Sähköverkon riittämätön kapasiteetti ja sähköturvallisuus ovat usein taustalla, kun taloyhtiössä aletaan miettiä sähköremonttia. Kiinteistön sähkö- ja antenniverkko kannattaa yleensä uusia putkiremontin yhteydessä, jolloin se on käytännöllisintä ja edullisinta.
Kiinteistön sähköjohdoille lasketaan yleensä sama käyttöikä kuin vesi- ja viemäriputkille, eli noin 30–50 vuotta.
– Sähköjärjestelmä saattaa vielä olla täysin turvallinen käyttää, mutta se ei enää kaikilta osin vastaa nykyajan vaatimuksia. Sähköturvallisuusmääräykset olivat 50 vuotta sitten lievempiä ja asuntojen sähkölaitteiden määrä ja asukkaiden sähkönkulutuskin huomattavasti nykyistä vähäisempiä, Sähköinfo Oy:n tekninen asiantuntija Henrik Rousku toteaa.
Vanhoja sähköverkkoja ei ole yleensä suunniteltu kestämään nykyisen kaltaista kuormitusta. Ikääntymisen myötä myös sähköasennusten kunto ja turvallisuus heikkenevät. Eristeet vanhenevat ja liitokset voivat löystyä.
Vaurioituneista liitoksista voi aiheutua kipinöintiä, ja pahimmillaan liitokset voivat olla paloturvallisuusriski.
Sähköremontilla halutaankin sekä parantaa sähköturvallisuutta että lisätä sähkönsyöttöjen kapasiteettia.
– Vanhoissa asennuksissa asuntoihin ei esimerkiksi tule erillistä suojamaadoitusjohdinta. Suojamaadoitus liittyy erityisesti keittiön ja kylpyhuoneen sähköturvallisuuteen. Sähkönsyötön riittämättömyydestä puolestaan aiheutuu ongelmia, kun useiden paljon sähköä kuluttavien laitteiden yhtäaikainen käyttö aiheuttaa sulakkeiden palamista, Rousku sanoo.
Pistorasioita tarvitaan nykyistä selvästi aikaisempaa enemmän, ja myös niiden turvallisuusvaatimuksissa on menty eteenpäin. Maadoittamattomat pistorasiat ovat jäämässä kokonaan pois käytöstä.
Lisäksi lähtökohtaisesti kaikki uudet asennukset varustetaan vikavirtasuojauksella.
Remonttitarve kannattaa selvittää ajoissa
Putkiremontin lähestyessä myös kiinteistön sähköverkon kunto kannattaa tutkia huolellisesti etukäteen, jotta remonttien laajuus, tarve ja hinta saadaan ajoissa selville.
Sähköremontissa on hyvä lähteä liikkeelle ottamalla yhteyttä sähkösuunnittelijaan tai -urakoitsijaan, joka voi suorittaa aluksi rakennuksen sähköjärjestelmän silmämääräisen kuntoarvioinnin ja antaa tämän jälkeen alustavan arvion mahdollisesti tarvittavista lisätoimenpiteistä.
Tarkempi varmuus remonttitarpeesta saadaan vain sähköverkon perusteellisemmalla kuntotutkimuksella.
Putkiremontin yhteydessä voidaan uusia esimerkiksi talon pää- ja mittarikeskus, asuntoihin tulevat sähkönousut ja asuntokohtaiset ryhmäkeskukset.
Samalla voidaan asentaa suojajohdin ja vikavirtasuojaus keittiön ja kylpyhuoneen sähköihin.
Sähköremontin teettämisestä yhdessä perinteisen putkiremontin kanssa on Henrik Rouskun mukaan etua muun muassa rappujen kellareista asuntoihin kulkevien kaapelointien osalta.
– Sähköremontissa jokaisen rapun kellarissa olevasta nousukeskuksesta tuodaan yleensä asuntokohtaiset kaapelit asuntojen sähkötauluille. Samoja reittejä voidaan käyttää sekä vesi- ja viemäriputkiston että sähköjohtojen vientiin.
Vanhojen asennusten ikä ja kunto vaikuttavat Rouskun mukaan siihen, miten niitä voidaan hyödyntää.
– Parhaimmassa tapauksessa johtoja ei tarvitse vaihtaa ja selvitään pienillä lisäyksillä. Mikäli vanhoja johtoja ei enää voi käyttää, voidaan monesti kuitenkin käyttää vanhoja asennusputkia, joihin vedetään uudet johtimet vanhojen johtimien avulla.
Tele- ja antenniverkot kuntoon
Tele- ja antennikaapeleiden puolella vaatimustaso on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
– Dataliikenteen ja teräväpiirtotelevisiolähetysten vastaanotto kysyy kaapeloinnilta paljon suurempaa kapasiteettia kuin mitä 30 vuotta sitten olisi osattu edes kuvitella. Vastaavasti nyt rakennettavat järjestelmät tulevat palveleman käytössä tulevien vuosikymmenten ajan, joten järjestelmiä uusittaessa kannattaa varautua myös tulevaisuuden tarpeisiin, Henrik Rousku toteaa.
– Toimiva ja nopea laajakaista on monelle jo suorastaan asumismukavuuden edellytys. Taloyhtiölaajakaista on usein kätevä ja kustannustehokas tapa tuoda nopea nettiyhteys kaikkiin asuntoihin. Tarvittavat valokaapelit on helppo vetää putkiremontin yhteydessä.
Sähköautojen lataamiseen omat tolpat
Sähköautojen yleistyessä on taloyhtiöissä alettu pohtia sähköautojen lataamista. Rouskun mukaan sähköautojen lataaminen olemassa olevasta autolämmitystolpista ei ole suositeltavaa, koska sähköautojen latauksessa kuormitus on pitkäaikaista ja jatkuvaa.
Akkujen lataaminen tyhjästä täyteen voi kestää yli kymmenen tuntia.
– Myöskään sähkön laskuttaminen tolppakohtaisesti ei onnistu ilman teknisiä muutoksia. Kerrostaloissa ja rivitaloissa lämmitystolppien energia mitataan yhteisellä kiinteistön mittarilla, jolloin yksittäisen pistorasian kulutusta ei tiedetä. Mittareiden asennus tolppiin aiheuttaa lisäkustannuksia. Lämmitystolpista on myös poistettava niissä usein olevat aikarajoittimet, Rousku mainitsee.
Lisäksi on selvitettävä, kuinka paljon taloyhtiön lämmitystolppajärjestelmässä on varaa kasvattaa sähkönottoa.
– Jos joudutaan uusimaan tolpat, tolppien välinen kaapelointi, jakokeskus, sähkönsyöttö ja jopa koko talon sähköpääkeskus, voi kustannusten lisäksi haasteeksi nousta tilakysymys, Rousku sanoo.
Sähköturvallisuuslakiin tuli muutoksia
Uusi sähköturvallisuuslaki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Henrik Rouskun mukaan se ei tuonut kiinteistönomistajan kannalta isoja muutoksia.
Kiinteistönomistajalla on velvollisuus pitää sähkölaitteistot ja -järjestelmät kunnossa. Uudessa laissa tätä on korostettu ja tuotu esille aikaisempaa selkeämmin.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista kerrotaan, että määräaikaistarkastuksia on edelleen tehtävä yli 35 ampeerin sulakkeilla varustetuille liike-, toimisto-, teollisuus- ja maatalousrakennuksille sekä näitä laajemmille sähkölaitteistoille.
Tarkastusvälejä on yksinkertaistettu niin, että väli on 10 vuotta kaikilla muilla kohteilla paitsi jakeluverkkoyhtiön sähköverkoilla, joilla se on viisi vuotta.
Tarkastuksen tekijän on laadittava määräaikaistarkastuksesta tarkastuspöytäkirja kuten ennenkin. Uusina velvoitteina laissa on, että tarkastajan on kiinnitettävä pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan tarkastustarra.
Laitteiston haltijan on säilytettävä tarkastuspöytäkirja sekä osoitus pöytäkirjassa esitettyjen puutteiden korjaamisesta vähintään seuraavaan määräaikaistarkastukseen saakka.
Teksti Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2017.