Sisäilmastokysymyksiin liittyvien ongelmien vähentämiseksi Suomen nykyisessä ja tulevassa rakennuskannassa on valtioneuvosto käynnistämässä kansallista kärkihanketta – rakennusterveysohjelmaa. Ohjelmalle on varattu 1,5 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.
Sen valmistelu on alkanut ja sen tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä rakennuksiin liittyvistä terveydellisistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä oikeista toimintatavoista siten, että rakennusterveyden kannalta päädytään mahdollisimman oikeisiin, oikea-aikaisiin ja tehokkaisiin ratkaisuihin sekä samalla vähennetään epätarkoituksenmukaisista toimenpiteistä syntyviä tarpeettomia kustannuksia ja muita lieveilmiöitä.
Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa. Ohjelman toteuttamiseen on varattu aikaa vuoteen 2018 asti.
Tämänsuuntaisia hankkeita aikaisemminkin
Rakennusterveyden, erityisesti kosteus- ja homevaurioiden, parantamiseksi on tehty viime vuosina paljon töitä. Yksi merkittävä hanke on ollut ympäristöministeriön vetämä kosteus- ja hometalkoot.
Myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimet rakennusten kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi ovat vaikuttaneet myönteisesti.
Kosteus- ja hometalkoot -hanke päättyy vuoden 2015 lopussa. Talkoiden käynnistämää verkostoyhteistyötä voidaan jatkaa rakennusterveysohjelmassa. Ohjelmassa voidaan myös jatkaa eduskunnan edellyttämiä toimia rakennusten kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi.
Kansalaisille mahdollisimman oikeaa tietoa
Tavoitteena on, että olemassa oleviin ongelmiin halutaan puututaan eri toimijoiden yhteistyönä huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Kukaan kansalainen ei jää väliinputoajaksi siitä syystä, että järjestelmät eivät mahdollista avun saantia.
Kansalaisten pitää saada tietoa eri tekijöiden mahdollisista riskeistä oikeassa suhteessa riskien toteutumiseen. Tältä pohjalta tavoitteena pidetään sitä, että kuka tahansa voi saada helposti ja ymmärrettävästi luotettaviin tutkimuksiin perustuvaa tietoa rakennusterveyteen liittyvistä kysymyksistä.
Ohjelmassa selvitetään ja ohjeistetaan, miten eri toimijat voivat yhteistyössä käsitellä rakennusterveyteen liittyviä kysymyksiä oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin.
Lisäksi viestitään rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä siten, että ihmisille muodostuu realistinen ja tietoon perustuva kuva rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Erityisesti odotetaan sitä, että rakennusterveyteen liittyvissä kysymyksissä voidaan tehdä ratkaisuja nykyistä luotettavamman tiedon pohjalta.
Tavoitteena on edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken niin, että rakennusterveyteen liittyvien kysymysten hallinnassa ennaltaehkäisevät toimintatavat ovat yleisesti käytössä.
Lisäksi kärkihankkeella pyritään siihenkin, että rakennusterveyteen liittyvistä kysymyksistä syntyneet kokonaiskustannukset vähenisivät vähentyneet nykyistä parempien toimintatapojen ansiosta.
Muutosta tarvitaan
Rakennusteveysohjelman tarpeellisuutta voidaan perustella esimerkiksi sillä, että rakennuskannassamme on rästissä korjauksia 30–50 miljardin euron edestä. Pelkästään kosteus- ja homevaurioihin liittyvät terveyskulut ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Rakennusten pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne tukisivat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tai eivät ainakaan heikentäisi niitä. Tästä seuraisi myös taloudellista hyötyä, kun terveysmenot alenisivat, työn tuottavuus kasvaisi ja rakennuksia ylläpidettäisiin tarkoituksenmukaisesti.
Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää tietoa ja ymmärrystä rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä ja niiden järkevästä hallinnasta.
Lisäksi tarvitaan rakennusterveyden näkökulmasta oikeita ratkaisuja kaikessa päätöksenteossa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Myös kansalaisten päätökset rakennusterveyteen liittyvissä asioissa ovat tärkeitä.
Ristiriitainen tieto häiritsee
Ihmisten käsitykset elinympäristöön liittyvistä riskeistä poikkeavat paljon toisistaan. Ne poikkeavat myös siitä, mikä on tiedeyhteisön käsitys eri tekijöiden riskeistä. Tämä aiheuttaa muun muassa eri osapuolien välillä ristiriitoja ongelmatilanteita ratkottaessa.
Erilaisista näkemyksistä seuraa myös merkittäviä tarpeettomia kustannuksia, kun toimet elinympäristömme parantamiseksi kohdistuvat epätarkoituksenmukaisesti tai niitä ei tehdä oikea-aikaisesti. Joihinkin rakennusterveyteen liittyviin tekijöihin ei reagoida riittävästi ja joihinkin tekijöihin ylireagoidaan.
Ohjelma vauhtiin kevään aikana
Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa.
Tämän jälkeen ohjelmalle nimetään ohjausryhmä/jaos ja käynnistetään hankehaku. Hankehaku päättyy 3/2016, jonka jälkeen hankkeet voivat alkaa. Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään edellä mainittuihin rakennusterveysohjelman tavoitteisiin.
Hankkeita voidaan toteuttaa vuosina 2016–2018. Tämän jälkeen arvioidaan ohjelman vaikuttavuus tavoitteen ja muutoksen saavuttamiseksi. Hankkeet voisivat kestää tarvittaessa koko ohjelmakauden ajan.
Tämän lisäksi hankkeessa tehdään verkoston sisäistä yhteistyötä, jolla rakennusterveyden kokonaisuutta viedään eteenpäin.
Rakennusterveysohjelmassa voitaisiin käynnistää esimerkiksi tämäntyyppisiä hankkeita:
• Selvitetään rakennusterveyteen liittyvissä kysymyksissä ”väliinputoajat” ja kehitetään järjestelmä/toimintatapa heidän auttamisekseen.
• Selvitetään, kuinka paljon syntyy kustannuksia rakennusterveyteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä kehitetään työkalu näiden kustannusten sisällyttämiseksi mm. päätöksentekoon ja korjausinvestointia koskeviin laskelmiin?
• Selvitetään, kuinka paljon edullisempaa on rakennusten ennakoiva ylläpito verrattuna siihen, että rakennukset korjataan ongelmien jo ilmaannuttua/jälkeenpäin/liian myöhään. Ohjeistetaan käytännöt rakennusten (optimaaliseen) ylläpitoon.
• Perustetaan ja ylläpidetään verkkosivustoa, josta kuka tahansa voi löytää luotettavaa ja tutkittua tietoa eri tekijöiden merkityksestä rakennusterveyteen.