Taloyhtiö puolitti lämmityskulunsa

Asunto-osakeyhtiö Tampereen Pohjolankatu 18–20 on energiatehokkuuden edelläkävijä. Poistoilman lämmön talteenotolla yhtiön kaukolämmön kulutus on vähentynyt 70 prosenttia. Seuraavaksi asennetaan maalämpöpumppu ja aletaan myydä kaukolämpöyhtiölle ylijäämälämpöä.

As Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:n seitsemänkerroksinen talo on valmistunut vuonna 1980. Kerrostalossa on 54 huoneistoa ja kolme porraskäytävää. Lisäksi kiinteistöön kuuluu yksikerroksinen siipirakennus, jossa on liikehuoneisto. Rakennuksen kerrosala on 4117 neliötä ja tilavuus 14 335 kuutiota.
Vuonna 2014 asennetun lämmön talteenottojärjestelmän eli poistoilmalämpöpumpun kannattavuudesta ovat yhtä mieltä hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen, varapuheenjohtaja Erkki Palonen ja isännöitsijä Harri Vilonen.
Järjestelmä tuotti viime vuonna 250 megawattituntia lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen vähentäen siten kaukolämmön tarvetta. Kaukolämmön kulutus jäi 194 megawattituntiin, kun esimerkiksi vuonna 2010 vastaava luku oli 553 megawattituntia. 110 000 euroa maksaneen lämmön talteenottojärjestelmän takaisinmaksuajaksi on laskettu seitsemän vuotta.
Kerrostalon katolla on kaksi ja liikesiiven katolla yksi lämmön talteenottoyksikkö. Lämpöenergia siirtyy LTO-nesteeseen ja pumpataan porrashuoneisiin rakennuttua putkistoa pitkin lämmönjakohuoneeseen. Kun neste on luovuttanut lämpönsä lämmönvaihtimella, se palaa takaisin katolle ja kierto jatkuu.
Lämmön talteenotto lisää sähkön kulutusta. Ratkaisevaa onkin laitteiston hyötysuhde, joka Pohjolankadulla on 3,7, eli yhdellä kilowattitunnilla saadaan 3,7 kilowattituntia lämpöä.
Puheenjohtaja Pertti Vesterisen esimerkkilaskelma vuodelta 2015 kertoo, että kaukolämmössä säästettiin 70 prosenttia. Kun otetaan huomioon LTO-järjestelmän kuluttama sähkö, on energiansäästö 57 prosenttia. Rahassa tämä tekee 19 000 euroa.
Erkki Palonen kertoo laitteiston pärjäävän vähällä huollolla, joten siitä ei juuri synny kustannuksia. Kompressori pitää todennäköisesti uusia 25 vuoden aikana, mikä on otettu laskelmissa huomioon.
Katolla tuottavat lämpöenergiaa myös vuonna 2014 asennetut aurinkokeräimet, joita on kymmenen neliömetriä. Vuositasolla niiden osuus taloyhtiön tuottamasta lämpöenergiasta on noin 1,5 prosenttia.

Moni taloyhtiö innostunut LTO:sta
Isännöitsijä Harri Vilonen HM-Isännöinti ja Tili Oy:stä kiittelee taloyhtiön innokkuutta ja halua satsata energiatehokkuuteen. Taloyhtiö on hänen mielestään malliesimerkki, jonka kokemuksista muut voivat ammentaa tietoa.
Lämmön talteenottojärjestelmän suosio on Vilosen mukaan kasvanut sitä mukaan, kun saavutettavista hyödyistä karttuu lisää tietoa.
Hänen isännöimissään taloyhtiöissä kolmeen on jo rakennettu lämmön talteenotto, yksi on työn alla ja yksi on vireillä. Myös vesi-ilmalämpö- ja maalämpöpumpuista ollaan kovasti kiinnostuneita, ja niitä on asennettu moniin taloyhtiöihin.
Lämmön talteenottojärjestelmä sopii Harri Vilosen mukaan parhaiten taloon, joka on korkea ja jossa on mahdollisimman vähän rappuja. Näin poistoilmalämpöpumpusta saadaan irti paras teho. Tyypillisiä kohteita ovat vuosina 1960–2000 valmistuneet talot, joissa on koneellinen poistoilma.
LTO:n takaisinmaksuajaksi lasketaan tavallisesti kymmenen vuotta. Tämänkin alle päästään, kuten Pohjolankatu 18–20:n luvut osoittavat.

Etävalvonta kaiken a ja o
Tärkeä osa järjestelmää on etävalvonta. Sen avulla voi reaaliaikaisesti seurata lämmön talteenoton ja aurinkokeräimien tuottoa sekä kaukolämmön, sähkön ja veden kulutusta. Ajantasaista tietoa välittävät erilaiset mittarit, joita on toistakymmentä.
Esimerkiksi aurinkoisena maaliskuun iltapäivänä oli kyseisen vuorokauden aikana lämmön talteenotto tuottanut energiaa yli 600 ja aurinkokeräimet 17 kilowattituntia. Kaukolämpöä ei ollut mennyt lämmitykseen yhtään ja käyttöveden lämmitykseen sitä oli kulunut 190 kilowattituntia.
– Keskimääräinen kaukolämmön kulutus helmikuussa ennen lämmön talteenottojärjestelmää vuosina 2011–2013 oli 73 000 kilowattituntia, kun se tänä vuonna oli 18 000 kilowattituntia. Eli säästöä aikaisempaan verrattuna syntyi 75 prosenttia. Kun kohonnut sähkön kulutus otetaan huomioon, päästään 61 prosenttiin. Rahassa se tekee 2750 euroa, Pertti Vesterinen sanoo.

Ikkunoiden uusimisesta led-valaisimiin
Tampereen Pohjolankatu 18–20:ssä on tehty vuosien varrella lukuisia energiatehokkuutta lisääviä toimia. Lämmönvaihtimet uusittiin vuonna 1999, vesikatto korjattiin vuonna 2003, ikkunat ja parvekeovet vaihdettiin vuonna 2010. Yhteisiin tiloihin asennettiin led-valaistus liiketunnistimin vuonna 2014. Pihalla on latauspisteet neljälle sähköautolle.
Veden kulutusta on vähennetty asentamalla hanoihin vakiopaineventtiilit. Pertti Vesterinen toteaa niiden maksaneen itsensä takaisin vajaassa kahdessa vuodessa, kun säästöä entiseen kulutukseen verrattuna syntyy lähes 4000 euroa vuodessa.
Yhtenä kannustimena energiatehokkuuteen on ollut EU-GUGLE -projekti, jossa Pohjolankatu 18–20 on ollut mukana vuodesta 2014 lähtien. EU-GUGLE on kuuden eurooppalaisen kaupungin yhteishanke, jossa testataan lähes nollaenergiatasoon tähtääviä perusparannusmalleja.
Projektin kautta saatavan tuen edellytyksenä on 50 prosentin energiansäästö verrattuna talon valmistumisvuoteen, mikä Pohjolankadulla on saavutettu reippaasti.
Pertti Vesterinen ja Erkki Palonen ovat osallistuneet myös Ekokumppanien energiaeksperttikoulutukseen, joka puolestaan liittyy Tampereella toteutettavaan Tarmo+-projektiin. Sen tavoitteita ovat energiatehokas korjaaminen ja kiinteistönpito, täydennysrakentaminen ja hyvä asuminen.

Pohjolan18-20katu042

KUVASSA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA PERTTI VESTERINEN JA VARAPUHEENJOHTAJA ERKKI PALONEN.

Kaksisuuntainen kaukolämpö tulossa

Pohjolankatu 18–20:n matka kohti nollaenergiatasoa jatkuu. Seuraavaksi asennetaan maalämpö ja jäteveden lämmön talteenotto.
Niitä koskeva hankesuunnitelma on hyväksytty taloyhtiössä viime vuonna. Laitteistolle on tilatkin valmiiksi katsottuna taloyhtiön kellarikerroksesta.
Samassa yhteydessä on suunniteltu asennettavaksi aurinkopaneelit tuottamaan sähköä taloyhtiön omaan käyttöön sekä joukko muita energiansäästöön liittyviä uudistuksia.
Uudet energiatehokkuusinvestoinnit on tarkoitus toteuttaa KVR- eli kokonaisvastuu-urakkana, jossa urakoitsija huolehtii koko hankkeesta suunnitelmista alkaen. Tarjouspyynnöt urakasta ovat jo vetämässä.
Taloyhtiöstä tullee uusien energiaratkaisujen myötä myös kaukolämmön tuottaja. Asiaa käsitellään kevään yhtiökokouksessa. Laskelmien mukaan Pohjolankatu 18–20:llä riittäisi lämpöä myytäväksi noin 400 megawattituntia vuodessa.
Tampereen Sähkölaitos on lämmön myymisen lisäksi valmis ostamaan ylijäämälämmön. Sähkölaitoksen asiakkuuksista vastaavan johtajan Pasi Muurisen mukaan kyseessä on pilottihanke, jossa testataan kaksisuuntaisen kaukolämmön tekniikkaa ja toimivuutta. Lisäksi tehdään taloudellisia laskelmia investointien kannattavuudesta.
– Haluamme olla mukana kehittämässä Suomen energiamarkkinoita yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on energiatehokkuuden edistäminen sekä kohtuuhintaisten ja laadukkaiden energiapalveluiden tarjoaminen asiakkaillemme.
Sähkön pientuotanto on muun muassa aurinkosähköjärjestelmien yleistyttyä kasvanut, ja ylijäämäsähkön hankinnasta sähkölaitoksella on jo kokemusta.
– Lämmön pientuotannossa on kuitenkin erilaisia haasteita kuten kytkennät ja lämpötilatasot, Muurinen toteaa.
Pohjolankadun pilottihanke on herättänyt runsaasti mielenkiintoa sekä taloyhtiöissä että kaukolämmön myyjissä.

Innostusta ja hulluuttakin tarvitaan
Pontimena taloyhtiön energiansäästöön on tarve pitää asumiskulut mahdollisimman pieninä.
– Ja vähän hulluuttakin on oltava mukana, Pertti Vesterinen ja Erkki Palonen toteavat.
He muistuttavat taloyhtiöllä olevan kovin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksiinsa. Verot ja muut vastaavat maksut vievät asunto-osakeyhtiön menoista noin 45 prosenttia. Kun lisäksi palvelujen hinnat on saatu kilpailutuksella mahdollisimman alas, ei säästökohteeksi jää kuin lämmön, sähkön ja veden kulutus.
Energiatehokkuus on tuottanut tulosta: hoitovastike on 2,60 euroa neliöltä. Isännöitsijä toteaa harvan taloyhtiön, jolla ei ole liiketiloja vuokrattavana, pääsevän samaan.
Pohjolankatu 18–20 on saanut tunnustusta energiatekniikan parantamisesta. Se sai vuonna 2014 Tampereen yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston myöntämän Hyvän rakentamisen kunniamaininnan. Perusteluissa todetaan taloyhtiön olevan esimerkki siitä, miten vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja tehostaa ilman, että korjauksista syntyy mainittavaa haittaa tai huomattavaa yhtiövastikkeen nousua.

Teksti Irene Murtomäki
Kuvat Ari Korkala
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 4/2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.