Pienillä muutoksilla voi olla taloyhtiössä isot vaikutukset päästöihin ja luonnonvaroihin. Resurssiviisaus tuo taloyhtiölle kustannussäästöjä, parantaa asumisviihtyvyyttä ja lisää asuntojen arvoa. Tähän päädyttiin Jyväskylässä toteutetussa Resurssiviisas asuminen -hankkeessa, jonka toteuttajana toimi Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry.
Resurssiviisas asuminen -hankkeessa oli mukana neljä erityyppistä ja eri-ikäistä pilottitaloyhtiötä, jotka valittiin 24 hakijan joukosta. Valintaa tehtäessä painoa laitettiin asukkaiden ja isännöitsijän intoon luotsata taloyhtiötä kohti resurssiviisasta asumista.
– Pilottitaloyhtiöissä toteutettiin koko joukko konkreettisia toimenpiteitä ja kokeiluja, joiden ansiosta niissä eletään nyt aiempaa resurssiviisaammin. Muut taloyhtiöt voivat hyödyntää hankkeesta kertyneitä kokemuksia ja saada vinkkejä omaan asumiseensa, koordinaattorit Anna Sarkkinen ja Kati Kankainen Japa ry:stä kertovat.
Tietä resurssiviisaaseen asumiseen oli näyttänyt jo muutama aikaisempi Jyväskylässä toteutettu kokeilu.
– Japa ry:n kohteena oli tuolloin viisaasti valaistu taloyhtiö, jossa vaihdettiin yleisiin tiloihin led-valaisimet. Niiden ansiosta energiakustannukset laskivat 75 prosenttia. Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli puolestaan Vesipihi kerrostalo -kokeilu, jossa tutkittiin käyttötottumusten vaikutusta vedenkulutukseen. Säästöohjeiden ansiosta 33 asunnon yhtiö onnistui vähentämään veden käyttöä lähes 25 000 litraa kuukaudessa. Nämä ensimmäiset kokeilut osoittivat, että asumisella on keskeinen merkitys resurssiviisauden edistämisessä, Sarkkinen ja Kankainen summaavat.
Jyväskylän Resurssiviisas asuminen -hanke toteutettiin viime vuoden aikana ja se oli osa Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta. Päämääränä on yhden maapallon kokoinen elämä.
– Resurssiviisas asuminen vähennetään päästöjä ja säästää euroja.
Asiantuntijat opastivat taloyhtiöitä
Resurssiviisas asuminen -hankkeessa neljä pilottitaloyhtiötä sai käyttöönsä asiantuntijaryhmän, joka opasti näitä resurssiviisauteen.
– Kuusi eri alojen asiantuntijaa neuvoi jätteiden kierrätykseen, vedenkulutukseen, valaistukseen, pyöräilyyn, pihasuunnitteluun ja tilasuunnitteluun liittyvissä asioissa. Taloyhtiöissä tehtiin katselmukset, joiden pohjalta asiantuntijat antoivat omat suosituksensa toimenpiteistä. Lisäksi jokaisessa kohteessa valikoitui oma kärkihankkeensa asukkaiden toiveitten pohjalta, Anna Sarkkinen kertoo.
Tavoitteena oli saada esimerkkikohteissa aikaan konkreettisia parannuksia, jotka onnistuessaan viitoittaisivat tietä muille taloyhtiöille. Kaikkia asiantuntijoiden ehdottamia toimenpiteitä ja suunnitelmia ei voitu toteuttaa vuoden aikana, mutta ne jäivät muhimaan myöhempää käyttöä varten.
Hankkeeseen liittyvä päätöksenteko sujui Anna Sarkkisen ja Kati Kankaisen mukaan taloyhtiöissä sujuvasti. Koska hanke kesti vain vuoden päivät, piti moni asia päättää ilman jahkailuja.
– Asiantuntijoiden käyttö helpotti ja nopeutti päätöksentekoa. Iso osa toimenpiteistä voitiin hoitaa hallituksen päätöksellä, eikä yhtiökokousta tarvittu. Esimerkiksi yhdessä pilottikohteessa oli laadittuna taloyhtiön strategia, jonka pohjalta hallitus pystyi toimimaan.
Koordinaattorit ovat tyytyväisiä, että taloyhtiöissä oltiin valmiita toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä, vaikka niistä koitui kustannuksia. Hankkeen rahoituksesta pystyttiin kattamaan osa palkkioista ja kuluista. Pitkässä juoksussa toimenpiteet kuitenkin maksavat itsensä takaisin muun muassa energiansäästönä – näin on laskettu.
Aurinkopaneeleja, ledejä ja tiivistystä…
Pilottitaloyhtiöissä toteutetaan hankkeen ansiosta monella tapaa resurssiviisasta asumista. Toimenpiteisiin kuuluivat niin aurinkopaneelit, tiivistykset, hanojen suuttimien vaihto, led-lamput sekä yhteisen tilan hyödyntäminen ja viljelylaatikot.
Pilottitaloyhtiö Aatoksenkatu 6:n katolle asennettiin 20 paneelin, 5 kilowattitunnin aurinkosähköjärjestelmä. Paneelien arvioitu vuosittainen sähköntuotto on noin 4 000 kilowattituntia eli noin 10 prosenttia taloyhtiön kiinteistösähkön kulutuksesta.
– Koska kyseessä on Jyväskylän ensimmäinen kerrostalo, jonka katolle aurinkopaneelit asennettiin, toimii asunto-osakeyhtiö edelläkävijänä monella tapaa. Todennäköisesti seuraavalla on helpompaa, kun esimerkiksi lupa-asiaprosessit on nyt valmiiksi mietittynä, Anna Sarkkinen ja Kati Kankainen arvelevat.
Taloyhtiön oma sähköntuotanto lisää myös turvallisuutta ja esteettömyyttä, mitä ei tulla välttämättä ajatelleeksi. Tämä koettiin käytännössä aurinkopaneelien asennusvaiheessa, kun alueella olivat sähköt poikki ja hissit eivät toimineet. Jos aurinkopaneelit olisivat olleet jo käytössä, olisivat ne tuottaneet sähköä, eikä katkos olisi koetellut taloyhtiötä.
Lisäksi Aatoksenkatu 6:ssa vaihdettiin kaikkien 53 huoneiston hanoihin vettä säästävät vakiovirtausventtiilit. Taloyhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita. Vähennys vedenkulutuksessa suuttimien asentamisen jälkeen on noin 9 prosenttia (11 litraa/asukas/kuukaudessa) edellisvuoteen verrattuna (11/2013: 128 litraa, 11/2014 117 litraa). Tämä tarkoittaa taloyhtiölle arviolta noin 2 550 euron vuosittaista säästöä (vedenkulutus- ja lämmityskulut).
Myös valaistusta uusittiin ja taloyhtiön ulkovalot ja yhteisten tilojen elohopea- ja hehkulamput vaihdettiin ledeihin. Samoin tehtiin Lyhdekatu 6:ssa sijaitsevassa vuonna 2002 valmistuneessa rivitaloyhtiössä, joka oli hankkeen nuorin pilottikohde.
– Tavoitteena on pienentää valaistuksen energiankulutusta. Laskelmien mukaan uusi valaistus kuluttaa energiaa noin 70–80 prosenttia vähemmän kuin aikaisemmat lamput. Esimerkiksi Lyhdekadulla tämä tarkoittaa arviolta noin tuhannen euron ja 8 000 kilowattitunnin vuosittaista säästöä entiseen verrattuna, ja lisäksi säästöjä tulee valaisimien pienentyneinä huolto- ja vaihtokuluina, Sarkkinen ja Kankainen laskevat.
Pilottitaloyhtiössä herättiin myös ikkunoiden ja ovien tiivistykseen. Lyhdekadulla taloyhtiön kaikkien huoneistojen parveke- ja terassiovien tiivistykset uusittiin taloyhtiön toimesta.
– Taloyhtiöissä ovat yleensä ulkopuitteet taloyhtiön ja sisäpuitteet osakkeenomistajan vastuulla. Asiantuntijan mukaan tällä ei päästä parhaaseen lopputulokseen, joten suositeltavaa olisi, jos taloyhtiö ottaisi tiivistyksen hoitaakseen. Vaikka se tuntuisi ylimääräiseltä kuluerältä, saadaan se takaisin energiansäästönä. Lisäksi sisäilma paranee ja vedon tunne vähenee, mikä lisää asumismukavuutta, Japa ry:n koordinaattorit mainitsevat.
Kylmäkellari vuokralle ja lastipyörä yhteiskäyttöön
Pitkäkatu 29:ssä sijaitsevan taloyhtiön kylmäkellari sai uutta käyttöä, kun kellaritilaa vuokrattiin luomuruokaosuuskunta Mukulaarille.
– Taloyhtiössä oli uusittu kylmäkone pari vuotta sitten, mutta kylmiön kopeista ainoastaan viidesosa oli käytössä. Mietimme, miten saisimme tilan hyödynnettyä ja ratkaisuksi löytyi säilytystilan vuokraaminen. Yhteistyöstä hyötyivät molemmat osapuolet: taloyhtiö sai vuokratuloja ja Mukulaari säilytystilaa läheltä keskustaa.
Lisäksi Pitkäkadun 50-luvun kerrostalossa uusittiin pyörävarasto, mikä osaltaan innostanee ihmisiä pyöräilemään.
Resurssiviisautta on myös yhteisten tilojen tehokas hyödyntäminen. Tämä todettiin As Oy Kekkolansadossa, jossa kunnostettiin kerhohuone. Monipuoliset ja muuntautumiskykyiset yhteiset tilat mahdollistavat pienemmät neliöt omassa kodissa ja lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä.
Resurssiviisas asuminen -hankkeen niin kutsuttuna jokerikohteena oli sähköavusteinen lastipyörä, joka kiersi kuudessa taloyhtiössä.
– Lastipyörä oli taloyhtiön asukkaiden käytössä muutaman viikon ajan. Kokeilu osoitti, että sähköpyörä toimii mainiosti yhteiskäyttöpyöränä. Lastipyöräily sopii kaikenikäisille. Nuorin kyytiläinen oli 1-vuotias, ja 79-vuotias pyöräilijä kävi pyörällä noin 20 kilometrin päässä sijaitsevassa Laukaassa. Yhteiskäyttö sujui ongelmitta, ja esimerkiksi akku muistettiin viedä käytön jälkeen lataukseen.
Lastipyörän sai kokeilun päätteeksi omakseen As Oy Jyväskylän Valajankatu 1. Pyörä oli taloyhtiössä kaksi viikkoa, ja sillä oli tuona aikana melkein 40 varausta.
Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Kuvassa: Jyväskylässä toteutetusta Resurssiviisas asuminen -hankkeesta kertyi hyviä kokemuksia. – Pallo on nyt heitetty taloyhtiöille, jotka toivottavasti ottavat kopin, toteavat hanketta vetäneet koordinaattorit Anna Sarkkinen (vas.) ja Kati Kankainen Japa ry:stä.
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2015
Lisää tietoa resurssiviisaasta asumisesta löytyy muun muassa Japa ry:n www.japary.fi/asuviisaasti/