Rakenna reilusti –opas tarpeen

Syitä ohjeiden paukuttamiseen riittää vieläkin

Marraskuussa ilmestyneessä Rakenna reilusti -oppaassa erityisesti sivujen 43 ja 44 luettelot  ovat isännöitsijä Kaisa Kettusen mukaan oiva työkalu lisätiedon hankkimiseksi harmaan talouden torjunnasta ja urakoitsijatarjokkaiden rehellisyyden varmistamiseksi.

Tamperelaisen Lännen Isännöintipalvelu Oy:n kehityspäällikkönä ja isännöitsijänä työskentelevä Kaisa Kettunen uskoo ammattikuntansa valppauteen taloyhtiöasiakkaidensa rakennushankkeiden urakoitsijavalinnoissa. Silti rakennusalan reilun pelin ohjesääntöjen 'paukuttaminen' kentällä toimivien mieliin eri tavoin on aina paikallaan.

– Luulen, että taloyhtiöiden kohdalla laajasti otettuna harmaan talouden ongelma on kuitenkin suhteellisen pieni. En itse muista aikaa, jolloin ei olisi tarkistettu yhteistyökumppaneiden taustaa, ainakin kilauttamalla kaverille, isännöintialalla vuonna 2005 aloittanut, kiinteistönpitotekniikan insinöörin tutkinnon (AMK) sekä isännöintialan johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suorittanut Kettunen toteaa.

Taustojen tarkistamisen tarpeellisuus oli siten hänellä tiedossa jo ennen vuoden 2007 alussa voimaan astunutta tilaajavastuulakia, jonka uudistamistyö on nyt meneillään.

Tilaajavastuulaki edellyttää urakoitsijatarjokkaan taustojen tutkimista hankkeissa, joiden arvonlisäveroton urakkasumma ylittää 7 500 euroa. Kaisa Kettusen kokemuksella pienten taloyhtiöiden koko vuoden korjausbudjetit saattavat olla kyseistä summaa pienempiä. Pienissä hankkeissa, joissa ei käytetä ulkopuolista asiantuntijaa rakennuttajakonsulttina, joutuvat hallitus ja isännöitsijä itse huolehtimaan selvitysten saamisesta.
Kaisa Kettunen sanoo toimineensa isännöitsijänä niin, että jos kyse on palveluntarjoajasta, jonka taustoja hän ei tunne aiempien kokemusten pohjalta, hän on kaivanut tilaajavastuulain määrittelemiä asioita selville, vaikka urakkasumma ei olisi lähellekään tuota tilaajavastuulain rajaa.

– Käytän paljon esimerkiksi ePortin palveluja: kaupparekisteriotteista saa tarkistettua esimerkiksi mahdolliset liiketoimintakiellot ja yrityksen vastuuhenkilöt. Muitakin perusselvityksiä on suhteellisen helposti katsottavissa. Esimerkiksi että yritys on merkittynä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin, Kettunen toteaa.

Selvityksiä verojen maksamisesta ja eläkevakuutuksen maksamisesta ei välttämättä löydy, ellei yritys ole liittynyt johonkin, esimerkiksi Luotettava Kumppani -palveluun.  Yritykset voisivat toki liittää selvitykset tarjouksiinsa pienemmänkin urakan ollessa kyseessä!
Lännen Isännöintipalvelu Oy:n sisäisessä verkossa on lisäksi kansio, jossa on tallennettuna tietoa, mutta myös kokemustietoa Kaisan ja kuuden isännöitsijäkollegansa käyttämistä yhteistyökumppaneista.

– Joskus voi olla, että yrityksessä tilaajavastuulain edellyttämät asiat ovat kunnossa, mutta työn jälki ei vastaakaan sitä, mitä olisi oletettu. Tämänkaltaista tietoa koetamme jakaa isännöitsijöiden kesken.

Rakennuttajaksi

ei ole kenestä tahansa

Pari vuotta sitten taloyhtiöt saivat valtion myöntämiä suhdanneluontoisia 10 prosentin korjausavustuksia. Hankkeita lähtikin todella paljon käyntiin.
Kaisa Kettusen mukaan rakennuttajakonsultit osasivat silloin kyllä pyytää urakoitsijatarjokkailta "verojäämätodistukset". Isännöitsijän pyytämien, tilaajavastuun edellyttämien muiden selvitysten osalta konsulttien toiminta tuntui vähän takkuavan. Vaikutti, että kaikkia tarvittavia selvityksiä ei silloin tunnettu.

– Pääkaupunkiseudulla tilaajavastuulain noudattamista tarkastettiin silloin myös asunto-osakeyhtiöiden hankkeissa. Suurin osa huomautuksista taisi tulla siitä, että tilaajavastuulain mukaista selvitystä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista ei ollut pyydetty, Kettunen muistelee.

Tai ehkä selvitystä ei vain ollut saatu, pyynnöstä huolimatta. Kaisa Kettunen kertoo omakohtaisestakin kokemuksestaan, jossa ison urakoitsijan edustaja oli ihmetellyt selvitystä noudatettavasta työehtosopimuksesta peräävälle: – Miten me se nyt selvitetään!

– Selvitykseksihän riittää vapaamuotoinen selostus työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

– Rakennushankkeisiin ryhtyville tulee ylhäältä annettavia vaatimuksia tosi paljon!

Siitäkin johtuen hän pitää taloyhtiöiden kannalta järkevimpänä, tärkeimpänä  -  ja helpoimpanakin -  palkata isoihin ja vähän pienempiinkin hankkeisiin ammattitaitoinen rakennuttajakonsultti.
Sanan "helpompi" kohdalla Kettunen tosin toteaa taloyhtiö-asiakkaiden herkästi vetävän sanasta johtopäätöksen, että konsulttia suosittaessaan isännöitsijät vain haluavat itse päästä mahdollisimman helpolla. Siitä ei kuitenkaan ole kyse.
Taloyhtiön omin voimin voi olla melkoisen hankalaa lähteä esimerkiksi valvomaan tilaajavastuulain edellyttämiä seikkoja kaikilta aliurakoitsijoiltakin, muista rakennushankkeeseen ryhtyvälle kuuluvista velvoitteista puhumattakaan.

– Isännöintisopimusten kiinteään kuukausiveloitukseen rakennuttamistehtävät eivät kuulu. Ei siihen riitä myöskään aika. Ja harvempi hallinnollinen isännöitsijä olisi isoissa hankkeissa rakennuttajaksi edes pätevä.
Rakennushankkeeseen ryhdyttäessä isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallituksen jäseniltä kuitenkin edellytetään huolellista toimintaa. Tätä on se, että hankkeelle valitaan ammattirakennuttaja.

Valvontaa on,

mutta harmaat ovat vikkeliä

Isännöitsijä toimii puolueettomana asiantuntijana ostopalveluita hankittaessa, ja taloyhtiöiden hallitukset tekevät valinnat. Kuukausittain veloitettavia ostopalveluita hankittaessa tulee myös muistaa, että vaikka kuukausiveloitus tuntuisikin pieneltä summalta tilaajavastuulain rajaan verrattaessa, vuodessa veloituksesta saattaa kertyä sievoinen summa. Isännöitsijän ammattitaitoon kuuluu selvittää, että myös huolto-, siivous- ym. palveluita hankittaessa tarjouksia pyydetään vain yrityksiltä, jotka huolehtivat yhteiskunnallisista velvoitteistaan.

Vaikka työmaalla kävisivät rakennuttajat, valvojat, isännöitsijät, Rakennusliiton tarkastajat ja työsuojelutarkastajat - ja vaikka tarkastuksissa ei olisi tavattu työntekijöitä ilman vaadittavia henkilö- ja yritystiedot ilmoittavia henkilökortteja - siitä huolimatta harmaan talouden toimijoita kohteissa saattaa olla.

– Ei sekään aina auta, että paikan päällä käydään. Kyllä sinne jostain häly tulee, että nyt kaikki pakoon, Kettusen huoneeseen pistäytyvä, pitkän kokemuksen omaava isännöitsijä Veikko Leuku toteaa harmaan talouden konstein työmaalle ujutetuista työntekijöistä.

– Suusanalliset vakuutukset hyvien aliurakoitsijoiden käytöstä ovat ihan turhia. Ketjuttaminenhan se ongelma on harmaan talouden takana. Olen itsekin sellaisen kanssa joutunut tekemisiin, Leuku kertoo - ja antaa ohimennen tuntumaa, minkälaisiin tapauksiin kentällä saattaakaan törmätä.

Jos aikaisemmin taloyhtiöissä on ollut niitä, joissa on harattu korjauksia vastaan ylipäätään, tai ainakin sellaisia hankkeita vastaan, joissa käytettäisiin ihan kuntotutkijoita ja ammattitaitoisia suunnittelijoita - niitä 'jotka vain rahastavat' -  niin se aika alkaa onneksi olla ohi. Yhä useammat taloyhtiön hallituksen jäsenet ja osakkaat ovat aidosti kiinnostuneita yhtiönsä asioista ja haluavat, että asiat hoidetaan huolella.

– Luulisi, että tämä rakennushankkeeseen ryhtyvien tietomäärän lisääntyminen vaikuttaisi myös harmaata taloutta torjuvasti koko rakentamisen ketjuun, Kettunen tuumailee.

– Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävä on mielestäni niin tärkeä - ja muidenkin hallitusten jäsenten - että se mielestäni pitäisi laittaa samanlaiseen asemaan kuin muut luottamustehtävät. Työnantaja voisi olla velvollinen antaman työntekijöilleen jopa palkallista vapaata, jotta he pystyisivät osallistumaan taloyhtiön kokouksiin järkevinä aikoina. Se olisi koko Suomen etu.

Teksti: Hanna Rissanen