Nettijatkot on Kiinteistöpostin lukijoille räätälöity lehden juttujen kommentointi- ja keskustelupaikka. Voit kommentoida julkaistuja artikkeleita ja haastatteluissa esiin tulleita asioita. Valitut jutut julkaistaan kokonaisuudessaan myös täällä.

Pienen isännöintiyrityksen helmaan

vai suuren rattaisiin?

Isännöintipalvelua on todella vaikea myydä. Luvataan palvelevaa isännöintiä ja  halua pitää huolta asiakkaiden omaisuudesta. Hyvällä isännöinnillä koko talo voi paremmin. Tällaisissa myyntipuheessa voi epäonnistua silloin, kun ei osaa kertoa, mitä nämä asiat käytännössä tarkoittavat.

Mietin eräässä tilaisuudessa, onko isännöintipalvelun myymisessä hyvä argumentti se, että on sata tai useita kymmeniä asiakkaita? Tai kuinka monta toimistoa on? Korostetaan, että ”meidän isännöitsijämme ovat ammattilaisia”, mutta miten se käytännössä näkyy - mietin? Kehutaan, että on hyvät yhteistyöverkostot, joilla selvitään remonteista. Oman kokemuksen puolesta saatetaan mainita, että olen ollut mukana 11 putkiremontissa ja 7 julkisivukorjauksessa. Tai sitten ”monissa liemissä keitetty” isännöitsijä on istunut uransa aikana ainakin  4 000 kokouksessa tai istuu vuosittain 180 kokousta.

Ei pakkoa,

eikä kiirehtimisen velvoitetta energiatehokkuuskorjauk- sissa, vaan Energiatehokkuusvaatimukset  käyttöön normaalin korjaustoiminnan yhteydessä

– Minulla ei ole tiedossani sellaista, että oltaisiin kansallisilla korjausrakentamista koskevilla energiasäädöksillä lähdössä millään tavoin vaatimaan tai velvoittamaan rakennusten korjaamista pelkästään vain sen takia, että se kuluttaisi enemmän energiaa kuin jokin vaatimustaso olisi, yli-insinööri Jyrki Kauppinen Ympäristöministeriöstä toteaa kantanaan niihin väitteisiin, joiden mukaan energiasäädökset tulisivat olemaan pakottavia ja kiristyviä vaatimuksia sisältäviä.

- Kansallisiin energiasäädöksiin ei ole tulossa määräyksiä, joiden perusteella jonkin osan korjaamiseen ryhdyttäessä olisi pakko korjata tai uusia kaikki mahdollinen ja nopeutetulla aikataululla. Sen sijaan sieltä tulee korjauksen suunnitteluvaiheeseen mukaan rakennuksen energiankulutuksen tarkastelu ja ajatusmalli, että kun rakennusta joudutaan normaaliin ylläpitoon ja huoltamiseen liittyen jossakin sen elinkaaren vaiheessa korjaamaan, niin silloin energiatehokkuuden parantaminen on otettava huomioon ja se vaatii suunnittelemista, Jyrki Kauppinen jatkaa.

Aurinkoa olisi tarjolla useammillekin

Riihimäkeläistaloyhtiöt ottaa jo osansa taivaallisesta energiasta

Riihimäkeläisessä taloyhtiössä on hyödynnetty aurinkoenergiaa jo hyvän aikaa. Se on näkynyt alentuneina energialaskuina.

– Olen jälkeenpäin ihmetellyt, mikä siinä mättää, kun asunto-osakeyhtiöt eivät ole enemmän lähteneet miettimään tällaisia asioita, hankkeessa aktiivisesti toiminut asukas Markku Laitinen sanoo.

As Oy Allinnan Helmessä aurinko valjastettiin täydentämään kaukolämmitystä. Pikaisesta päätöksestä ei ollut kyse.

– Selvitimme tätä systeemiä lähes kaksi vuotta. Meillä on hallitus, joka on kiinnostunut näistä asioista, neljän jäsenen hallitukseen itsekin lukeutuva Markku Laitinen sanoo.

Lämpötoimittaja pihanurmen alla

Kolmas maalämpövuosi alkanut Nummenmajassa

Maalämpökaivojen porauskustannukset muodostuvat niiden määrän ja syvyyden mukaan, mutta myös läpäistävien kerrosten laadusta. As Oy Nummenmajan pihaan kilisteli porauskalusto kesällä 2009. Siinä vaiheessa silminnähtävää oli, että homman kannalta edullisinta ainesta eli kalliota oli ainakin tontin yhdellä kulmalla.

Kun kaikki 12 kaivoa oli porattu, hallituksen puheenjohtaja Timo Marsio saattoi huokaista siltä osin helpotuksesta. Muissakin kohdin tonttia kallio tuli vastaan kohtuuetäisyydellä.

Taloudellisten haasteiden tulevaisuus

Toimivan hallituksen lisäksi onnistunut korjaushanke edellyttää hyvää taloudellista suunnittelua.

Näin voidaan todeta Julkisivuremontti 2011 –kilpailussa kunniamaininnalla palkitun helsinkiläisen As Oy Pääskylänkatu 7:n remontista.
Taloyhtiössä on käytetty korjausten suunnittelun ja ajoittamisen pohjana pitkän tähtäyksen suunnitelmaa, PTS:ää, jo usean vuoden ajan. Lisäksi sitä on nyt täydennetty asunto-osakeyhtiölain mukaisella korjaustarveselvityksellä, joka on remontin aikana hallituksen puheenjohtajana toimineen Paavo Marttilan mukaan laadittu viittä vuotta pidemmälle, vuoteen 2020 saakka.

Keskinäisestä kokemusten vaihdosta

paljon hyötyä taloyhtiöiden arjessa

Turussa kolmisen vuotta toimineen Puheenjohtajien Klubin piirissä on syntynyt aktiivinen keskustelukulttuuri, jonka ansiosta on voitu jakaa taloyhtiöasumisen iloja ja suruja, saatu klubilaisten kokemuksista hyödyllisiä ja käyttökelpoisia vinkkejä, miten toimia omassa taloyhtiössä vastaavanlaisessa tilanteessa.

Klubitoimintaa pyörittävän Mika Artesolan mukaan toimintaa halutaan kehittää nyt myös niiden puheenjohtajien parissa, jotka toimivat pienemmissä  rivitalo- ja pienkerrostaloyhtiöissä. Niiden ongelmat voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta Klubin kautta hekin pääsevät osallisiksi verkostoitumisen ja vertaistuen hyödyistä.