Korjaustapaohjeet opastavat arjen arkkitehtuurin vaalimiseen

Helsingin kaupungin tuottamissa lähiöiden korjaustapaohjeissa korostetaan alkuperäisen ilmeen, rakenteen, materiaalin ja rakennustavan kunnioittamista. Ohjeet täydentävät rakentamista ohjaavia normeja.

Helsingin kaupungin Lähiöprojekti on yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston tehnyt korjaustapaohjeet kuudelle alueelle: Vuosaaren 1960- ja 1970-luvun rakennuskannalle, Malminkartanon 1980-luvun rakennuskannalle ja tiiliarkkitehtuurille, Pohjois-Haagan 1950-luvun rakennuskannalle, Konalan 1960-luvun kerrostalokortteleille, Pajamäen 1950-luvun asuin- ja liikerakennusten kortteleille ja Kannelmäen 1950- ja 1960-luvun rakennuskannalle.
– Me yritämme opastaa lähiöissä asuvia ihmisiä arvostamaan korkeatasoista arjen arkkitehtuuria ja sen ominaispiirteitä rakennuksineen, pihoineen ja ympäristöineen. Ettei tuhottaisi tai huononnettaisi aikakaudelle tyypillistä arkkitehtuuria – etenkin lisä- ja täydennysrakentamisen paineissa, lähiöarkkitehti Päivi Hellman sanoo.
Korjaustapaohjeissa ei kuitenkaan oteta kantaa lisä- ja täydennysrakentamisen puolesta tai vastaan.
Korjaustapaohjeet eivät ole määrääviä, vaan ne täydentävät asemakaavan määräyksiä ja muita rakentamista ohjaavia normeja.
Rakennusvalvontavirasto viime kädessä arvioi, soveltuuko jokin korjaustapa tai materiaali.
– Koska olemme laatineet useita korjaustapaohjeita, joissa toistuvat esimerkiksi 1950- ja 1960-luvulle tyypilliset piirteet, ohjeita voidaan hyödyntää muillakin samaa aikakautta edustavilla alueilla, maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta toteaa.

Pelti pellillä, puu puulla
Kaikissa korjaustapaohjeissa korostetaan alkuperäisen ilmeen, rakenteen, materiaalin tai rakennustavan kunnioittamista, kun kyse on julkisivusta, parvekkeista, vesikatosta, ikkunoista, porrashuoneista, sisäänkäynneistä, pihoista ja erilaisista piharakennelmista, istutuksista ja puistoalueista.
– 1950-luvun rakennuksissa on tyypillisesti karkea roiskerappaus ja vaakaharjatut pinnat. Julkisivu ei ole sama, jos julkisivupintaan ruiskutetaan tasainen rappaus tai se lämpörapataan, Päivi Hellman sanoo.
Tuon aikakauden julkisivuissa on käytetty myös paljon Siporex-kevytbetonipintoja.
– Halkeilleet Siporex-julkisivut ovat ongelmarakenne, minkä vuoksi niitä on pian rakennusten valmistumisen jälkeen korjattu jopa rakennusvalvontaviraston kehotuksesta, Hellman kertoo.
Siporex-julkisivuihin maalaus- tai rappauskorjaus soveltuu Hellmanin mielestä hyvin. Sen sijaan levyverhouksia ei suositella korjaustapaohjeissakaan, koska niiden katsotaan pilaavan vanhan alkuperäisen arkkitehtuurin.
– Ei materiaalia pitäisi katoissakaan vaihtaa, vaan korjata peltikatto peltikattona ja uusia tiilikatto tiilellä. Eräässä kohteessa peltikatto oli muutettu huopakatoksi ja se oli aika erikoisen näköinen, Hellman toteaa. Hän varoittaa myös kattomuotojen muutoksiin liittyvistä ulkonäöllisistä riskeistä.
Joskus ikkunoiden remontilla halutaan korostaa, että nyt on tehty todella uutta. Harmillinen esimerkki on korjauskohde, jossa vanha maanläheinen vihreiden ja ruskeiden värimaailma muuttui puualumiini-ikkunoiden myötä vitivalkoiseksi.
Korjaustapaohjeissa on toive, että edes kellarikerrosten ikkunat säilytettäisiin alkuperäisinä. Silloin säilyisi tieto alkuperäisistä yksityiskohdista, jos taloon halutaan joskus palauttaa puuikkunat. Hellmanin mukaan Kannelmäessä on taloyhtiö, jossa myöhemmin teetettiin uudet puuikkunat.
Hän kehottaa olemaan tarkkana ikkunoiden detaljien ja pellitysten kanssa.
– Jos ikkunoiden paneloinnissa käytetään puun sijaan profiilipeltiä, sillä ei saada todellakaan saman näköistä aikaiseksi kuin alkuperäisessä.
Asiantuntijan määrityksiin perustuvat värimallit ja malliasennukset kuuluvat julkisivu- ja ikkunaremonttien tärkeisiin toimenpiteisiin.

Hienovaraiset piharemontit
Jokaisella esikaupunkialueella omanlainen maisemansa. Pohjois-Haagassa on sijoitettu talot niin, että asuntoihin saadaan maksimimäärä valoa. 1950-luvun talojen pihoilla on liuskekivikäytäviä, putkirunkoiset pihakalusteet, kuunliljoja ja alppiruusuja. Pihalta on tyypillisesti päässyt suoraan puistoon.
Haagan pihoilla on säilytetty vanhaa puustoa, ja asukkaat ovat täydentäneet nurmikkoalueita omilla istutuksillaan.
Konalan korjaustapaohjeissa kielletään asfaltointi, koska hiekkapintaisuudella halutaan turvata arvokkaan männikön säilyminen. Alkuperäisissä asemapiirroksissa oli ohjeena sijoittaa tiet, polut ja telineet maaston ja puuston edellytysten mukaan.
Pihasuunnitelmissa kannattaisi Orrenmaan mielestä käyttää hienovaraisuutta radikaalin uudistamisen sijaan; täysin uudistetut pihat irtoavat hienosta ympäristömaisemasta.

Ohjeiden mukaan korjattu
Korjaustapaohjeita hyödynnetään käytännön korjaussuunnittelussa. Vuosaarelaisessa taloyhtiössä korjaustapaohjeet otettiin tosissaan: isojen terassien taustaikkunat ja muut puuikkunat päätettiin kunnostaa vaihtamisen sijaan.
– Vanhat ikkunapuitteet kunnostettiin Herttoniemessä verstaalla, ja karmit korjattiin paikan päällä huputuksen suojassa. Taloyhtiön osakkaat olivat tähän korjaustapaan todella tyytyväisiä, Hellman kertoo.
Toisessa vuosaarelaisyhtiössä asukkaat saivat korjaustapaohjeista tukea parkkialueen laajentamissa. Isossa rivitaloyhtiössä oli syntynyt ajatus lisätä parkkipaikkoja yksilölliselle piha-alueelle.
– Yhteyttä ottaneet halusivat vahvistusta käsitykselleen, ettei lisäpaikkoja voi tehdä tälle ainutlaatuiselle piha-alueelle, vaan pitää löytää jokin toinen ratkaisu. Ilmeisesti ratkaisu on löytynyt tai koko autopaikkalaajennuksesta luovuttu, koska asiasta ei ole sen jälkeen kuulunut, Orrenmaa kertoo.
Etelähaagalainen taloyhtiö sai Pohjois-Haagan ohjeista tukea materiaalivalintoihinsa. Suunnitteilla oli terassialue, jonka materiaalivaihtoehdot olivat kestopuu ja liuskekivi. Korjaustapaohjeiden mukaan yhtiö teetti terassialueen liuskekivestä.
– Ja juuri kuulin eräästä kohteesta, jossa teetettiin vanhojen tammilasiovien tilalle uudet vanhan mallin mukaan ja kunnostettiin ulko-oven viereiset tammilasiseinätkin, Hellman sanoo.

Teksti ja kuva Riina Takala-Karppanen

Lähiöarkkitehti Päivi Hellman (kuvassa oik.) on jäämässä eläkkeelle, minkä seurauksena Kannelmäen korjaustapaohjeet jäävät hänen viimeisikseen. Maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa on ollut mukana laatimassa myös Töölön korttelipihoille korjaustapaohjeita.

Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 3/2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.