Pelastussuunnitelma – tunnistetaan riskit

Asuinkiinteistöissä pelastussuunnitelman laadinta ja sen ajantasaisuudesta huolehtiminen on omatoimisen varautumisen keskeinen työväline, koulutuspäällikkö Aulis Partanen Uudenmaan Pelastusliitosta sanoo. Vaaroihin ja riskeihin varautumista ei hänen mukaansa voi kylliksi korostaa. – Se jonka mielestä turvallisuus on kallista, niin kokeilkoon onnettomuutta.

Aulis Partanen toivoo taloyhtiöiden kiinnittävän huomiota pelastussuunnitelman laatimistekniikkaan.
– Saatavilla on pelastussuunnitelman mallilomakkeita, jotka ovat hyviä apuvälineitä. Niitä ei kuitenkaan ole suunniteltu yksittäistä taloyhtiötä varten, vaan jokaisen pitää tehdä omanlaisensa pelastussuunnitelma. Jos mennään pelkästään mallilomakkeen mukaan eikä asiaan perehdytä, voi esimerkiksi rivitaloyhtiön pelastussuunnitelmassa olla maininta, että porrashuoneen savunpoistoa on parannettu savunpoistoluukuin, Aulis Partanen kertoo päätään puistellen.

Omat ja ulkopuolelta tulevat riskit
Pelastussuunnitelman laatimisessa on pelkistettynä neljä vaihetta: vaarojen tunnistaminen, ohjeet niiden ennaltaehkäisemiseksi, asukkaille suunnatut toimintaohjeet vaaratilanteessa ja tiedottaminen.
Koulutuspäällikkö Aulis Partanen jakaa vaarat ja riskit kahteen kategoriaan: kiinteistössä olemassa oleviin ja talon ulkopuolelta tuleviin.
– Asukkaasta itsestään johtuvia ja talon omasta toiminnasta aiheutuvia riskejä voi olla vaikka kuinka paljon. Niitä ovat muun muassa tulipalo, henkilön tapaturma tai sairauskohtaus, piha-alueen huono valaistus, riittämätön lukitusjärjestelmä ja leikkipaikkavälineiden huono kunto, Partanen luettelee muutamia.
– Ulkopuolelta kohdistuvia riskejä ovat ainakin luonnonilmiöt, kuten liikaa lunta, liikaa vettä, liikaa hellettä ja liikaa tuulta. Lähialueella voi tapahtua onnettomuus, jonka seurauksena ilman mukana tulee haitallisia aineita, kuten esimerkiksi tulipalon aikaansaama myrkyllinen savu.
Nyt on ajankohtaista katolle kertyvä lumi ja pihan liukkaus. Taloyhtiö on viime kädessä aina vastuussa turvallisesta liikkumisesta kiinteistöllä, Partanen muistuttaa.
– Niin ikään ympäristössä voi olla toimintoja, joista onnettomuuden sattuessa saattaa kohdistua vaaraa asukkaille. Yhtenä esimerkkinä on hiljattain Porvoossa sattunut rengasvaraston palo, josta levisi savua asuntoalueelle. Tällaisessa tilanteessa asukkaan on tärkeätä tunnistaa viranomaisen antama vaaramerkki ja tietää, miten tulee toimia.
Myös häiriökäyttäytyvät ihmiset, pyromaanit, ilkivallan tekijät ja niin edelleen Partanen luokittelee ulkopuolelta tuleviin riskitekijöihin.
Pelastussuunnitelmassa ei nykyisin erikseen korosteta poikkeusolojen osuutta. Kun on hyvin varauduttu normaaliolojen häiriötilanteisiin, pärjätään niillä myös poikkeusoloissa.
Kun on vaarat ja riskit on tunnistettu, mietitään mahdolliset toimenpiteet.
– Jos puutteita havaitaan, asiat laitetaan kuntoon. Esimerkiksi porrashuoneen ja muiden poistumisreittien esteettömyys varmistetaan, valaistusta parannetaan tai myrskylle altis pihamännyn oksa katkaistaan – oikeastaan ihan mitä vain taloyhtiöstä katsotaan tarpeelliseksi riskien minimoimiseksi.

Päivitys kerran vuodessa
Pelastussuunnitelma ei ole sillä tehty, että sen laatii kerran. Se on pidettävä ajan tasalla ja tarkastettava vähintään kerran vuodessa niin, että suunnitelmaan merkittyjen yhteyshenkilöiden, kuten taloyhtiön puheenjohtajan, huoltoyhtiön ja isännöitsijöiden tiedot ovat oikein.
Pelastussuunnitelma on pitänyt päivittää jokaisessa taloyhtiössä vuonna 2011 voimaan tulleen uuden pelastuslain mukaisesti. Kuinka paljon päivityksiä on tehty, siitä ei Aulis Partasen mukaan ole tarkkaa tietoa.
– Todennäköisesti ei varmastikaan riittävässä määrin. Paljon lienee vielä taloyhtiöitä, jotka eivät ole asiaan reagoineet, hän arvelee.
Pelastussuunnitelma on yksi osa paloturvallisuutta. Asuinkiinteistöissä ollaan siirtymässä omavalvontaan, joka on jo käytössä monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea.
Jos palotarkastaja havaitsee puutteita, hän voi velvoittaa taloyhtiötä laatimaan ajan tasalla olevan pelastussuunnitelman. Pelastusviranomainen voi tarvittaessa asettaa myös uhkasakon.

Tiedottaminen avainasemassa
Tärkeä lenkki pelastussuunnitelmassa on siitä tiedottaminen: – Tiedottaminen ei saa olla projekti, vaan prosessi, Aulis Partanen korostaa.
Hyvä työkalu on viestinnän vuosikello, joka löytyy muun muassa Suomen Pelastusalan keskusjärjestön pelastussuunnitelman laatimisoppaasta. Vuosikellossa otetaan huomioon eri vuodenaikoihin ja ajankohtiin liittyvät vaarat ja riskit.
– Esimerkiksi talven mittaan on hyvä kertoa heijastimista, valaistuksesta ja liukkaudesta. Kesällä puolestaan voi nostaa esille myrskyt ja ukkoset.
Tiedottamisessa on tärkeätä pohtia, miten se saavuttaa kohderyhmänsä: – Välineitä on tänä päivänä runsaasti. Printtitiedottamisessa voi miettiä, koska on hyvä aika tiputtaa tiedote postiluukusta niin, että vastaanottaja huomioi sen. Yksi konsti on kirjoittaa kuoreen hänen nimensä käsin. Vastaanottajan kiinnostus on taattu ja viesti on tavoittanut saajansa, Partanen vinkkaa.

Turvallisuusvastaavista luovuttu
Aulis Partanen on huolissaan siitä, että yhä useampi taloyhtiön hallitus jättää turvallisuusvastuuhenkilön nimeämättä. Tämä velvoite poistettiin pelastuslain muutoksessa.
– Taloyhtiössä ei välttämättä ole enää ketään turvallisuusasioihin perehtynyttä henkilöä, joka kantaisi niistä huolta. Onnettomuustilastoihin muutos ei ole vielä vaikuttanut, mutta eittämättä sekin on edessä, kun turvallisuudesta aletaan lipsua asia kerrallaan, Partanen arvelee.
Turvallisuushenkilöiden nimeämättä jättäminen on jo näkynyt osallistujakatona pelastusliiton kursseilla. Uudenmaan alueella oli tarkoitus järjestää parikymmentä väestönsuojan hoitajille suunnattua kurssia, mutta yksikään niistä ei toteutunut, Partanen harmittelee.
Tilanne ei ole silti aivan niin synkkä, sillä yhteistyössä isännöintitoimistojen kanssa toteutetut turvallisuusvastaavien kurssit ovat vielä vetäneet väkeä.
Partanen kannustaa taloyhtiötä nimeämään turvallisuusvastaavan, joka toimii asiantuntijana talon sisällä. Taloyhtiön hallitus ei kuitenkaan voi siirtää hänelle vastuuta, vaan se on edelleen sillä.
– Jos kyseessä on pieni taloyhtiö, riittää yksi henkilö huolehtimaan turvallisuusasioista. Sen sijaan monen rapun ja satojen asuntojen asunto-osakeyhtiössä voi olla tarpeen nimetä useampi turvallisuushenkilö. He muodostavat turvallisuustiimin väestönsuojan hoitajalla täydennettynä.
Turvallisuushenkilöiden nimeämisestä luovuttaessa on Partasen mukaan pahimmillaan käynyt niin, että taloyhtiön hallitus on lakkauttanut väestönsuojan hoitajan tehtävän ja todennut itse kantavansa siitä vastuun.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huoltomies tekee vuositarkastukset ja tiiviyskoe tilataan kymmenen vuoden välein.
– Onko kuitenkaan ajateltu tarpeeksi pitkälle, eli mitä tapahtuu viranomaisten puhaltaessa isoon pilliin. Silloin väestönsuojan täytyy olla hetimiten käyttökunnossa. Asukkaat ovat todennäköisesti omillaan, koska huoltoyhtiöstä ei ehditä joka paikkaan neuvomaan. Jos tilanne on niin paha, että joudutaan menemään väestönsuojaan ja laittamaan ovi kiinni, niin kukaan ei ole siellä ohjaamassa toimintaa. Maallikko tuskin tietää, mitä tehdä viranomaisten kehottaessa siirtymään ohitustilanteesta sulkutilanteeseen tai sulkutilanteesta suodatustilanteeseen. Näin ollen olisi hyvä, jos suojassa olisi asiaan perehtynyt talon asukas, koulutuspäällikkö Aulis Partanen muistuttaa.

Poikkeustilanteisiin varautuminen tärkeää
Pelastussuunnitelman merkitystä ja ajan tasalla pitämistä korostaa As Oy Kuusistonlinnan puheenjohtaja Pekka Mattila. Taloyhtiö sijaitsee Kaarinassa Kuusistossa.
– Pelastussuunnitelmaan pitää palata silloin tällöin. Se ei ole paperi, joka on ikään kuin kiveen hakattu, vaan tarvittaessa sitä muutetaan ja täydennetään. Viimeksi päivitys tehtiin kolmisen vuotta sitten, Mattila kertoo.
Hänen mukaansa tällä kertaa täydentämistä kaipaa varautuminen mahdolliseen kriisitilanteeseen, jos saaren vesihuolto ei toimi , eikä viemäri vedä.
Yhdentoista huoneiston rivitaloyhtiössä on koettu, että poikkeustilanteita varten on syytä varautua. Niitä voivat aiheuttaa luonnonilmiöt, kuten ukkonen tai kova myrsky.
– Neljä vuorokautta kestänyt sähkökatko on vielä hyvin muistissa. Suunnitelmat sen toistumisen varalle ovat olemassa. Meillä on pelastus- ja kokoontumispaikkana lyhyen matkan päässä sijaitseva rantasauna, jonne pääsee suojaan. Rakennuksessa on takka, joten se pysyy puilla lämpimänä. Lisäksi asukkaille on kerrottu kotivaran tarpeellisuudesta.
Taloyhtiön puheenjohtaja Pekka Mattila on tyytyväinen siihen, että asukkaat kokevat pelastussuunnitelman tärkeäksi.
– Asioihin halutaan varautua tehokkaasti ja jämäkästi. Ajatuksena on, että jos jotain tapahtuu, niin sillä on väliä ja että kaikissa tilanteissa on jotain tehtävissä. Varautumisessa on mietitty koko joukkoa ja erityisesti iäkkäitä ihmisiä, jotta he saavat tarvitsemansa avun mahdollisessa kriisitilanteessa.
Yhteistyö pelaa paitsi naapurien myös naapuriyhtiöiden kesken.
– Taloyhtiöt kilpailuttivat yhdessä jätehuollon, joka linkittyy pelastussuunnitelmaankin. Jäteastiat saatiin pois seinän vierustalta tien toiselle puolelle, mikä on paloturvallisempi paikka.
Muita pelastussuunnitelmaan kuuluvia seikkoja ovat muun muassa asianmukaisesti merkitty pelastustie ja taloyhtiön hankkimat raivaustyökalut.
Taloyhtiöllä ei ole tällä hetkellä nimettynä turvallisuushenkilöä, mutta tehtävä on tarkoitus täyttää lähiaikoina.
Pelastussuunnitelman tiedottamisesta taloyhtiön puheenjohtaja Pekka Mattila kertoo, että uudet asukkaat saavat sen taloon muutettuaan. Lisäksi siihen palataan aika ajoin, seuraavan kerran todennäköisesti alkuvuodesta, kun päivitys on ajankohtaista

Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.