Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan As Oy Säästöniemen eli terassitalojen asunnoissa ei enää veto kiusaa. Asumismukavuus parani kertaheitolla taloyhtiön teettäessä ikkunaremontin, jossa muun muassa vaihdettiin uudet tiivisteet ikkunoihin ja parvekeoviin. Asianmukaisesti tiivistetyillä ikkunoilla on vaikutusta myös energiankulutukseen, koska lämpöä ei enää karkaa ulos harakoille.
Taloyhtiön hallituksen jäsen Ari Häkkinen on enemmän kuin tyytyväinen esitellessään koko olohuoneen leveydeltä ja korkeudelta olevia ikkunoita sekä parvekkeelle avautuvaa ovea. – Paras remontti koskaan, Häkkinen tuumaa.
Samoilla linjoilla hänen kanssaan ovat taloyhtiön hallituksen varajäsen Veli Savolainen ja isännöitsijä Kari Hiltunen Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy:stä.
Terassitaloina tunnetussa As Oy Säästöniemessä alettiin pohtia länteen avautuvien parvekepihojen puoleisten ikkunoiden remonttia vuosikymmenen vaihteessa. Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksosen tekemä kuntoarvio ei antanut mairittelevaa kuvaa niiden senhetkisestä tilanteesta.
Sen lisäksi, että kaksilasisten ikkunoiden puuosat kaipasivat kipeästi kunnostusta ja maalipintaa, olivat niiden tiivisteet huonossa, jopa ala-arvoisessa kunnossa.
– Iso joukko ikkunoista oli alkuperäisessä kuosissaan, eikä niille ollut tehty mitään vuosikymmenten aikana. Osassa ei ollut tiivisteitä lainkaan ja toisissa oli vielä jäljellä vanhanaikaista tekstiilitiivistettä, Veli Savolainen kertoo.
Lisäksi ikkunoiden lasilevyt olivat irti puitteista kittauksien nähtyä parhaimmat päivänsä. Tästä seurasi ikkunoiden ”heliseminen” sekä veden pääsy puun ja ikkunalasin välin, mikä osaltaan oli edesauttanut puuosien vaurioitumista.
Uusia ikkunoita ei haluttu
– Huonot ikkunat piti joko vaihtaa tai kunnostaa. Asiaa puntaroidessamme oli vähällä, että ne olisi vaihdettu uusiin. Meillä oli sitä varten jo olemassa suunnitelmatkin. Onneksi mieli muuttui ja taloyhtiössä päädyttiin vanhojen kunnostamiseen. Sen puolesta puhui muun muassa suojelukohteeksi vuonna 2009 luokiteltujen talojen arkkitehtuuri. Lisäksi meille oli ehtinyt kertyä uusista puualumiini-ikkunoista kokemuksia, jotka eivät ole kovin hyviä, Häkkinen ja Savolainen kertaavat.
Talon pihan puoleiset viidennen ja kuudennen kerroksen ikkunat, jotka ovat idän suuntaan, korvattiin nimittäin viitisentoista vuotta sitten uusilla ikkunoilla. Ari Häkkinen esittelee tuolloin asennettua keittiön ikkunaa, jonka ongelmana on huurtuminen talvisin.
– Alapokasta näkee, missä kunnossa nämä ovat, joten ne kaipaisivat jo huoltoa. Sitä paitsi puu on tänä päivänä aivan toista maata kuin ennen. Liekö liian nopeasti kasvatettua, Häkkinen ja Savolainen päättelevät ikkunoita tarkastellessaan.
Alempien kerrosten pihan puoleiset ikkunat kunnostettiin muutama vuosi sitten samassa yhteydessä kuin parvekkeiden ikkunat.
Uusin menetelmin perinteitä kunnioittaen
Vanhojen ikkunoiden kunnostaminen meni sujuvasti, jopa epäilijöihin lukeutuneen Ari Häkkisen mielestä.
– Eniten arvelutti, miten huoneistossa tarkenisi, kun ikkunat viedään pajalle kunnostettavaksi. Ikkuna-aukot olivat sen ajan huputettuna, eikä pelkäämääni kylmyyttä tullut. Aikataulu piti ja muutaman viikon kuluttua ikkunat tuotiin takaisin paikoilleen.
Myös ikkunoiden ja parvekeovien karmien lämpöeristykset uusittiin. Märät tai vaurioituneet villat vaihdettiin uusiin ja saumarakenne ilmatiivistettiin.
Kolmisen vuotta sitten tehty ikkunaremontti oli melkoinen rupeama taloyhtiölle, jonka 208 huoneistossa kunnostettiin noin tuhat ikkunaa ja parvekeovea. Kiitoksen urakan mallikkaasta etenemisestä ansaitsee taloyhtiön väen mukaan valvojana toiminut Mauri Laaksonen.
Noin 45 vuotta sitten rakennetut terassitalot halutaan pitää alkuperäisessä asussaan. Ikkunoiden kunnostamisessa kunnioitettiin rakennuksen perinteitä, mikä ilahduttaa silmää.
– Jos ikkunat olisi vaihdettu uusiin, olisi niissä ollut todennäköisesti kolminkertaiset lasit. Ikkunaelementit olisivat paksummat kuin mitä ovat alkuperäiset pienellä välityksellä olevat ikkunat. Miten se olisi vaikuttanut huoneistojen ulkonäköön, herätti huolta, isännöitsijä Kari Hiltunen kertoo.
– Lämpöhukan kannalta ei ole merkitystä, onko ikkuna kaksi- vai kolmilasinen, vaan tiiviys ratkaisee, Ari Häkkinen mainitsee.
Tiheäsyistä mäntyä olevat ikkunapokat maalattiin tummanruskeaksi, kuten ne ovat aikoinaan ennen värin haalistumista olleetkin. Pellavaöljykittaus on korvattu elastisella massalla. Ikkunoita ja parvekeovia kiertää tumma huomaamaton silikonitiiviste.
– Tiivisteen paksuus katsottiin sinitarralla. Kun ikkuna pantiin kiinni, nähtiin sen avulla, minkä paksuinen tiivisteen pitää olla. Tiivistämisessä on omat kikkansa, Veli Savolainen toteaa.
Isännöitsijä Kari Hiltunen korostaa tiivistämisen tärkeyttä.
– Vedon tunne vähenee, energiaa säästyy ja asukkaiden tyytyväisyys kasvaa, hän toteaa.
Näin ollen olisi hänen mielestään suotavaa, että taloyhtiöissä kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota huoneistojen sisäpuolisten ikkunoiden tiivisteiden kuntoon, vaikka se tavallisesti kuuluukin osakkeenomistajan kontolle.
– Tiivisteet olisi syytä käydä läpi 10–15 vuoden välein, koska vuosien saatossa ne hapertuvat.
Ari Häkkinen ja Veli Savolainen toteavat, että useimmiten vanhemmat asukkaat eivät enää pysty niitä vaihtamaan ja nuoremmilla ei ole siihen aikaa tai taitoa.
Terassitalot aikansa nähtävyyksiä
Terassitalot on suunnitellut arkkitehti Touko Neronen. Vuosina 1969–71 valmistuneet talot olivat nähtävyyksiä ja niitä kävivät katsomassa muun muassa japanilaiset turistibusseittain, Veli Savolainen muistelee.
Kerrostalojen kadun puoleista julkisivua hallitsevat terassien tapaiset 18 neliömetrin suuruiset parvekkeet. Näillä niin kutsutuilla huoneistopihoilla on parvekkeen pituiset ja 60 sentin levyiset istutusaltaat. Ne on valettu samaan aikaan kuin parvekkeet. Osassa niistä kasvaa jopa kolmimetrisiä puita – tosin niin korkeat kasvit eivät ole sääntöjen mukaan sallittuja.
Taloyhtiössä on suunniteltu tehtäväksi julkisivuremontti kuluvan vuosikymmenen aikana. Siitä päätettäessä ratkaistaan myös istutusaltaiden kohtalo.
Tälläkin hetkellä As Oy Säästöniemessä on remontti meneillään, kun ilmastointia uusitaan. Seuraavaksi on vuorossa käyttövesiputkiston saneeraus.
Lisäksi Ulappasaarentien puoleinen piha-alue on melkoisessa myllerryksessä. Alueelle tehdään uutta parkkipaikkaa. Talon päädyssä oleva, usean taloyhtiön omistuksessa ollut paikoitusalue on myyty. Sen paikalle nousee uusi kerrostalo, joka tulee muistuttamaan terassitaloja. Tontilla sijaitsevaan vanhaan lämpökeskukseen, jonka piippu on hyvä maamerkki, on myös suunniteltu asuntoja.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2016.
Lue myös artikkeli, missä kerrotaan yleisemmin ikkunoiden ja ovien tiivistämisestä tästä:
As Oy Säästöniemeen ja sen kuulumisiin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.saastoniemi.fi