Suomen lähiöissä on seuraavan vuosikymmenen aikana edessä lähes kahdeksan miljardin euron korjaustyö. Peruskorjausta odottaa vuosina 2016-2025 noin 14.000 kerrostaloa ja niiden 300.000 asuntoa. Lähiöiden kunnostusta voidaan pitää yhtä suurena ponnistuksena kuin sodan jälkeistä jälleenrakentamista. 1960-1970-luvuilla rakennetut talot ovat tulleet korjausikään ja samalla niiden energiatehokkuutta tulisi parantaa. Usein lähiöiden kerrostalot vaativat perusteellista sekä toiminnallista että teknistä korjaamista.
Lähiöiden korjaus on muodostunut yhä suuremmaksi ja vaikeammin ratkaistavaksi ongelmaksi. Lähiöt rapautuvat, uudet energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät energiatehokkuutta myös korjattavilta rakennuksilta ja toisaalta käsityövaltainen korjaaminen on hidasta ja kallista. Rakennukset joudutaan korjaamaan sekä sisältä että ulkoa. Yleisimpiä julkisivukorjausten aiheita ovat betonielementtien betonilaatuun ja raudoitukseen liittyvät ongelmat, kosteusvauriot ja lämpötaloudelliset heikkoudet. Lähiöiden rakennukset tarvitsevat usein myös esimerkiksi vesikattojen, ikkunoiden ja parvekkeiden korjauksia tai uusimista.
Isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta korjaushankkeet ovat kohtuuttoman työläitä ja hankalia. Nykyisin joudutaan hankkeisiin ottamaan useita urakoitsijoita, joiden toiminnan yhteensovittaminen on vaikeaa. Käytännön toteutuksissa korjaukset ovat hitaita, kalliita, likaavia ja asumista häiritseviä, joten ala kaipaa kipeästi uusia toimintamalleja. Niinpä lähiöiden korjausurakka onkin ylivoimainen nykyisin korjauksissa käytössä olevin uudisrakentamisen menetelmin.
Lähiöiden korjaukseen liittyviä ongelmia pyritään ratkomaan myös tutkimuksen saralla. Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvassa kolmivuotisessa KLIKK-hankkeessa kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä teollista korjauskonseptia lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Tekesin rahoittamassa kehityshankkeessa tuotetaan ratkaisumalleja lähiökerrostalojen korjausten suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on kehittää teollisia ratkaisuja ja käytäntöjä julkisivujen korjaamiseen sekä lisäkerrosten rakentamiseen. Yleispätevän korjausratkaisun kehittäminen lähiötaloille on mahdotonta, mutta teollisen rakentamisen mukanaan tuomaa rakentamisen tehostamista voidaan soveltaa myös korjausrakentamiseen.
KLIKK-hankkeessa kehitetään lähiöiden yleisesti hyödynnettävää teollista korjauskonseptia, missä rakentaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä asukkaille ja sallii asumisen korjausaikana. Käyttäjälähtöisyys hankkeessa merkitsee isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden kannalta sitä, että hankkeen toteutussuunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on saatavissa luotettavasti yhdeltä toimijataholta ja että ne perustuvat yhdessä etukäteen laaditulle ja sovitulle hankekuvaukselle. Kehitteillä oleva All inclusive -konsepti tarjoaa mallin täydennysrakentamiseen, lisäkerrosten ja hissikuilujen rakentamiseen tilaelementein, ulkoseinien energiatehokkaaseen korjaamisen ja julkisivujen uusimisen. Ideana on yhden luukun malli, joka pitää tilaajan kannalta sisällään kaiken. Mallin testaamiseen hankkeessa haetaankin nyt halukkaita pilottikohteita.
Lähiöiden rakennuksia ei pitäisi tarkastella vain yksittäisinä rakennuksina, vaan osana aluekokonaisuutta, jonka pitäisi pystyä tarjoamaan asukkailleen kohtuulliset palvelut. Peruskorjausten ja lisärakentamisen tavoitteena on myös uusien asukkaiden saaminen, sillä lähiöiden asukaskannan vanhetessa ja vähetessä niiden palvelut ja julkinen liikenne ovat heikentyneet.
Tutkimuslaitosten ja yritysten lisäksi hankkeessa ovat mukana Joensuun, Kouvolan, Porvoon ja Turun kaupungit, joiden kanssa testataan uudenlaisia kaavoituskäytäntöjä lähiöiden lisä- ja täydennysrakentamiseen kaupunkien valitsemilla pilottialueilla. Tulisi löytää keinot puuttua lähiöihin kokonaisuuksina ja tavoitella niiden laadullista parantamista kuten hyvää miljöötä, viihtyisää kaupunkikuvaa ja alueiden haluttavuutta.
Anu Soikkeli, arkkitehti
Dosentti Oulun yliopisto
KLIKK-hankkeen johtava tutkija
Puheenvuoro julkaistu lokakuussa Kiinteistöpostissa 8/2013