Isännöitsijä Timo Filsin uudessa asiakastaloyhtiössä yhteiset, kodinoloa henkivät tilat eivät rajoitu tavanomaisiin pakollisiin sauna-, pyykki- ja varastotiloihin. On myös yhteiskeittiö ja monia tiloja harrastamiselle ja muulle yhdessäololle. Jätkäsaareen valmistuneessa As Oy Maltassa moni muukin asia on omanlaistaan.
Timo Fils oli lukenut mielenkiinnolla Jätkäsaareen tulollaan olevasta, osakkaiden itse pitkälle suunnittelemasta ja heidän rakennuttamastaan yhteisöllisyyden henkeä korostavasta taloyhtiöstä. Viime marraskuussa mielenkiinto, tiedonhalu ja kosketus hypähti toiselle tasolle, kun taloyhtiön hallituksen työryhmän valinta isännöintiyhtiöstä osuin hänen työnantajaansa Kantakaupungin Isännöinti Oy:n. Ja isännöinti tuli hänelle omakohtaisesti.
Yhteisölliset asuinympäristöt eivät sinänsä olleet Filsille täysin kokematon ilmiö entuudestaankaan. Hänen isännöinnissään on mm. neljä vakuutusyhtiön omistuksessa olevaa, jonkinasteisesti yhteisöllisyyttä mahdollistavaa senioritaloa. Toisaalta hän toimii hallituksen puheenjohtajana 1905 valmistuneessa jugendtalossa As Oy Suvantolassa, jonka aikanaan rakennuttivat itselleen yhteen lyöttäytyneet yliopistoihmiset. Merkittävän ja pitkän historian omaavassa Suvantolassa ei silti ole ollut, eikä ole esimerkiksi yhteisiä tiloja keskivertoa enempää. Aikoinaan taloyhtiöitä yhteishengessä ovat rakennuttaneet muutkin ammattiryhmät kuin yliopistoväki.
Uudemmista tulokkaista Timo Fils tietää Arabiasta löytyvän yhteisöllisen As Oy Loppukirin, ja kaupunginosanakin uusi Kalasatama saa myös oman yhteisöllisen taloyhtiön.
Lämmönsäätely asuntokohtaisesti
Timo Filsillä oli erilainen tilanne aloittaessaan As Oy Helsingin Maltan isännöitsijänä myös siinä mielessä, että sen osakkaat tunsivat jo varsin hyvin toisensa, ja talonsakin läpikotaisin. Tavallisesti vastavalmistunut, grynderin rakentama talo on pestannut jo ennen asukkaiden tuloa isännöitsijän. Muuttovaiheessa siis isännöitsijä on se, joka tuntee talon tiloineen. Ja tulevat asukkaat ovat toisilleen vieraita.
– Maltahan on tehty osakkaidensa päätösten mukaan, heidän rakennuttamanaan. He ovat vuosikausia vääntäneet keskenään suunnitelmiaan yksityiskohtia myöten, hioneet samalla henkilöinä kulmiaan.
Ulkopuolisuuden tunnetta Fils ei aloittaessaan silti kokenut, vaan sai alusta lähtien tuntea olevansa heille tärkeä, palveleva yhteistyökumppani. Etukäteen saamistaan asiakirjoista hän oli sentään voinut tutustua taloyhtiön teknisiin ratkaisuihin, kuten lämmitystekniikkaan. Malta on kaukolämmön piirissä, mutta lämpö johdetaan asuntoihin ilmana. Jokaisessa huoneistossa on omat säätösysteeminsä ja ilmansuodattimensa.
– Yhtiöjärjestyksessä on määritelty, että asukkaat hoitavat lämmitysjärjestelmän suodatinvaihdon itse huoneistokohtaisesti. Olen kuitenkin varautunut ja pyytänyt huoltoyhtiöltä valmiiksi tarjouksen siltä varalta, että joku haluaa käyttää apuna huoltoyhtiötä. Selvittänyt, mitä palvelu maksaa yksittäiselle tarvitsijalle. Tai mitä, jos jossain vaiheessa päädytäänkin ostamaan palvelu kaikille.
Ruuvimeisselipalvelua talon sisältä
Toisaalta taloyhtiössä on perheitä, joissa vanhemmat ja lapset perheineen ovat hankkineet omat asuntonsa, tai sisarukset omansa tms. eli erilasta apua voi saada myös läheisiltään. Lisäksi osa osakkaista on perustanut yhdessä Malta Servicen, jonka nimissä heiltä voi tilata avun pieniin korjaustarpeisiin, vaikkapa lamppujen vaihtoon, ovipumppujen kunnostamiseen ym. ”ruuvimeisselöintiin”. Ruoholahden Kiinteistöhuolto Oy:n palveluille jäänee silti hyvinkin sijansa.
Koska yhteisiä tiloja useampine saunoineen, pukuhuoneineen, pyykkitiloineen, parvekkeineen, terasseineen, askartelutiloineen, takkahuoneineen, yhteiskeittiöineen jne. on yli 500 neliötä, myös siivouspalvelun tarjoajat on selvitelty tarkasti. Ammattitaidollisesti tekijältä edellytetään lähinnä julkistilasiivoukselta vaadittavaa tasoa. Toisaalta tekijöiden on oivallettava yhteisöllisyyden mahdolliset heijastumat työhönsä. Ulospäin suuntautuvuutta on hyvä löytyä enemmäksikin kuin portaikossa kulkijoille ohimennen heitetyksi heiksi. Valituksi tuli pieni ja palkittu siivousyhtiö, CleanMarin Oy
Toisten kunnioitusta erimielisyydenkin hetkillä
Tavanomaisesti taloyhtiöiden hallitusten jäsenmäärä on neljästä viiteen, As Oy Helsingin Maltassa heitä on kymmenen. Lisäksi heistä lähes jokaisen takana on – tai on ollut ainakin rakennusaikana – jokin työryhmä, kuten sisustus-, keittiö-, elektroniikkaryhmät.
Ryhmän jäsenet ovat sitten tuoneet hallitukselle ja hallituksen kanssa keskusteltavaksi oman sektorinsa mahdollisia ratkaisumalleja, hankintavaihtoehtoja. Isännöitsijän työhön se heijastuu laajempana ”kontaktipintana” kuin perinteisessä asunto-osakeyhtiössä. Niin myös työmäärään ainakin ajankäytöllisesti.
Erittäin laajaksi uudessa asiakasyhtiössään isännöitsijä Fils on todennut myös asukastoiminnan. Ykköskerroksen isossa yhteiskeittiössä kolmena päivänä viikossa järjestettävän yhteisruokailun keittiövuororinkiin liittyneille ruoanvalmistus- ja tarjoiluvastuu osuu käytännössä reilun kuukauden välein. Kaikille yhteisruokailu ei toki ole ”oma juttu”, monille on. Yksin asuvankaan ei tarvitse syödä yksin, jos ei sitä halua.
Asukastoiminta on asukastoimintaa, silti hienoisesti se heijastuu isännöintiinkin. Timo Fils katsoo, että hänen on hyvä tavallaan olla herkkänä sille, mitä on menossa. Toisaalta liian syvälle ei ole syytä mennä. Hän on mm. asukastoiminnan sähköpostilistalla, sen kautta seuraa asioita, kommentoi ja vastaa kysymyksiin tarvittaessa.
Isännöitsijänä hän on saanut jo todeta senkin, että olipa kyse yhtiöhallintoon tai asukastoimintaan liittyvistä tilaisuuksista, osanottoprosentit ovat huikeita verrattuna muihin taloyhtiöihin. Ensimmäinen yhtiökokous suorastaan yllätti hänet: jok’ikisestä asunnosta oli paikalla ainakin joku, ”ihan fyysisesti”.
Kykyä yhteisten asioiden hoitoon
Kykyä yhteisten asioiden hoitoon on toki syytäkin olla keskivertoa enemmän. Kymmenkerroksisen talon 8-9. kerros muodostuu korkeista loft-asunnoista. Osa niistä on tehty jo valmiiksi siten, että haluttaessa yläkerta on erotettavissa erilliseksi huoneistoksi. Myös toisen kerroksen asunnot ovat hiukan korkeampia kuin kerroksissa 3-7 olevat. Yhtiöjärjestyksessä on siksi tarkoin määritelty lämmityskustannusten jaosta, jyvitysmenettelyllä. Huoneistotyypeille on laskettu omat lämmityskertoimensa.
Asukassopimuksen hienona ”ydintekstinä” Fils on kokenut lauseen, jonka soisi olevan paikallaan taloyhtiöissä yleisemminkin: ” Yhteisössä pyritään rakentavaan keskustelukulttuuriin, jossa erimielisyydessäkin voi elää toista kunnioittaen.”
Siis jokseenkin niin, että eri mieltä voi ja saa olla, keskustelu saa käydä myrskyisestikin – silti haetaan konsensusta ja ratkaisuja. Ja edelleen tervehditään myös sitä eri mieltä ollutta naapuria.
Artikkeli on julkaistu helmikuussa ilmestyneessä numerossa Kiinteistöposti 2/2014.