Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat tärkeä työvoimavara siivousalalla, niin myös tamperelaisessa Lännen Siivouspalvelussa. Yrityksellä on pitkä kokemus ulkomailta tulleista työntekijöistä ja tällä hetkellä 43 työntekijästä kahdeksan on kotoisin muualta kuin Suomesta.
Lännen Siivouspalvelu Oy:n palvelupäällikkö Saila Lehtimäki ja virolaissyntyinen palveluesimies Ulla Proosa ovat yhtä mieltä siitä, että ilman ulkomaalaisia henkilöitä alalle olisi vaikea saada työvoimaa. Lisäksi näiden ihmisten itsensä kannalta on tärkeää, että työpaikkoja on tarjolla.
– Tämä ei kuitenkaan ole ala, mihin noin vain tullaan, Saila Lehtimäki alleviivaa.
Pohtiessaan, mitä siivousalalle hakeutuvalta ulkomaalaiselta vaaditaan, hän mainitsee ensimmäisenä riittävän suomen kielen osaamisen.
– Meidän kohteistamme valtaosa on asuinkiinteistöjä. Työhön kuuluu paljon porrassiivousta, joten kielitaito ja kyky kanssakäymiseen ihmisten kanssa korostuvat.
Saila Lehtimäki ja Ulla Proosa painottavat, että siivous ei ole ainoastaan siivoamista, vaan se on myös asiakaspalvelua.
– Siivooja saattaa olla monelle asukkaalle ainoa kontakti päivän aikana. On myös tilanteita, että taloyhtiöllä on siivouksen suhteen toiveita, jotka he kertovat suoraan työntekijälle. Viestin pitää mennä perille, eikä siitä saa jäädä epäselvyyttä, Lehtimäki perustelee kielitaidon merkitystä.
Ammattitaito ja asenne kohdallaan
Työntekijällä on oltava myös riittävästi osaamista. Hänen on hallittava niin koneet, työvälineet kuin puhdistusaineetkin.
– Työntekijän ammattitaito on avainasemassa, koska ala on valtavan kilpailtu. Kohteet pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti ja kerralla kuntoon. Olisi todella kallista, jos jälkiä pitäisi lähteä erikseen korjailemaan. On myös huomioitava, että kohteet eivät ole samanlaisia. Kiinteistöt on rakennettu eri vuosikymmeninä, joten niissä on erilaisia materiaaleja. Siivoojan pitää tietää, miten niitä puhdistetaan ja hoidetaan, Saila Lehtimäki toteaa.
Taloon tullessaan uusi työntekijä perehdytetään työhön ja häntä opastetaan paikan päällä niin monta päivää kuin on tarpeen.
– Ketään ei laiteta kartan ja avainnipun kanssa kohteeseen, että kyllä se sieltä jostain löytyy.
Lännen Siivouspalvelu kouluttaa työntekijöitään ja heillä on mahdollisuus esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen. Yhteistyötä tehdään paikallisten oppilaitosten kanssa.
– Tutkinto on äärimmäisen tärkeä ihmiselle itselleen, mutta myös työnantajalle. Asiakkaat edellyttävät työntekijältämme ammattitaitoa, josta tutkintotodistus on osoituksena.
Ja vaikka sekä kielitaito että osaaminen olisivat kohdillaan, ilman oikeaa asennetta ei synny hyvää jälkeä.
– Joku saattaa joskus vähätellä porrassiivousta ymmärtämättä, miten tärkeästä työstä on kyse. Porrashuoneet ovat ihmisten kotiympäristöä ja niiden pitää olla siistissä kunnossa. Asialla on suora vaikutus asiakkaidemme omaisuuden arvoon. Kiinteistöjen porrastilojen puhtaus vaikuttaa vahvasti asuntojen myyntiin ja vuokraukseen, palvelupäällikkö Saila Lehtimäki toteaa.
Monia eri kansallisuuksia
Lännen Siivouspalvelun ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä neljä on virolaisia, joiden lisäksi on yksi bulgarialainen, vietnamilainen, chileläinen ja thaimaalainen työntekijä.
– Heistä jokainen on asunut täällä pitkään ja osa on jo Suomen kansalaisia, Saila Lehtimäki kertoo.
Hän alleviivaa, että työntekijät ovat yhdenvertaisia kotimaastaan tai kansalaisuudestaan riippumatta, ja esimerkiksi palkkaus on sama.
– Missään nimessä maahanmuuttajataustaisille henkilöille ei makseta pienempää palkkaa kuin kantasuomalaisille. Sen pitäisi olla tänä päivänä kaikille itsestäänselvyys, mutta silti asia nousee silloin tällöin esille keskusteluissa, Lehtimäki kertoo.
Varsinaisessa työskentelyssä suomalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa ei Saila Lehtimäen ja Ulla Proosan mukaan ole eroa. Kaikki ovat samaa porukkaa, eikä arjessa tule ajatelleeksi, mistä maasta kukin on lähtöisin.
Toki kulttuurieroja on havaittavissa.
– Etenkin aasialaisilla on kova työmoraali. He ovat aurinkoisia, äärimmäisen ystävällisiä ja kiittävät usein. Toisinaan pitääkin kysyä, että onko asia oikeasti ymmärretty, vai sanovatko he ”kiitos, kiitos” ystävällisyyttään, Lehtimäki kertoo hymyillen.
Neuvostoliittolaisessa Virossa elänyt Ulla Proosa tietää, että Itä-Euroopasta tulleilla on oma temperamenttinsa.
– Olen siihen tottunut, sillä isäni oli lähtöisin Valko-Venäjältä. Asioihin voidaan ottaa kiihkeästi kantaa ja yhtäkkiä kaikki on poispyyhkäisty, Proosa kuvailee.
Saila Lehtimäki iloitsee siitä, että Ulla Proosa voi oman taustansa vuoksi toimia ”tulkkina” ja ymmärtää paremmin, mitä hankaluuksia muualta tullut työntekijä mahdollisesti kohtaa. Suomalaisten tapa toimia ja ilmaista asioita voi olla hyvin toisenlainen kuin hänen omassa maassaan.
– Ulla osaa kertoa, miksi joku toimii niin kuin toimii tai ymmärtää asian tietyllä tavalla, koska hän osaa nähdä asiat toisesta suunnasta. Se ei välttämättä itseltä onnistu, vaikka kuinka yrittäisi. Olemme käyneet paljon silmiä avaavia keskusteluja, Saila Lehtimäki toteaa.
Ennakkoluuloihin törmää harvoin
Mahdollisista ennakkoluuloista ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan palveluesimies Ulla Proosa toteaa, että sitä on todella vähän.
– Aiheesta tulee joskus soittoja, mutta äärimmäisen harvoin. Minä itse en ole sitä kokenut missään vaiheessa.
Saila Lehtimäki toteaa, että jossain määrin ihmisten suhtautumiseen voi myös vaikuttaa.
– Jää kyllä sulaa pikku hiljaa, kun siivooja ystävällisesti tervehtii vastaantulijoita ja vaihtaa heidän kanssaan muutaman sanan. Harva viitsii kovin pitkään katsoa alta kulmain.
Palvelupäällikkö Saila Lehtimäki kertoo varmistavansa jo sopimusneuvotteluvaiheessa, mikäli kohde sijaitsee ulkomaalaistaustaisen työntekijän alueella, että onko tämä ok.
– Asiakas haluaa yleensä tämän jälkeen tietää, osaako siivooja riittävästi suomea. Ja kun näin on, niin asia on tavallisesti sillä selvä. Muussa tapauksessa tilanteeseen etsitään toinen ratkaisu. Nämä ovat niitä juttuja, jotka vain täytyy käydä läpi, Saila Lehtimäki sanoo.
Hän tähdentää, että kenenkään ei pidä kokea työtä tehdessään syrjintää.
Töitä haetaan oma-aloitteisesti
Ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat päätyneet Lännen Siivouspalveluun töihin pääsääntöisesti ottamalla yritykseen omatoimisesti yhteyttä. Puskaradio on oiva rekrytoija.
– Osa on saanut vinkkiä kaveriltaan, että töitä voisi olla tarjolla. Meillä on kotisivuillamme myös avoin hakemus, jota kautta voi kysyä töihin, Ulla Proosa kertoo ja sanoo hakeutuneensa itse sitä kautta yritykseen töihin.
Hakijoiden määrä ei ole lisääntynyt viime vuosina, vaikka työttömyydestä puhutaan.
– Meillä oli esimerkiksi syksyllä todellinen tarve saada lisää siivoojia. Ponnisteluista huolimatta motivoitunutta työvoimaa ei löytynyt, vaikka niin sanotusti käänsimme kaikki kivet ja kannot. Henkilövuokrauksestakaan ei ollut apua. Sellaisia ihmisiä ei meinannut löytyä millään, jotka olisivat halunneet tehdä siivoojan työtä ja hoitaa sen hyvin, Lehtimäki hämmästelee.
Tilanne saatiin loppujen lopuksi ratkaistua, mutta jätti kysymyksen: missä ovat ne ihmiset, jotka tarvitsevat työtä.
Palvelupäällikkö Saila Lehtimäki huomauttaa siivouksen olevan yksi turvallisimmista aloista, koska töitä riittää.
– Siivoojaa harvoin irtisanotaan, jos hän osaa ja hoitaa työnsä kunnolla, hän tietää.
Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2016
Kuvassa Porrashuoneita siivoava Lien Thi Ngoc Nguyen, joka tietää, että asiakaspalvelu on hänen työssään tärkeätä.