Taloyhtiönkin katolla voisi vihertää

Evert-IB-yliop_Tanska-Ruotsi-_-Kalasatama_2013-817_netti

Teollisuuskiinteistöjen ja julkisten rakennusten katoilla vihertää jo. Taloyhtiöihin viherkatot tekevät vasta tuloaan. Viherkatolla on merkitystä energiatehokkuuden, ilmanlaadun ja hulevesien hallinnan kannalta.

Viherkattoasiantuntija, hortonomi Taina Suonio uskoo taloyhtiöiden viherkattokiinnostuksen muuttuvan, kunhan viherkaton hyödyistä kertyy enemmän kokemusta.
– Katon viherryttäminen ei välttämättä tarkoita sen peittämistä maksaruoholla, vaan katolle rakennetaan esimerkiksi oleskelupuutarha. Yleensä kattopuutarhasta kiinnostutaan siinä vaiheessa, kun talossa toteutetaan jokin iso peruskorjaus kuten putkiremontti. Pienemmän viherkaton taloyhtiö voi perustaa esimerkiksi auto- tai roskakatoksen katolle.
Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmään kuuluva Suonio sanoo viherkatoista olevan paljon hyötyä, myös euroissa laskettuna.
– Viherkatto suojaa katon rakenteita esimerkiksi voimakkaalta ultraviolettisäteilyltä. Kasvusto eristää lämpöä viilentäen kesällä. Talvella se ehkäisee lämmön karkaamista kiinteistöstä; viherkatto lisää myös energiatehokkuutta.
Viherkaton on laskettu pidentävän katon käyttöikää jopa kolminkertaisesti. Tosin tieteellistä näyttöä tästä ei vielä ole Suomessa.

Hulevesien viivytystä
Viherkatto auttaa hallitsemaan hulevesiä. Ilmastomuutoksen myötä rankkasateet yleistyvät, joten tulvien hallintaa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kolmisen vuotta sitten voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä kunnilla on mahdollisuus ottaa käyttöön hulevesimaksu.
– Maksuun voisi saada huojennusta, jos kiinteistö pystyy itse hallitsemaan huleveden. Viherkatto viivyttää vettä kasvustossaan ja hidastaa siten merkittävästi veden virtausta, Taina Suonio kertoo.
Lisäksi viherkatot parantavat ilman laatua sitomalla epäpuhtauksia ja tuottamalla happea. Ne myös vaimentavat melua sekä sisä- että ulkotiloissa.
Hyötyjä luetellessaan Taina Suonio toteaa, että vihreyden mukanaan tuoma estetiikka ei ole niistä vähäisin. Tästä löytyy tutkittua tietoa lahden takaa.
– Ruotsissa eräät taloyhtiöt muuttivat bitumiset sisäpihansa vihreiksi keitaiksi ja kukkiviksi oleskelutiloiksi, joissa ihmiset viihtyvät. Asuntojen hintojen nousu korvasi rakentamisesta koituneet kustannukset.
Taina Suonio uskoo saman pätevän myös viherkattoon ja siihen sijoitettujen rahojen tulevan moninkertaisena takaisin.

Uusi RT-kortti viime vuonna
Viherkaton suunnittelua, kasvien valintaa ja rakentamista ohjeistava RT-kortti uudistui viime vuonna. Ohjekortissa tarkastellaan viherkaton vedeneristystä, salaojitusta, vedenpoistoa ja kasvualustaa.
Työryhmässä mukana olleen Taina Suonion mukaan viherkattoa suunniteltaessa ja rakennettaessa on erityisen tärkeätä ottaa huomioon katon kantavuus. Niin ikään katon kaltevuus asettaa omat vaatimuksensa. Loivalla katolla viherkatto voidaan perustaa ilman isoja tekniikoita. Jos on tasakatto tai liian kalteva katto, tarvitaan erityisratkaisuja esimerkiksi salaojituksen ja kasvualustan liukumisen estämiseksi.
Hän muistuttaa viherkaton ylläpidon ja huollon merkityksestä, jotta se pysyy kukoistavana.
– Maksaruohokatolle voi riittää huolto kerran vuodessa, kun taas niitty- ja ketokasvikatto täytyy huoltaa pari kertaa vuodessa ja kattopuutarha yhtä usein kuin puutarhat muutoinkin.

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaareen
Kaivattua tutkittua tietoa viherkatoista saadaan pian Vihreistä vihrein -korttelista, joka valmistuu Helsingin Jätkäsaareen. Taina Suonio aloitti hankkeen kuutisen vuotta sitten yhdessä TA-Rakennuttajat Oy:n palveluksessa olleen Markku Hainarin kanssa. Toteutus sai laajan pohjan, mukana on myös Vihreä ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmä.
Vihreistä vihrein -asumisoikeustalon viherkatot valmistuvat tämän kasvukauden aikana. Katoilla kukoistavat ketokasvit, metsämarjat ja keittiöpuutarha sekä perhosbaari. Kattojen lisäksi julkisivut ja parvekkeet vihertävät.
– Kotimaiset kasvit on valittu tutkimustieteellisestä näkökulmasta, ja ne tukevat luonnon monimuotoisuutta. Biodiversiteettikatoilla tutkitaan kasvilajiston selviytymistä, hyönteisten elämää, ilman puhtautta ja vihreyden sosiaalista merkitystä, Suonio kertoo.
Lajivalikoima ei ole viherrakentamisen esteenä.
– Viherkatolle maksaruoho on hyvä valinta, mutta vielä parempi se on yhdistettynä niittyketokasveihin tai sammaleeseen. Laajemmat mahdollisuudet kasvien monipuolisuuteen tarjoavat kattopuutarhat, Taina Suonio toteaa.

Viherkattojen kysyntä kasvaa
– Viherkattojen kysyntä on kasvanut viime vuosina, tuotepäällikkö Mikko Nikander Icopal Oy:stä kertoo. Yleisimpiä kohteita ovat olleet julkiset uudisrakennukset sekä piharakennukset.
Viherkaton valinnassa painaa Nikanderin mukaan ensisijaisesti estetiikka. Se on kaunis katsella, ja esimerkiksi kerrostalon kattopuutarha tarjoaa viihtyisän oleskelutilan.
Mikko Nikander arvelee, että tietoisuus viherkaton suojaavasta vaikutuksesta voi lisätä taloyhtiöiden kiinnostusta viherkattoihin. Viherkaton alla oleva vedeneristys on suojassa auringon ultraviolettisäteilyltä ja suurilta lämpötilavaihteluilta, mikä lisää selvästi katon vedeneristyksen käyttöikää.
Tulppana viherkaton suosion nousussa on sen hinta. Viherkatto on kalliimpi kattomateriaali kuin peruskatteet. Nikanderin mukaan viherkaton hinta on edullisimmillaan neljäkymmentä euroa neliömetriä kohti.
Tärkeintä viherkattoa suunniteltaessa on Nikanderin mukaan kattorakenteen kantavuus. Viherkaton aiheuttama lisäkuorma on 50 kilosta useisiin satoihin kiloihin riippuen viherkattotyypistä.
– Niin ikään vedeneristeen, salaojituksen, juurisuojan ja vedenpoiston pitää olla kunnossa, hän sanoo.

Taloyhtiöitä kiinnostaa
– Viherkattoja asennetaan pääasiassa uudiskohteisiin, mutta pian vihertävät myös vanhojen kerrostalojen katot, tuoteryhmäpäällikkö Miina Merisalo Kerabitista sanoo. Alustavia tiedusteluja taloyhtiöiltä on jo tullut.
Viherkattokiinnostuksen herätessä Miina Merisalo korostaa suunnittelijan ottamista mukaan hankkeeseen jo alkuvaiheessa. Suunnittelija tekee esiselvityksen, onko viherkatto mahdollista asentaa ja mihin rakennuksen osiin se soveltuu.
– Yleisesti ottaen viherkatto on taloudellisesti järkevää asentaa kattoremontin yhteydessä. Vanhalle katolle viherkattoa ei suositella, koska esimerkiksi 20 vuotta palvelleen katon tekninen käyttöikä voi olla pian tiensä päässä ja se on uusittava.
Jos viherkaton rakentaminen on mahdollista, on seuraava vaihe kartoittaa asukkaiden toiveet, kuten halutaanko viherkatosta viihtyisä oleskelualue vai asetetaanko sille luonnon monimuotoisuutta tukevia tavoitteita.
Tarvekartoituksen pohjalta tehdään rakenne- ja vihersuunnitelma.
– Kasveja valittaessa otetaan huomioon muun muassa paikalliset olosuhteet, esimerkiksi millä kasvuvyöhykkeellä talo sijaitsee ja onko paikka tuulinen vai paahteinen. Lisäksi RT-kortti ohjaa kasvien valintaa, Merisalo toteaa.
Viherkaton lupaprosessi on paikkakuntakuntakohtainen. Joillakin paikkakunnilla tarvitaan rakennuslupa, kun joillakin riittää toimenpidelupa tai ei tarvita lupaa lainkaan.
Viherkaton kustannuksiin vaikuttaa, mitä kasveja katolle halutaan. Esikasvatetut kasvit ovat kalliimpia kuin taimet, mutta niillä saadaan nopeasti näyttävyyttä aikaan.

Sammalkatto vanhoille katoille?
Tohtorikoulutettava, ekologi Juhamatti Niemi-Kapee on tutkinut sammalten soveltuvuutta viherkattorakentamiseen. Hän uskoo, että sammal voisi olla yksi ratkaisu myös vanhojen kerrostalojen kattojen vihertämiseen.
Eri sammallajikkeiden ja kasvualustojen sopivuutta katolle on testattu Helsingissä Meilahden liikuntahallin katolla. Erityisen vaikuttunut Niemi-Kapee on sammaleiden muita viherkattokasveja paremmasta kyvystä pidättää hulevettä.
Hän sanoo sammalkatteiden sopivan hyvin jo olemassa oleville katoille ja kevytrakenteisille katoille. Sammalkaton vaatima kantavuus on enimmillään 50 kiloa neliömetriä kohti, mikä on huomattavasti vähemmän kuin paksua kasvualustaa vaativissa viherkattoratkaisuissa.
Tutkimustyö sammalkattojen parissa jatkuu. Nyt työn alla on koelaveteilla toteuttava koe, jossa tutkitaan, miten olemassa oleva katto voitaisiin tehokkaasti sammaloittaa. Koetuloksia on luvassa tämän vuoden puolella.
Juhamatti Niemi-Kapee on toteuttamassa Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -korttelia. Hän myös kuuluu Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmään.

Teksti: Irene Murtomäki
Kuva Helsingin yliopisto

Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 4/2017

Lue myös artikkeli Katot hyödyksi – lisäkerroksilla asuntoja kaupunkiin tästä:
Viherkatoista myös tässä – lue Viherkatot voivat hyödyttää koko kaupunkiyhteisöä  tästä:
Lisää tietoa myös tässä – lue Vihreys levittäytyy katoille  tästä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.