Kerrostalon julkisivua saneerattaessa betonielementin vaihtaminen tiiliverhoiluun on harvinainen ratkaisu. Yksi kohde löytyy Lappeenrannasta, jossa kahden vuokratalon julkisivu vaihtui tiililaattaelementistä paikalla muurattuun tiileen.
Rakennusten peruskorjauksen pääsuunnittelija, rakennusarkkitehti Tuomo Sinkko arkkitehtitoimisto Ark’idea Oy:stä on tyytyväinen: punatiilinen julkisivu on hyvännäköinen, ja sen arvoa nostaa tieto ratkaisun pitkäikäisyydestä. Kun remontissa vaihdettiin myös ikkunat ja ovet sekä uusittiin vesikatot ja parvekkeet, näyttävät talot uudisrakennuksilta.
Lappeenrannan Asuntopalvelut Oy:llä on Kurjentiellä Mäntylän kaupunginosassa kaksi kolmikerroksista taloa. Ne on rakennettu vuonna 1982, ja niissä on yhteensä 36 asuntoa. Rakennusten täydellinen saneeraus sisältä ja ulkoa saatiin päätökseen noin vuosi sitten.
Talojen vanha julkisivu oli sandwich-tiililaattaelementtiä. Se oli vajaan kolmen vuosikymmenen aikana mennyt yllättävän huonoon kuntoon. Kuorissa käytetyt teräkset olivat alkaneet ruostua, mikä oli rapauttanut betonia.
– Miksi näin oli käynyt, siihen löytynee selitys huonosta tuuletuksesta. Julkisivuissa ei ollut juuri minkäänlaisia tuuletusrakoja, joten ilma ei päässyt tarvittavassa määrin kiertämään, Sinkko sanoo.
Julkisivuissa ei huonosta kunnosta huolimatta ollut kosteusvaurioita. Korjauksessa vaihtoehtoina olivat julkisivun purkaminen kokonaan tai säilyttäminen uuden julkisivun alla.
– Esillä oli niin eristerappaus kuin laattaverhouskin. Päädyimme siihen, että vanha julkisivu jätetään paikalleen ja sen päälle rakennetaan uusi julkisivu. Aluksi oli ajatuksena toteuttaa saneeraus tiililaattaelementein.
– Puntaroidessamme asiaa pääurakoitsijan kanssa nousi esille mahdollisuus rakentaa julkisivu tiilestä paikalla muuraten. Laskelmat osoittivat tiiliverhoilun sen pitkäikäisyyden vuoksi halvemmaksi vaihtoehdoksi kuin esimerkiksi tiililaattaelementin.
Tiiliseinän sokkeli uusin menetelmin
Uutta sokkelia ei tarvinnut valaa, vaan käyttöön otettiin uusi elementtiratkaisu.
– Samalla kun rakennusten seinien vieri kaivettiin auki salaojien kunnostamiseksi, vanhan anturan päältä nostettiin tietyin välein pilastereita, joiden päälle asennettiin muurausta kantavat sokkelipalkit. Asennustapa on nopea ja edullinen, Sinkko kertoo.
Vanha julkisivu ankkuroitiin runkoon ja karbonatisoitumisen pysäyttämiseksi parannettiin tuuletusta. Vanhan ja uuden julkisivun väliin jätettiin 40 millimetrin ilmarako. Uusi julkisivu ei kuormita vanhaa julkisivua, koska se ei ole niin sanotusti roikkuva ratkaisu. Lisälämmöneristystä julkisivuun ei asennettu.
Limittäin muurattu tiili on hyvännäköinen; julkisivussa ja nurkissa ei ole saumoja kuten elementtiratkaisuissa. Pitkäikäisyyden lisäksi tiilen hyviä puolia ovat lämmön- ja ääneneristävyys.
– Lisäksi tiiliverhoillut talot asettuvat hyvin ympäristöönsä ja sopivat suomalaiseen maisemaan. Lappeenrannalla on varuskuntakaupunkina pitkä historia ja alueella runsaasti vanhaa tiiliverhoiltua rakennuskantaa, Sinkko toteaa.
Taloissa täydellinen peruskorjaus
Kurjentien taloissa tehtiin julkisivun lisäksi täydellinen peruskorjaus niin asunnoissa kuin pihallakin. Asunnot purettiin betonipinnoille, jonka jälkeen ne pinnoitettiin ja kalustettiin uudelleen.
Talotekniikassa siirryttiin tähän päivään: ilmanvaihto sai lämmöntalteenoton. Yläkerran yksi huoneisto muutettiin kolmiosta kaksiosta ja yksi huone valjastettiin ilmanvaihtokoneille, joten niitä ei tarvinnut sijoittaa vesikatolle.
Toisen talon alakerrassa oli aikaisemmin päiväkoti, johon oli päädystä erillinen sisäänkäynti. Tämä poistettiin kokonaan ja tilat uusittiin harraste- ja kokoontumistilaksi. Hissejä taloihin ei asennettu, koska kustannukset olisivat nousseet liian korkeiksi.
Pihoilla tehtiin salaoja- ja viemäriremontit. Viheralueen kalusteet uusittiin ja paikalle rakennettiin myös grillikatos. Autopaikkojen määrää nostettiin.
Remontti kesti noin vuoden, ja asukkaat pääsivät muuttamaan asuntoihin vuoden 2016 alkupuolella.
– Tämä oli laajin remontti missä ikinä olen ollut mukana. Neliöhinta jäi vähän alhaisemmaksi kuin uudisrakennuksessa. Hyötynä on kuitenkin se, että remontti valmistui nopeammin. Lisäksi huoneistot ovat keskikooltaan suurempia kuin uudisrakennuksissa, Tuomo Sinkko toteaa.
*****************
Tiiliteollisuus tutki: tiiliverhoilu elinkaarivertailussa edullisin
Julkisivukorjauksessa vanhan betonielementtijulkisivun vaihtaminen paikalla muurattavaan tiileen on vielä vähäistä. Tiiliteollisuus ry:n varapuheenjohtaja Juha Karilainen uskoo suunnan kääntyvän; Tampereen teknillisen yliopiston tekemä tutkimus osoittaa tiilijulkisivun olevan on käyttäjälleen elinkaariedullisin ratkaisu.
Tampereen teknillisen yliopiston tekemässä ja Tiiliteollisuus ry:n tilaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin 5-kerroksisen, julkisivupinta-alaltaan 1800-neliöisen kerrostalon eri julkisivuvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Tutkitut julkisivumateriaalit olivat tiili, puu, betoni sekä ohut- ja paksueristerappaus.
Tutkimuksen mukaan tiilijulkisivu on sekä 50 että 100 vuoden elinkaaritarkastelussa edullisin, kun mukaan lasketaan rakentamis-, käyttö- ja purkukustannukset.
Tiilijulkisivun elinkaariedullisuus perustuu sen vähäiseen käytönajan huolto- ja korjaustarpeeseen. Sisämaaoloissa 50 vuoden ajalla käytön aikaiset kustannukset tulevat tiiliverhotussa talossa puujulkisivuun nähden 87 prosenttia halvemmaksi, rannikkoalueella ero oli 95 prosenttia. Vastaavat säästöt suhteessa eristerappauksiin ovat sisämaassa 92 ja rannikolla 94 prosenttia.
– Jos asumiskustannusten kohtuullistamiseen pyritään vain rakennuskustannuksia minimoimalla ja valitsemalla edullisimmat mahdolliset rakennusmateriaalit, siirretään kustannuksia kiinteistön käyttäjälle suurina käyttö- ja huoltokuluina. Yhteiskunnan, kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden kannalta olisi sen sijaan järkevää rakentaa ja peruskorjata elinkaarikestävästi, Juha Karilainen toteaa.
– Rahoituksen saaminen julkisivukorjauksiin etenkin kasvukeskusten ulkopuolella hankaloittaa tilannetta. Halvemmat ratkaisut vievät voiton, koska laskelmia ei tehdä elinkaaripohjaisesti loppuun saakka. Toivottavasti suunta kääntyy ja kustannuksia aletaan tarkastella pitemmällä aikavälillä, Karilainen sanoo.
Helsingin kaupungin vuokrakerrostalojen julkisivuja on korjattu tiilellä muun muassa Jakomäessä, Malmilla ja Haagassa. Karilaisen mukaan suuret kiinteistönomistajat ovat ymmärtäneet paremmin elinkaaren aikaisten kustannusten merkityksen valintoja tehdessään.
– Vanhojen tiilitalojen julkisivut ovat kestäneet vuosikymmeniä ja parhaat jo yli sata vuotta, eikä niille ole tarvinnut tehdä mitään. Ainoastaan niissä taloissa, joissa on rapattuja pintoja, on korjauksia jouduttu tekemään, mutta niissäkin taloissa massiivinen tiilirunko on kuitenkin moitteettomassa kunnossa ja toimii vielä vuosisatoja, eli kyse on tällöinkin vain pintakorjauksesta. Toisin on monella lähiöalueella, jossa betonielementtijulkisivut ovat tulleet tiensä päähän, Karilainen toteaa.
Uudisrakentamisessa suositaan tiiltä, kuten Helsingin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.
– Tiili on ylivoimainen valinta vaativiin olosuhteisiin. Se on myös esteettisesti kaunis ja pitkäikäinen rakenneratkaisu.
Kuvassa Kurjentie 73:n peruskorjauksen pääsuunnittelijana toiminut rakennusarkkitehti Tuomo Sinkko esittelee sokkelipalkkia, jonka päälle tiilijulkisivu muurattiin.
Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 1/2017.