekemiseen on todettu.

– Toki pieni osa pätevyyksistä kohdistuu julkisivuihin, mutta on julkisivukorjaamiseen löydettävissä pätevöityneitä arkkitehtisuunnittelijoita, kuntotutkijoita, korjaussuunnittelijoita, korjaustyönjohtajia betoni- ja muuratuille rakenteille, kosteusteknisiä kuntotutkijoita ja -korjaussuunnittelijoita. Rima on pätevyyksien toteamisessa sangen korkealla, kosteusvaurioluokassa pätevyyslautakunnan puheenjohtajana ja betonialan sihteerijärjestön edustajana toimiva Mattila toteaa.
Tietenkään kukaan ihminen maailmassa ei ole niin pätevä ja osaava, etteikö virheitä voisi tapahtua. Sen Mattila kuitenkin uskaltaa FISEn rekisterissä olevien pätevien toimijoiden puolesta luvata, että heidän kanssaan työskenneltäessä vältetään varmasti kaikki karkeimmat virheet, joita tänä päivänä vaikuttaa edelleenkin korjaushankkeissa tapahtuvan.

– Hankkeissa edetään väärässä järjestyksessä tai jätetään asioita selvittämättä tai jotakin muuta -tällaisilta virheiltä ainakin vältytään näiden toimijoiden avulla, Mattila linjasi eroa niihin toimijoihin, joilla ei ole esittää esimerkiksi tämänkaltaisia pätevyyksiä osaamisestaan.

Tilaajan vastuuta

voi jakaa

Tilaajalla on merkittävä vastuu asiantuntijapalveluiden hankkimisessa. Jussi Mattilan mielestä FISEn järjestelmissä rekisteröityneiden toimijoiden käyttäminen on esimerkiksi isännöitsijöille, jotka taloyhtiöiden hallitusten puolesta usein palveluntarjoajia etsivät, on yksi keino jakaa vastuuta.

– Meillä on hyvin paljon asiantuntijoita, jotka hallitsevat mainiosti uudisrakentamisen ja osaavat toimia sillä sektorilla, mutta korjausrakentaminen on kokonaan oma lukunsa. Siellä ei uudisrakentamisen osaamisella pärjää, vaan siellä pitää tuntea, miten esimerkiksi eri-ikäiset rakenteet käyttäytyvät eri olosuhteissa - vaurioituneinakin. On kyettävä ottamaan kantaa, millä tavalla uudisrakentamisessa sovittuja laatuvaatimuksia tai -tavoitteita sovelletaan korjaamiseen. Laadunvarmistus korjausrakentamisessa on ihan eri asia kuin uudisrakentamisessa, Mattila vetää yhteen näkökulmia, minkä vuoksi valinnan pitäisi korjausrakentamisesta puhuttaessa kohdistua nimenomaan tämän toimialan osaajiin ja asiantuntijoihin.

"Fiksummat"

ostajat kehiin

Jotta taloyhtiö ja sitä luotsaava isännöitsijä voisivat onnistua hankkeessaan, Mattilan mielestä tarvitaan sitä, että ryhdytään "fiksummiksi" ostajiksi sen sijaan, että tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä johtuen tyydytään huonoihin ja halpoihin palveluihin ja tuotteisiin.

– ”Fiksuuden ammentaminen” voi tarkoittaa sitä, että opiskellaan näitä asioita ja käytetään työkaluja, joita on tarjolla, esimerkiksi käytetään ammattitaitoista teknistä isännöitsijää, jonka pitäisi asiat osata.
– Toinen asia on, että käytetään luottamuksen ansaitsevia asiantuntijoita, jotka ovat hieman kuin "henkilääkäreitä". Heidän haltuunsa korjaushanke uskalletaan jättää sitä sen jälkeen kummemmin murehtimatta. Sellaisia asiantuntijoita teillä ja meillä pitäisi olla käytössämme.
– Oma kiinnostus ja perehtyminen asioihin ovat tietenkin myös tärkeitä. Jos se vaatii hampaiden yhteenpuremista, verta hikeä ja kyyneleitä, niin kyllä töitä kannattaa asian eteen kuitenkin tehdä.
– Toivoisin, että myös ennakoivaa kunnossapitoa olisi enemmän, oltaisiin vähän aikaisemmin liikkeellä tekemässä kuntotutkimusta ja korjaamistakin, Mattila vielä muistuttaa toimintatavasta, jolla voitaisiin hillitä ja paremmin ennakoida korjaamistarpeen määrää ja laajuutta.

Teksti ja kuva: Riina Takala