Rivitalojen tasakatot harjakatoiksi

Kuva_KattoVeraja004

Pirkkalalaisen rivitaloyhtiön ilme kohoaa, kun 1970-luvun tasakatto vaihtuu harjakatoksi. Kattomuodon muuttuessa uusitaan vesikatteen lisäksi koko yläpohjan rakenne kattotuoleineen, höyrynsulkuineen sekä lämmöneristyksineen. Uusi katto vähentää huollon tarvetta ja lisää energiatehokkuutta.

Pirkkalan Nuolialassa sijaitsevaan As Oy Veräjään kuuluu viisi rivitaloa, jotka ovat valmistuneet vuosina 1973–1974. Yksi- ja kaksikerroksisissa taloissa on yhteensä 32 asuntoa. Alkuperäinen vesikattomuoto on rakennusajalleen tyypillisesti piiloharja- tai piilopulpettikatto, jossa kaltevuutta on vähän.
Huopakatteisen tasakaton tilalle rakennetaan harjakatto, jossa on tumma teräskate.
– Vaihtoehtona oli myös tasakaton säilyttäminen, mutta harjakatto todettiin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna paremmaksi ratkaisuksi, taloyhtiön puheenjohtaja Sami Huntus kertoo.
Kokonaiskustannuksiltaan noin miljoonan euron kattomuutostyön sekä antenni- ja dataverkon uusimisen suunnittelusta vastaa Wise Group Finland Oy, joka on ollut mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa.
Harjakatolla on monia etuja tasakattoon verrattuna: vedenpoistoon ulkopuoliset räystäskourut, katon parempi kaltevuus, tuulettuvuus ja lämmöneristävyys sekä paremmat tarkastus- ja huoltomahdollisuudet.
Kattomuodonmuutokset eivät ole uusi asia. Suunnittelutoimiston tietojen mukaan As Oy Veräjäkin on hakenut vastaavalle kattomuodonmuutokselle rakennuslupaa jo 1980-luvulla.

Kuva_KattoVeraja026

Hallituksen puheenjohtaja Sami Huntus.

Kattoremontti vireillä kolmisen vuotta
Sami Huntus sanoo, että tehdyt selvitykset osoittivat vanhojen tasakattojen olevan lähellä tiensä päätä. Taloyhtiö teetti vuoden 2014 keväällä kuntotutkimuksen, jossa kattojen kunto arvioitiin välttäväksi.
– Katot on edellisen kerran kunnostettu 1990-luvun lopussa. Vuosien mittaan kattoja on jouduttu paikkailemaan. Katot ovat vaatineet myös säännöllistä tarkkailua. Ongelmakohtia ovat olleet etenkin kattokaivojen ympäristöt, Huntus sanoo.
– Katoilla tehdyissä tarkastuksissa todettiin myös kattolevyjen olevan huonossa kunnossa, ja niissä oli painaumia. Tuuletus ja höyrynsulku arvioitiin puutteellisiksi.
Suunnittelijan näkökulmasta As Oy Veräjän korjaushanke on monimuotoinen. Lisähaasteita aiheuttivat muun muassa kattojen vähäinen tarkastusluukkujen määrä, erittäin matala yläpohjatila ja alkuperäisten rakennepiirustusten puuttuminen.

Hankesuunnittelun merkitys korostui
Hankesuunnittelussa kartoitettiin eri korjausvaihtoehdot kustannusennusteineen aina pelkän kermikatteen uusimisesta kattomuodonmuutokseen.
Taloyhtiön puntaroidessa korjausvaihtoehtoja oli esillä niin tasakaton säilyttäminen kuin harjakattokin.
– Koska vesikatteen alapuoliset rakenteet oli selvityksen mukaan parasta uusia, näiden vaihtoehtojen kustannuksissa ei ollut suurta eroa. Jos olisi tyydytty pelkästään katteen uusimiseen, olisi se maksanut näitä huomattavasti vähemmän, Huntus toteaa.
– Yhtiökokouksen enemmistö kallistui harjakaton kannalle. Sen katsottiin olevan pitkällä tähtäimellä tulevaisuutta ajatellen myös taloudellisesti järkevin ratkaisu. Toisenlaistakin näkökantaa oli, ja osa osakkaista olisi halunnut pitäytyä tasakatossa perusteluinaan muun muassa talojen alkuperäisen ilmeen säilyttäminen.
Remontista päätettäessä korostui hankesuunnittelun merkitys.
– Kokemukseni mukaan hankesuunnitteluvaiheeseen kannattaa panostaa. Se on kuitenkin suhteellisen pieni kuluerä verrattuna remontin kokonaiskustannuksiin. Hyvä hankesuunnittelu eri korjausvaihtoehtoineen tukee taloyhtiön päätöksentekoa, Huntus sanoo.
Rakennusvalvonnan kanta kattomuodonmuutokseen varmistettiin jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kohdetta ei ole suojeltu; rakennuslupa haettiin normaalikäytännön mukaisesti. Lähistöllä on myös muita rivitalokiinteistöjä, joiden kattomuodot on jo muutettu.

Uutta kattopintaa 2600 neliömetriä
Kattoremontin urakoitsijana toimii Hämeen Kattokeskus Oy. Viiteen rivitaloon tulee kattopintaa yhteensä 2600 neliömetriä.
Projektipäällikkö Kari Manninen kertoo remonttiin menevän aikaa nelisen kuukautta.
– Remontti alkoi heinäkuun puolessa välissä sääsuoja-asennuksella, minkä jälkeen kattoryhmä ryhtyi töihin. Suojauksen ansiosta sateinen sää ei ole haitannut, vaan työt ovat edenneet aikataulussaan, hän kertoo.
Kattomuodonmuutoksessa puretaan ensin pois vanhat kattorakenteet. Työmaan pölynhallintaan kiinnitetään huomiota: vanhat puhallusvillat imuroidaan imuauton lavalle.
Uutta rakennettaessa eristeenä käytetään 10 senttiä paksua polyuretaanilevyä, joka toimii myös höyrynsulkuna. Eristelevy tiivistetään uretaanivaahdolla runkoon ja viimeistellään teippauksella. Lisäeristeeksi tulee noin 40 sentin paksuudelta puhallusvillaa.
Remontin aikana asukkaat pystyvät asumaan kotonaan, koska nykyiset sisäverhouslevyt ja kattokannattajat jätetään paikalleen. Uudet tehdasvalmisteiset kattoristikot asennetaan niiden viereen.
Remontti etenee rinnakkain kahden talon katoilla. Ensin urakoidaan A- ja E-talot, minkä jälkeen siirrytään B- ja D-taloihin. Viimeisenä on vuorossa C-talo.
Työnjohtaja Jukka Haapanen sanoo tällä olevan etunsa. Jos toisessa talossa syystä tai toisesta työt eivät pääse eteenpäin, voidaan siirtyä toisen talon katolle. Joitain yllätyksiä on tullut vastaan, sillä matalan yläpohjan vuoksi kaikkia vanhoja rakenteita ole pystytty näkemään etukäteen.
Remontin yhteydessä asennetaan myös määräysten mukaiset kattoturvatuotteet, kuten lumiesteet ja tikkaat.
– Ajanmukaiset kattoturvatuotteet varmistavat sen, että katoilla on tarvittaessa turvallista liikkua eikä lumi tai jää aiheuta riskiä, Manninen toteaa.

Antenni- ja dataverkko uusiksi
Samaan aikaan kattoremontin kanssa toteutetaan kiinteistöjen sisäverkon saneeraus. Sami Huntus toteaa, että vanha huonokuntoinen antennijärjestelmä ja puhelinverkko eivät täytä tämän päivän määräyksiä ja siirtonopeuksia.
– Ongelmana on etenkin yhteyksien epätasaisuus. Televisio näkyy toisilla paremmin ja toisilla huonommin. Niin ikään nettiyhteys toimii toisilla hyvin ja toisilla huonosti, hän kertoo.
Sisäverkon saneerauksessa aliurakoitsijana toimii Avitor Sähkö Oy. Projektipäällikkö Petri Lahtinen kertoo, että antennijärjestelmä ja dataverkko uudistetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita Viestintäviraston määräysten mukaisesti. Lisäksi vaihdetaan ryhmäkeskukset.
– Kattava sisäverkko mahdollistaa suurta kapasiteettia vaativat tiedonsiirtopalvelut pitkälle tulevaisuuteen. Uusi verkko palvelee myös langattomia asemia.
Sisäverkkosaneeraus etenee samaa tahtia kattoremontin kanssa.
– Johdot kuljetetaan katon yläpohjassa eristelevyjen päällä ja asuntoihin viedään tarvittava määrä pisteitä. Sisäverkon saneeraus toteutetaan tähtipistekaapeloinnilla, kun ennen on käytetty ketjutettua kaapelointia, Lahtinen sanoo.

Energiatehokkuus kasvaa
Talojen energiatehokkuus kasvaa katoille asennettavan lämmöneristyksen myötä. Taloyhtiössä tämän toivotaan näkyvän tulevaisuudessa kaukolämmitteisen talon energialaskussa.
– Alustavan arvion mukaan – toki energian hinnan kehityksestä riippuen – säästö on muutama tuhat euroa vuodessa. Laskennallisesti kattomuodonmuutoksen hinnasta saadaan 10 prosenttia takaisin energiansäästönä 30 vuoden aikana, Huntus sanoo.
Myös kattojen huollossa siirrytään uuteen aikakauteen. Projektipäällikkö Kari Manninen toteaa uuden teräskatteen vaativan vähän huoltoa, ensimmäisinä vuosina riittää silmämääräinen tarkastus. Sadevesikourut on syytä puhdistaa syksyisin.
Hallituksen puheenjohtaja on tähän tyytyväinen.
– Tasakatolla oli käytävä useita kertoja vuodessa tarkistamassa tilanne. Harmia aiheuttivat katossa olleet painaumat. Niihin muodostui lammikoita, jotka toisinaan jäätyivät. Nyt ei enää tarvitse arvuutella, toimivatko lämmityskaapelit vai ei, vaan kaikki on näkyvää, Huntus toteaa.
Kattomuodonmuutos vaikuttaa keltatiilisten ja osin puuverhoiltujen talojen ulkonäköön.
– Muutos on merkittävä. Jonkin ajan kuluttua näyttää kuitenkin siltä, että taloissa olisi ollut aina harjakatto, Kari Manninen toteaa.

Teksti Irene Murtomäki Kuvat Ari Korkala

Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.