Maalämpö pudotti energiakulut neljännekseen

Maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto ovat laskeneet espoolaisen As Oy Merensinin energiakulut neljännekseen aikaisempaan verrattuna. Taloyhtiön päätös vaihtaa kaukolämpö uusiin energiamuotoihin perustui kaukolämmön hintaan ja ympäristöasioihin.

Espoon Kivenlahdessa sijaitseva As Oy Merensini siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön vuoden 2016 kesällä. Taloyhtiön puheenjohtaja Jari Behm on tyytyväinen tarkastellessaan juuri päättyneen tilikauden lukuja.
– Tuloslaskelman mukaan energiakulut olivat vuodessa noin 9300 euroa, joka koostuu sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi sitä edellisellä tilikaudella 2014–2015 vastaava luku oli noin 40 400 euroa mukaan lukien kaukolämpö ja sähkö. Näin ollen energiakulut ovat laskeneet yli 30 000 euroa, Behm kertoo.
Maalämmön ja lämmön talteenoton rakentaminen maksoi noin 220 000 euroa, joten laskennallinen takaisinmaksuaika on seitsemisen vuotta.
Taloyhtiön vuosittainen lämmön tarve on noin 450 megawattituntia.

Hiilijalanjälki pienemmäksi
Vuonna 1984 valmistuneessa neljäkerroksisessa As Oy Merensinissä on neljä rappua, 47 asuntoa, yksi iso liiketila ja kolme varastoa.
Uusia energiamuotoja alettiin tutkailla osakkeenomistajien toiveita kuunnellen.
– Ympäristöystävälliset energiaratkaisut kiinnostivat. Pontimina olivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet pienentää asumisesta syntyviä päästöjä sekä kaukolämmön hintaan oletettavasti kohdistuvat nousupaineet, Behm sanoo.
– Julkisuudessakin alkoi olla esillä hankkeita, joissa taloyhtiöt olivat rakentaneet kaukolämmön rinnalle erilaisia uusiutuvan energian laitteistoja. Keskusteluissa pohdiskelimme niin lämmön talteenottojärjestelmän kuin aurinkopaneelienkin asentamista. Silloin ei vielä ollut tiedossa Suomessa kerrostalokohdetta, joka olisi siirtynyt maalämpöön. Sen sijaan naapurimaassa Ruotsissa siitä oli kertynyt hyviä kokemuksia, sanoo Behm, joka on perehtynyt kiinteistöjen energiakysymyksiin myös isännöitsijän työssään.
Taloyhtiön hallitus kääri hihansa ja selvitteli asiaa vuoden 2015 aikana.
– Kysyimme maalämpö- ja LTO-laitteistojen toimittajilta tarjouksia ja mitoituksia. Päätimme hankkia koko laitepaketin suunnitteluineen ja asennuksineen samalta yritykseltä. Perusteluna oli, että kukin yritys tuntee parhaiten omat laitteensa, Jari Behm toteaa.
Hankkeen aloittamisesta eli maalämpöön ja lämmön talteenottoon siirtymisestä tehtiin päätös vuoden 2016 alussa pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Soraääniä ei kuulunut, vaan osakkeenomistajat olivat yksimielisiä. Urakoitsijaksi valittiin Senera Oy, joka on nykyisin Tom Allen Senera Oy.

Viisi 300-metristä energiakaivoa
Maalämpökaivojen poraaminen aloitettiin vuoden 2016 helmikuussa.
– Taloyhtiömme tontti on pieni, 1760 neliömetriä. Tämä asetti omat haasteensa kaivojen sijoittamiselle, koska naapurin puolelle ei tokikaan saanut mennä. Pihaan tehtiin viisi, 300–310 metrin syvyistä energiakaivoa. Niiden kallistuskulmat ovat 0–2,9 astetta.
Koska kyseessä on syvät kaivot, kului niiden poraamiseen aikaa kaksi viikkoa.
– Tämä vaihe urakasta häiritsi eniten sekä meidän että viereisen talon asukkaita. Jälkikäteen ajatellen myös naapurin suuntaan olisi tiedotuksen voinut hoitaa paremmin, Jari Behm sanoo.
Porauskustannuksissa säästettiin, koska työ toteutettiin talvella. Myös kallioinen maaperä oli taloyhtiön kukkarolle suosiollinen.
Taloyhtiön kellaritiloissa jouduttiin tekemään muutoksia, että uusi laitteisto putkistoineen, pumppuineen ja varaajineen saatiin sovitettua paikoilleen.
– Lämmönjakohuone oli auttamattomasti liian pieni koko laitteistolle. Sinne saatiin sopimaan patteriverkoston varaaja, paisuntasäiliö ja uusi sähkötaulu. Vieressä olevasta irtaimistovarastosta purettiin muutama koppi ja paikalle asennettiin lämpöpumput ja käyttöveden lämminvesivaraajat. Huoneiden välillä kulkevaa putkistoa varten tehtiin seinään reiät.

Kaksi 90 kilowatin lämpöpumppua
Maalämpöpumppuja on kaksi, jotka kumpikin on teholtaan 90 kilowattia. Molemmat on varustettu kahdella kompressorilla.
– Patteriverkoston lämmityksestä vastaava pumppu käyttää tasaisesti kahta kompressoriaan. Pumppu on päällä lämmityskauden aikana ja kesällä hissukseen. Toinen pumppu huolehtii lämpimästä käyttövedestä. Sen kompressorit käyvät vuorotellen lämmittäen kahta käyttöveden varaajaa.
Varaajista toinen on aina lämmin ja valmis käytettäväksi, kun toista lämmitetään. Vaiheittainen lämpimän käyttöveden lämmitys lisää energiatehokkuutta.
Lämpöpumppujen varajärjestelmä toimii sähköllä. Vastukset kytkeytyvät päälle, jos maalämmön teho ei riitä talvipakkasella. Toistaiseksi varajärjestelmää ei ole tarvittu.
Kellarin katossa olevat monet putket on ripustettu kannattimiin. Näin on haluttu välttää rakenteiden kuljettamaa tärinää, josta taloyhtiölle on kylläkin kertynyt prosessin aikana kokemusta.
– Lämpöpumput jouduttiin hiljattain vaihtamaan, koska aikaisemmista pumpuista syntynyt tärinä meni rakenteita pitkin yläpuolella oleviin asuntoihin. Tämä todettiin myös äänitutkimuksella, jonka mukaan sallittu desibelitaso ylittyi. Saimme tilalle uudet, niin kutsutut viidennen sukupolven lämpöpumput, jotka on sisäpuolelta valmiiksi tehtaalla äänieristetty. Taloyhtiön kontolle jäivät vaihtotyön kustannukset, Jari Behm kertoo.
Kaksi lämmön talteenottoyksikköä on asennettu talon katolle vanhojen huippuimurien paikoille.
– Aikaisemmin yksi huippuimuri huolehti kahden rapun ilmanvaihdosta, joten oli luontevaa asentaa samoin uudet yksiköt. Lämmön talteenottoyksikköjen putket on johdettu katolta alas talon ulkoseinää pitkin, koska muualta niille ei löytynyt tilaa.
Kellarikerroksessa olevilla varastoilla ja saunaosastolle on edelleen oma huippuimurinsa. Sen kytkeminen lämmön talteenottojärjestelmään olisi ollut teknisesti hankalaa.
Jotta irtaimistovarastojen määrä ei vähentyisi, rakennettiin purettujen tilalle uudet metalliset komerot. Niille löytyi paikka kellarissa olevan pyörävaraston nurkkauksesta.

Kulutuslukemat näkyvät reaaliajassa
As Oy Merensinin siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön sujui ongelmitta, eikä esimerkiksi vesi- tai sähkökatkoksia ollut.
Jonkin aikaa taloyhtiö joutui maksamaan myös kaukolämmön perusmaksua, koska puolen vuoden irtisanomisaika ei ehtinyt täyttyä ennen maalämmön käyttöönottoa.
Jari Behm on tyytyväinen maalämpöjärjestelmään, jonka toimivuutta hän voi seurata reaaliajassa. Hän näkee tietokoneeltaan tai tabletiltaan esimerkiksi kompressorien käynnistymisen, käyttöveden lämpötilan ja sähkön kulutuksen.
Taloyhtiön ollessa kaukolämmössä tätä mahdollisuutta ei ollut.
Asukkailta on tullut myönteistä palautetta. Ennen maalämpöön siirtymistä lämmitysjärjestelmä tasapainotettiin sekä linjasäätöventtiilit ja termostaatit uusittiin.
Lisäksi ilmanvaihtokoneet säätyvät nykyisin automaattisesti ottaen huomioon muun muassa lämpötilan.
Lämmönjakohuoneessa on patteriverkostoon kytketty alipaineilmapoistin. Huoltomiesten ei siten enää tarvitse käydä ilmaamassa pattereita huoneistoissa.
Koska maalämpöpumput ja lämmön talteenottojärjestelmä lisäsivät taloyhtiön sähkönkulutusta, kilpailutti taloyhtiö sähköntoimittajat nipistääkseen kulut mahdollisimman alas.
Maalämpö- ja lämmön talteenottojärjestelmien huoltokustannuksista Jari Behm toteaa, että ne ovat marginaalisia. Yhtä lailla myös kaukolämpöjärjestelmän huollosta syntyi kuluja.
Laitteisto on toiminut moitteettomasti lukuun ottamatta yhtä lämpimän veden katkosta, joka saatiin etäohjauksella kuntoon.
Häiriötilanteessa hälytys menee suoraan huoltoyhtiölle. Taloyhtiön puheenjohtaja kiittelee huoltomiesten osaamista uuden laitteiston ja tekniikan parissa.
Maalämpölaitteiston käyttöiäksi on laskettu 15–20 vuotta, jonka jälkeen täytynee ainakin joitain osia uusia.
As Oy Merensinin energiatehokkuus kasvaa tulevina vuosina. Taloyhtiöllä on suunnitelmissa julkisivuremontti.
– Ikkunat ja ulko-ovet vaihdetaan uusiin sekä julkisivun elementtisaumat kunnostetaan. Nykyisissä ikkunoissa ei ole tuloilmaventtiiliä, joten myös ilmanvaihto kohenee. Uudet ikkunat tulevat pitämään lämmön sisällä ja melun ulkona, Jari Behm sanoo.

Teksti Irene Murtomäki, kuva Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 8/2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.