Eräs lukija on miettinyt sitä, miten tärkeää olisi hakea yhtiökokouksiin ikääntyneiltä osakkailta valtakirjat, jotta osakekanta olisi mahdollisimman täydelleen edustettuna. Hänen mielestään ikäihmiset eivät usein enää jaksa tai pysty osallistumaan yhtiökokouksiin paikan päälle raahautuen, joten heidän äänensä voi jäädä kuulematta, mikä on ongelma demokratian kannalta.
Allekirjoittanut on samoilla linjoilla asian esittäneen lukijan kanssa. Demokraattisessa päätöksenteossa, jollaista asunto-osakeyhtiön yhtiökokoustenkin tulisi päätöksiä tehtäessä edustaa, vain läsnä olemalla ja osallistumalla voi vaikuttaa omiin asioihin.
Suurempi epäkohta on kuitenkin mielestäni se, että yhtiökokoukseen osallistumattomat tahot ovat täysin toisten osakkeenomistajien tekemien päätösten armoilla ja jättävät omaisuutensa heidän hoidettavakseen, vaikka eivät todennäköisesti edes tunne päätöksentekijöitä.
Yhdessä asuinhuoneiston hallinnan kanssa osallistumis- ja äänioikeus yhtiökokouksessa ovat asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistamisen tuottama merkittävimpiä ja tärkeimpiä osakkeenomistajan oikeuksia. Ei ole mitään perustetta jättää ehdoin tahdoin käyttämättä näitä merkittäviä oikeuksia. Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osakkaan tärkein vaikutuskanava.
Yhtiökokoukseen kannattaakin siis ehdottomasti osallistua, jos on vähänkään kiinnostunut omasta omaisuudestaan.
Useimmille asunto-osakeyhtiön osakkeet ovat rahamääräisesti mitaten se kaikkein arvokkain omaisuus. Yhtiökokouksessa tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan asumiskustannuksiin sekä kiinteistön ja huoneiston arvoon eli siellä hoidetaan osakkeenomistajien omaisuutta.
Yhtiökokouksessa kannattaa myös olla aktiivinen. Lain mukaan asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat juuri yhtiökokouksessa velvollisia antamaan osakkeenomistajalle tietoa taloyhtiön asioista ja toiminnasta. Näin ollen osakkailla ei siis ole ehdotonta oikeutta vaatia ja saada tietoja yhtiön asioista ja toiminnasta yhtiökokouksen ulkopuolella, vaikka niitä osakkaille usein annetaankin. Osakkaiden on syytä olla aktiivisia yhtiökokouksessa ja kysyä epäselviä asioita.
On syytä korostaa, että yhtiökokouksessa ei ole olemassa ns. tyhmiä kysymyksiä. Kysyä kannattaa, sillä vain silloin epäselvät asiat selviävät, eivätkä jää mieliä kaihertamaan. Sitä paitsi ei se naapurikaan todennäköisesti ymmärrä tai tiedä aivan kaikkea yhtiön asioista ja kokouksessa esitetystä.
Todennäköisesti muut osakkaat ovat vain tyytyväisiä, että asioista puhutaan ja ne selvitetään. On luonnollista ja tavanomaista, että kaikki eivät halua tahi uskalla kokouksissa puheita pitää tai kysymyksiä esittää.
Osakkeenomistajan osallistumisoikeudesta puhuttaessa on lähtökohtaisesti todettava, että yhtiökokoukseen voivat osallistua kaikki osakkeenomistajat joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä.
Jos osakas ei itse syystä tai toisesta voi kokoukseen osallistua, on kokouksessa suositeltavaa käyttää valtuutettua edustajanaan. Erityisesti kokouksiin osallistumisiin kykenemättömien vanhusten kohdalla, joista edellä kerrottu lukija kantoi huolta, on lasten tai lähimpien sukulaisten syytä vakavasti harkita osakeryhmän edustuksen järjestämistä yhtiökokouksiin toistaiseksi voimassa olevalla valtakirjalla.
Tällöin vältytään mahdollisesti ikäviltä yllätyksiltä ja odottamattomilta kustannuksilta, koska vain kokouksiin osallistumalla saadaan tietää, mitä yhtiössä on tapahtunut ja mitä on odotettavissa.
Sitten muutama sananen valtuutussäännöksistä. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 8 §:ssä määrätään, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa valtuutetun välityksellä.
Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtuutuksesta muuta ilmene.
Edustaja tarvitsee valtakirjan tai valtuutuksen voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Perinteisen paperisen allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös esimerkiksi sähköposti ja tekstiviesti ovat riittäviä, kunhan vain niiden lähettäjästä ja siten valtuutuksen antajasta voidaan varmistua.
Osakkaalla voi olla myös lakisääteinen edustaja.
Lakisääteisen edustajan on tarvittaessa osoitettava oikeutensa edustaa osakasta. Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisen osakkaan tilanteissa edustusoikeus osoitetaan tuoreella kaupparekisteriotteella. Lakisääteinen edustaja on myös henkilöllä, jolle on määrätty edunvalvoja. Tällöin edunvalvoja esittää oikeuden päätöksen.
Sama koskee osakkaana olevaan kuolinpesään määrättyä pesäselvittäjää.
Yleiskielellä todeten osakehuoneiston yhteisomistaja tarvitsee valtuutuksen muilta osakehuoneiston omistajilta. Jos useammat tahot omistavat yhdessä osakeryhmän eli tämän huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, jokainen heistä voi itsenäisesti osallistua kokoukseen ja käyttää puheenvuoroja riippumatta muiden läsnäolosta, mutta he voivat käyttää päätösvaltaa eli äänioikeuttaan vain yhdessä eli heillä tulee olla yksi yhteinen päätösvaihtoehto. Tämä johtuu osakeryhmän jakamattomuudesta.
Äänestää ei voida vain osalla, omaa omistusoikeutta vastaavalla äänimäärällä. Jos kaikki osakeryhmän omistajat eivät ole paikalla, edellyttää äänestykseen osallistuminen heiltä saatujen valtakirjojen esittämistä ja siten kaikki osakeryhmän osakkeet on osoitettava olevan kokouksessa edustettuina.
Erikseen todettakoon, että kuolinpesän omistaessa osakehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, ei yhdellä kuolinpesän osakkaalla ole oikeutta ilman kaikkien muiden pesänosakkaiden valtuutusta edustaa muita ja käyttää osakeryhmän tuottamia ääniä päätöksentekoon. Toki hän voi kokoukseen osallistua ja esittää omia näkemyksiään.
Sama koskee myös samassa yhtiön huoneistossa asuvia avio- ja avopuolisoita. Mikään asunto-osakeyhtiön lainkohta saati muu lainsäädäntö, kuten esimerkiksi laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista taikka laki eräistä yhteisomistussuhteista taikka erillisvarallisuuden varaan rakentuva avioliittolaki, ei tue muunlaista näkemystä.
Kantani on, että kysymys ei ole heidän kohdallaan asemavaltuutus taikka lähtökohtaisesti muustakaan valtuutustilanteesta.
Joissakin lainopillisissa julkaisussa on kuitenkin esitetty, että samassa huoneistossa asuvilla avio- ja avopuolisoilla, jotka yhdessä omistavat osakkeet, voidaan olettaa olevan oikeus edustaa toista osakkeenomistajaa, mutta että heillekin suositellaan valtakirjan hankkimista.
Toisaalta eräässä julkaisussa on todettu, että laissa ei olisi voimassaoloaikaa rajattu. Kuten edeltä voidaan lukea, lakitekstissä on selkeästi asetettu olettama, että voimassaoloaika on rajattu vain yhteen kokoukseen, mutta toki on niin, että valtakirjassa voidaan nimenomaisesti asiasta mainiten kumota tämä olettamasääntö ja ulottaa valtuutuksen voimassaolo myös hamaan tulevaisuuteen. Eli tällaista ei ole kielletty. Tätä lienee mainitsemassani kirjoituksessa tarkoitettu.
Valtuutuksen siirtäminen valtuutetulta toiselle ei yleensä ole ilman erillistä valtuutusmääräystä sallittua. Lisäksi valtuutusta tulkitaan niin, että ilman erillistä mainintaa, valtuutus koskee kaikkia yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita.
Tämä Lakipostia-palsta on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2015. Vastaajana asianajaja, varatuomari Pasi Orava Asianajotoimisto J. Rajamäki Oy:stä.