Lajittelu nipistää taloyhtiön jätekuluja

Kierrätyksen tehostaminen vaatii myös alan yrityksiltä uusia tapoja toimia. Erilaista romubisnestä edustaa Romukioski, joka on etävalvottu ja itsepalveluun perustuva metalliromun vastaanottopiste Pirkanmaalla. Yrittäjä Satu Hallinen kertoo, että Lempäälässä sijaitsevaa vastaanottopistettä voivat käyttää esimerkiksi taloyhtiöt, joka ei tiedä mitä tehdä varastoon hylätyille lyijyakuille, polkupyörille tai muulle metalliromulle.

Jätteiden vähentäminen ja ahkera lajittelu ovat parhaimpia keinoja pienentää taloyhtiön jätehuoltokustannuksia. Niihin voi jokainen asukas vaikuttaa omilla toimillaan. Nyrkkisääntönä on, että mitä vähemmän jätettä päätyy sekajätteen joukkoon, sitä alhaisemmat ovat jätekulut.

Kerrostalon jätepisteestä löytyvät sekajätteen lisäksi useimmiten astiat pakkauslasille, pien- ja pakkausmetallille, kartongille, paperille ja biojätteelle.
– Kierrätyksen tehostumiseen asuinkiinteistöillä vaikuttavat tiukentuneet erilliskeräysvelvoitteet. Näissä on sekä kunta- että aluekohtaisia eroja riippuen siitä, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen on määräyksissään päättänyt, erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta kertoo.
Esimerkiksi kartongin erilliskeräys on saattanut aikaisemmin koskea vähintään 20 asunnon taloyhtiötä, kun nyt rajana on 10 asuntoa. Tai biojätteen keräys on ulotettu koskemaan vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä aikaisemman kymmenen sijaan.
Niin ikään lajittelun edistämiseksi on joillakin alueilla metallin- ja lasinkeräys asuinkiinteistöille maksutonta. Tällä halutaan välttää lasin ja metallin päätymistä energiana hyödynnettävän jätteen joukkoon, jossa se haittaa jätevoimalan toimintaa.
Myös pakkausmuovin keräysastioita on alkanut ilmaantua taloyhtiöiden jätepisteisiin, mutta tässäkin on paikkakuntakohtaisia eroja. Tekstiilijätteen hyödyntäminen on ollut paljon esillä. Sen puitteissa on meneillään monia selvityshankkeita. Toistaiseksi tekstiilijätteen voi laittaa sekajätteen joukkoon.
– Kierrätyksen täytyy olla kustannustehokasta ja kierrätettäville jätteille tulee löytyä käyttötarkoitus, jotta erilliskeräys on järkevää, Tuulia Innala muistuttaa.
Kiinteistöjen jäteastioiden tyhjentämisessä ja kuljettamisessa on kaksi eri tapaa. Monilla alueilla toimii kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö, joka keskitetysti kilpailuttaa kuljetukset. Toisilla alueilla ja toisissa kunnissa kiinteistönhaltija järjestää itse jätteenkuljetuksen.
Ongelmia itse kilpailutetun kuljetuksen saatavuudessa saattaa syntyä, jos kiinteistö sijaitsee syrjäisellä alueella tai lähellä ei ylipäätään ole jätepalveluja tarjoavia yrityksiä.
– Lain mukaan kunta on viime kädessä vastuussa alueensa jätehuollon toimivuudesta. Jätehuolto on välttämättömyyspalvelu, jolla turvataan terveyden- ja ympäristönsuojelu, Innala korostaa.
Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt vastaavat myös muun muassa jätteen käsittelystä, neuvonnasta ja tiedotuksesta.

Kierrätyksen tehostamisessa kirittävää
Kierrätyksen kasvattaminen on ollut yksi viisi vuotta sitten voimaan tulleen jätelain tavoitteista.
– Tämä ei ole laajassa mitassa vielä toteutunut. Kun tarkastelee viimeksi valmistuneita, vuodelta 2015 olevia tilastoja, kierrätys kasvoi vuodessa seitsemän prosenttia, mutta se johtui laskentamenetelmän tarkistamisesta eräiden pakkausjätteiden osalta. Riittävää edistystä ei ole tapahtunut kymmenen vuoden aikana. Nyt noin 40 prosenttia jätteistä päätyy kierrätykseen, kun kansallinen tavoite vuodelle 2016 oli 50 prosenttia.
Jätejakeista tai -lajeista on kasvanut biojätteen kierrätys. Metallin, lasin ja kartongin osalta on pysytelty samoissa määrissä kuin aikaisemmin.
Sen sijaan paperin kierrätetty määrä on vähentynyt, joka selittyy toimintaympäristön muutoksella, sillä myös paperin käyttö on vähentynyt.
Tuulia Innala odottaa mielenkiinnolla vuoden 2016 tilastoja. Silloin astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto sekä pakkausten täydempi tuottajavastuu.
Hän arvelee myös asuinkiinteistöjen aikaisempaa tiukempien erilliskeräysvelvoitteiden voivan näkyä vuoden lopussa julkaistavassa tilastossa.

Iso osa jätteistä hyödynnetään energiana
Jäteasioista keskusteltaessa puheissa vilahtelee usein kaatopaikka-sana. Tosi asiassa vain marginaalinen osa jätteistä loppusijoitetaan tänä päivänä kaatopaikoille. Kun jokunen vuosi sitten luku oli 17 prosenttia, on se nykyisin alle 10 prosenttia.
– Tämä tarkoittaa sitä, että yli 90 prosenttia jätteistä kierrätetään, hyödynnetään energiana ja käytetään maanrakennusaineena. Kaatopaikkasijoitusta ovat vähentäneet energiahyödyntämislaitokset, joissa kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä tuotetaan lämpöä ja sähköä.
Jätevoimaloita on kritisoitu toteamalla, että myös kierrätettävää jätettä päätyy poltettavaksi. Ulkomailta kantautuneet kokemukset kertovat Tuulia Innalan mukaan kuitenkin muuta.
Kierrätys on tehokkainta niissä maissa, joissa jätettä hyödynnetään paljon myös energiana.
Vertaillessaan suomalaisten kierrätysintoa muuhun Eurooppaan Tuulia Innala toteaa meidän olevan keskikastia. Vertailu on vaikeaa, koska eri maiden tilastoinnissa on eroavaisuuksia.
– EU:ssa on neljä laskentatapaa, joten tilastojen tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Työn alla on uusi jätedirektiivi, joka yhdenmukaistaa tilastoinnin.
Jätelain muutos uhkaa nostaa maksuja
Meneillään on jätelain muutos, jota koskeva esitys on ollut muun muassa Kuntaliitossa lausunnolla. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntalaisten jätemaksut uhkaavat kasvaa ja yritysten jätehuoltopalveluiden saatavuus heikentyä, jos jätelakiuudistus toteutuu esitellyssä muodossa.
Ympäristöministeriön työryhmän esityksen mukaan kunnan velvollisuutta järjestää jätehuolto supistettaisiin niin, että se koskisi vain asumisesta ja kunnan toiminnasta syntyvää yhdyskuntajätettä.
– Tästä seuraisi kunnan kontolla olevien jätevirtojen pieneneminen. Kunnat ovat kuitenkin valtion ohjaamana ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla investoineet jätehuollon järjestelyihin ja infraan. Maksajien määrän vähentyessä tulopohja heikkenisi, mikä puolestaan vaikuttaisi jätemaksuihin. Jätemaksujen nousupaineeksi on laskettu 10–30 prosenttia, Tuulia Innala sanoo.
Huolena on myös jätehuoltopalveluiden saatavuus erityisesti maaseutumaisissa kunnissa.
– Jätehuoltopalvelumarkkinat eivät ole sijoittuneet Suomessa alueellisesti tasaisesti. Osa palveluja käyttävistä yrityksistä uhkaa jäädä niiden ulkopuolelle.
Jätelain uudistuksen lopullisesta sisällöstä ja aikataulusta ei vielä ole tietoa. Erityisasiantuntija Tuulia Innala arvioi, että siirtymäaikojen jälkeen kaikki uudistukset voisivat olla käytäntöä ensi vuosikymmenen alkupuolella.
Työn alla on myös uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023.
– Kierrätyksen vaatimukset ovat kiristymässä. Esimerkiksi biojätteen kierrätys pitäisi nostaa 60 prosenttiin. Se tarkoittaa lajittelun tehostamista paitsi kotitalouksissa myös elintarviketeollisuudessa ja laitoskeittiöissä.
Suomen jätehuollon yksi iso tavoite on pienentää jätteen määrän kasvua verrattuna bruttokansantuotteeseen.
– Tähän asti jätteen määrä on noussut samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Eli ne ovat olleet tiukasti kiinni toisissaan. Nyt näyttää ilahduttavasti siltä, että vaikka bruttokansantuote nouseekin, ei jätemäärä kasva niin paljon. Tämä voi olla alku uudelle suunnalle.
Jätelaitosyhdistys palkitsi keväällä erityisasiantuntija Tuulia Innalan vuoden Vääntäjä-palkinnolla, joka myönnettiin sitkeästä yrittämisestä ja alan kehitystyöstä. Hän on keskeisessä roolissa jätehuollon lainsäädännön kehittämistyössä.

Siisti jätepiste houkuttelee lajittelemaan
Jätehuollossa tapahtuneita muutoksia on seurannut läheltä kahden vuosikymmenen ajan myynti- ja alueasiantuntija Mervi Kailasto Molok Oy:stä.
– Lajittelussa on menty huimasti eteenpäin asenteiden muuttuessa entistä myönteisimmiksi. Neuvonta ja tiedotus ovat kantaneet hedelmää. Ympäristöasioita pidetään tärkeinä ja moni haluaa vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Siistillä ja asianmukaisella jätepisteellä on merkitystä myös asunnon arvoon.
Mervi Kailasto muistuttaa, että lajittelu lähtee liikkeelle huoneistosta. Jätteiden lajittelu sujuu vaivattomasti, kun keittiössä on jäteastioille oma paikkansa.
Taloyhtiön jätepisteellä opasteiden pitää olla kunnossa, että lajitellut jätteet päätyvät niille tarkoitettuihin astioihin.
– Lisäksi keräysastioissa on selkeät opasteet ja astioiden aukot on suunniteltu jätejakeiden tai -lajien mukaisiksi. Esimerkiksi lasinkeräyssäiliössä on pyöreä ja halkaisijaltaan vajaa kaksikymmentä senttiä oleva aukko, josta ei saa mahtumaan esimerkiksi kartonkilaatikkoa. Sille tarkoitetun säiliön aukko on puolestaan kapea ja pitkä, eikä siitä saa sisään taittelematonta laatikkoa.
Lajittelulla on suora vaikutus kiinteistön jätehuoltokustannuksiin maksun määräytyessä painon ja tyhjennysvälien mukaan.
– Onhan siinä melkoinen ero, mitä sekajätesäiliön tyhjennys maksaa verrattuna kartonkisäiliön tyhjennykseen, Kailasto mainitsee esimerkin.
Kun taloyhtiö suunnittelee uutta jätepistettä, kiinnitetään huomiota sen sijoittamiseen. Jätepisteen pitää olla asukkaita ajatellen sopivasti kulkureitin varrella. Säiliöiden tyhjentämisen tulee onnistua sujuvasti ja turvallisesti.
Jätepisteen turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisää asianmukainen valaistus. Niin ikään esteettömyyden pitää olla kunnossa.
Siistin jätepisteen ei tarvitse olla katseilta piilossa. Tämä vähentää sen alttiutta joutua tihutyön kohteeksi. Ja harva jättää näkyvällä paikalla olevien keräysastioiden viereen sinne kuulumatonta tavaraa.
Aluetta voi myös maisemoida istutuksin ja kiviasetelmin.
Jätehuoltomääräyksien mukaisesti on monessa taloyhtiössä kasvanut kierrätettävien jätejakeiden määrä. Mervi Kailasto kertoo, että lajiteltavien jätteiden joukkoon on lisätty monella paikkakunnalla pakkausmuovi.
Jos jätepisteellä on tilanpuutetta, ratkaisu löytyy monilokeroisista astioista. Yhteen astiaan voi kerätä esimerkiksi lasia ja metallia. Kannessa on niille omat aukot, joista jätteet menevät eri lokeroihin.
Naapuritaloyhtiöt voivat tilaa säästääkseen päätyä myös yhteiseen jätepisteeseen, joka sijoitetaan tonttien rajalle.
– Yhteisessä säiliössä on kaksi luukkua, joten sitä voi täyttää kummaltakin puolelta. Jätehuoltokulut jyvitetään esimerkiksi huoneistojen määrän mukaan.
Nykyaikaa ovat myös sähköiset lukot, jotka varmistavat sen, etteivät ulkopuoliset pääse käyttämään jäteastioita.
Uusinta uutta edustaa jätesäiliön pinnanmittausjärjestelmä, joka optimoi tyhjennyksen. Säiliössä oleva anturi viestittää täyttymisestä huoltoyhtiöön tai jätekuljetusyritykseen.
– Pinnanmittausjärjestelmä on tulevaisuutta yhä useammassa jäteastiassa. Jäteastiaa ei käydä tyhjentämässä enää tiettynä ajankohtana – oli astia täysi tai ei, vaan se tyhjennetään vasta, kun astia on täynnä. Uusi tekniikka vähentää turhaa ajoa ja pienentää päästöjä, Mervi Kailasto sanoo.

Helppokäyttöinen jätepiste edistää kierrätystä
– Toimiva jätepiste on luonnollinen osa asumista. Se on esteettisesti sopiva, helppokäyttöinen, määräykset täyttävä ja kierrätystä edistävä. Jätepisteenkin tarkoitus on nostaa kiinteistön arvoa. Kierrätyksen monipuolistuessa jätepiste mukautuu myös tuleviin muutoksiin, toimitusjohtaja Juha-Pekka Kotro Hannoa Oy:stä kuvailee. Yritys suunnittelee ja toteuttaa kiinteistöjen jätepisteitä.
Jätepisteitä tarkastellessaan Kotro toteaa yhtenä ongelmana olevan, että ne on haluttu piilottaa pois näkyvistä.
– Jätepiste saattaa löytyä pihan pimeimmästä kulmasta. Asumisen ja liikennöinnin kannalta jäteastiat ovat toimimattomia, eikä niiden käyttö tunnu mukavalta ympäristöteolta. Jätepisteen sijainti voi olla myös turvallisuusriski.
Monin paikoin on tehty myös mitoitusvirheitä.
– Kiinteistön jätepisteessä voi olla ylikapasiteettia, joka johtaa kalliisiin jätehuoltomaksuihin, häiriökäyttöön ja kierrätysinnon laskuun. Toisaalta on kohteita, joissa jäteastioita ei ole tarpeeksi tai niiden koko on riittämätön.
Jätepistettä koskevat monet määräykset, jotka voivat Juha-Pekka Kotron mukaan olla pihan toimivuuden kannalta ristiriitaisia.
– Jätepistettä uudistettaessa käydään tarpeen mukaan keskustelua viranomaisten kanssa ja etsitään yhteistyössä sopivaa ratkaisua. Määräysten tarkoituksenahan ei voi olla se, että niiden ehdoton noudattaminen vaikeuttaa asukkaiden perustoimintoja tai hankaloittaa kierrätystä.
Selkeä trendi on kierrätyksen monipuolistuminen. Kierrätyksen kärjessä olevilla alueilla kertyy asuinkiinteistöille lajittelusta myös eniten kustannussäästöjä.
Kun taloyhtiö haluaa pienentää jätekuluja ja edistää kierrätystä, kannattaa käydä läpi jätehuoltomääräykset.
– Jätehuollossa on paljon aluekohtaisia eroja. Jätepiste, joka tuottaa säästöä jossain kaupungissa, voi tuottaa toisessa kaupungissa suuret jätehuoltokustannukset, Kotro vertaa.
Hänen mukaansa moni isännöitsijä on vienyt taloyhtiöihin ansiokkaasti tietoa monipuolisen kierrätyksen vaikutuksista asumiseen.
– Kierrätys paitsi vähentää jätekuluja, vaikuttaa myös asumisen arvoon monella muulla tavalla. Joissakin kohteissa asuntojen arvo on noussut hyvinkin nopeasti kierrätyksen monipuolistuttua.
Tiedon lisääminen on Juha-Pekka Kotrosta tärkeää. Tiedon välittämisessä on kuitenkin hyvä muistaa, että pakko ja ryppyotsaisuus johtavat harvoin toivottuun lopputulokseen.
– Roskis voi olla asumista ilahduttava asia ja asukkaiden kohtaamispaikka.
Jätepisteiden ja -astioiden uusista tuulista Kotro toteaa, että asukkaan kannalta isoin muutos on muovin kierrätyksen yleistyminen. Jätepisteitä uudistettaessa on tänä päivänä paljon mahdollisuuksia räätälöidä jätepiste omaan pihaan ja tilaan sopivaksi.
– Jätehuolto on sinänsä erikoinen ala, että ikivihreät tuotekehitysideat pyörivät kentällä kauankin ja välillä häviävät syntyäkseen uudelleen, mikä toki parantaa ideoita. Kiertotaloudessa tuntuu olevan kaksi hyvin erilaista yleisöä. Kiertotalouden seminaarien ja konferenssien valkokaulusväen terminologia on roskiksilla vierasta. Tilanne on osin muuttumassa ja puhe on yksinkertaistunut. Parhaimmat kehittäjät viihtyvät yhä enemmän jätepisteillä kuin seminaarihuoneissa. Alan toimijoilta onkin lupa odottaa uusia ratkaisuja, jotka edesauttavat kierrätystä asuinkiinteistöillä, Kotro sanoo.

Romukioski kierrättää metalliromua
Kierrätyksen tehostaminen vaatii myös alan yrityksiltä uusia tapoja toimia. Erilaista romubisnestä edustaa Romukioski, joka on etävalvottu ja itsepalveluun perustuva metalliromun vastaanottopiste Pirkanmaalla.
Yrittäjä Satu Hallinen kertoo, että Lempäälässä sijaitsevaa vastaanottopistettä voivat käyttää esimerkiksi taloyhtiöt, joka ei tiedä mitä tehdä varastoon hylätyille lyijyakuille, polkupyörille tai muulle metalliromulle. Lisäksi taloyhtiöiden on mahdollista tilata kuljetukset kierrätysmateriaaleille, noutohinta katsotaan aina etäisyyden mukaisesti.
Kuinka paljon romusta maksetaan, sen voi katsoa yrityksen nettisivuilla olevasta hinnastosta.
Romukioski hyödyntää nykyaikaista älytekniikkaa, mikä on herättänyt maanlaajuista kiinnostusta. Muutaman viikon käyttökokemuksen jälkeen Satu Hallinen toteaa, että kaikki on toiminut yllättävän hyvin, tosin jonkin verran on kehitettävää muun muassa kameroiden liikeradoissa.
– Käytössämme on yhteensä viisi kameraa, ja keskusteluyhteys toimii kaiuttimien kautta. Asiakkaan tultua paikalle hän soittaa ovikelloa ja saa yhteyden toimistolle. Kun sähköinen ovi on avattu asiakkaalle, tämä ajaa kuorman vaa’an viereen. Kamera zoomataan kuormaan, jotta siinä oleva tavara nähdään kunnolla. Asiakasta neuvotaan nostamaan romut metallilajeittain vaa’alle.
– Kun metallierät on punnittu, lähettää vaaka niistä luvut ohjelmistolle, joka laskee asiakkaalle tilitettävän summan. Asiakas antaa päätteelle pankkitilin numeron, minkä jälkeen on vuorossa sähköinen allekirjoitus romujen luovutuksesta. Kuitti lähtee asiakkaalle sähköpostiin tai tekstiviestinä, Satu Hallinen kertoo.
Romukioski on avoinna arkisin aamusta iltaan. Etävalvonta ei sido yrittäjää yhteen paikkaan tai yhdelle koneelle, vaan yhteys toimii vaikkapa puhelimella.
Henkilökuntaa Romukioskilla on paikalla tiettynä päivänä viikossa ja myös etukäteen voi varata itselleen sopivan ajan, jolloin henkilökunta on paikalla. Varsinkin vanhempi ikäpolvi arvostaa työntekijän läsnäoloa, Satu Hallinen tietää.
– Jos Romukioskissa pitäisi olla koko ajan henkilökuntaa paikalla, ei toimintaa saisi kannattavaksi. Myös paperisten kuittien kirjoittaminen ja niiden vieminen kirjanpitoon veisi oman aikansa, mistä kertyisi kustannuksia. Nyt tämä hoituu ohjelmistojen avulla.

Pienasiakas paremmin huomioon

Romukioskia Satu Hallinen alkoi suunnitella viitisen vuotta sitten. Sitä ennen hänelle oli ehtinyt karttua romubisneksestä kokemusta oltuaan usean vuoden ajan töissä kierrätysalan yrityksissä.
– Halusin löytää ratkaisun siihen, että kuka tahansa voisi tuoda kierrätykseen pieniä eriä metalliromua ja saada siitä maksun. Yleensähän romufirmat ovat kiinnostuneita vain isoista eristä. Lisäksi kiinnitin huomiota asiakkaan turvallisuuteen, ettei hänen tarvitsisi ajella isolla alueella isojen työkoneiden seassa.
Yritystoiminnan kannattavuutta pohtiessaan Satu Halliselle heräsi ajatus itsepalvelusta. Kypsyteltyään ideaa kierrätyspisteen etävalvonnasta ja älytekniikasta hän haki rahoitusta Tekesiltä, josta sai vuoden 2016 marraskuussa myönteisen päätöksen.
Etävalvotun Romukioskin avauduttua syyskuun viimeisellä viikolla sen ensimmäinen asiakas oli Veikko Autio. Hän pitää hyvänä asiana, että asiakasta neuvotaan ikään kuin kädestä pitäen eikä tarvitse tietää mikä metallilaji on mitäkin.
Kaikki toimi Aution mielestä hyvin ja hän voisi ajatella tuovansa kierrätykseen romua toisenkin kerran.
– Jälkikäteen ajatellen olisin voinut ottaa kaverin mukaan, sillä 128-kiloisen moottorin saamisessa vaa’alle oli omat hankaluutensa, Autio tuumaa.
Kiinteän vastaanottopisteen lisäksi Romukioskin yritystoimintaan kuuluu kauppa-auto, jonka mukana kulkee kalibroitu vaaka. Auto kiertää Pirkanmaata ja poikkeaa myös Keski-Suomen puolella. Sen suosio on ollut yrittäjälle iso yllätys.
– Liikkeelle lähdettiin yhden paikkakunnan taktiikalla. Nyt pysähdyspaikkoja on kolmisenkymmentä ja niissä käydään viikon tai kahden viikon välein. Tarkoituksena on lisätä paikkakuntien ja pysäkkien määrää, koska metalliromun vastaanotolle näyttää olevan kysyntää, Hallinen toteaa.

Teksti Irene Murtomäki Kuvat Irene Murtomäki ja Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 8/2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.