Remontin tekijät katolla ovat tuttu näky myös talvella. Kattoliitto ry:n toimitusjohtaja Mikko Ahtola toteaakin, että Suomen kesä on suhteellisen lyhyt, joten kaikkia töitä ei ehditä toteuttamaan lämpimään vuodenaikaan. Hänen mukaansa talvityökohteiden määrä on kasvanut ja sama trendi näyttää jatkuvan – tosin kattoasennusten painopiste on edelleen kesässä.
Kylmä tai sateinen sää ei Kattoliitto ry:n toimitusjohtaja Mikko Ahtolan mukaan estä kattoremonttia, kunhan suojauksesta huolehditaan. Talvitöissä suojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota.
– Kattoa saneerattaessa työrytmi on sama vuodenajasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhaa kattoa puretaan pois sen verran kuin on uutta suunniteltu työpäivän mittaan tehtäväksi.
Kattoremonttien suojauksessa voidaan käyttää samanlaista huputusta kuin mihin on totuttu julkisivuremonteissa.
– Näissä kohteissa sekä työntekijöiden että asukkaidenkin on parempi olla ja hengittää talvella kuin kuumana kesäpäivänä.
Materiaalit eivät rajoita talvityöskentelyä, vaan yhtä lailla kattotiilet, teräskatteet kuin bitumikermitkin voidaan asentaa pakkasella.
– Useita kymmeniä vuosia sitten jotkut materiaalit eivät sietäneet asennusta kovalla pakkasella. Näin kuulee toisinaan väitettävän edelleen, mutta se ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Nykyisin materiaalit kestävät sen minkä asentajatkin, Ahtola toteaa.
Käyttöikälaskuri antaa suuntaa
Kattoliitto ry:n nettisivuilta löytyy loivien bitumikermikattojen käyttöikälaskuri.
– Käyttöikälaskurin avulla voi mitata katon laskennallisen käyttöiän. Se onnistuu niin sanotusti valistuneelta maallikoltakin. Tosin esimerkiksi katon perusrakenne pitää tuntea hyvin, jotta laskurilla saadaan asianmukaista tietoa.
Laskuria käyttävät Mikko Ahtolan mukaan muun muassa suunnittelijat. Vuoden aikana laskuria on ladattu noin 8 000 kertaa.
Loiville bitumikermikatoille tarkoitettu käyttöikälaskuri on juuri uudistettu vastaamaan nykyisiä kermiluokituksia ja siinä on huomioitu myös rakennusten kosteuslisä.
– Laskuri perustuu pitkäaikaisiin kestävyystutkimuksiin. Tutkimuksissa on muun muassa otettu koepaloja, jotka on analysoitu laboratoriossa, ja tehty haastatteluja. Kattoliitto on teettänyt pitkäaikaiskestävyystutkimuksia noin 10 vuoden välein, viimeisin tutkimus on vuodelta 2014. Tutkittavat katot on valittu eri puolilta Suomea.
Bitumikermikatteen peruskäyttöiäksi on laskettu 50 vuotta.
– Hyvällä suunnittelulla, kunnon materiaaleilla ja oikein tehdyllä asennuksella katolle on odotettavissa jopa pitempi käyttöikä kuin puoli vuosisataa. Mutta on muistettava, että katon käyttöikään vaikuttaa moni muukin tekijä. Huonolla huollolla katto kuin katto menee pilalle, Ahtola tietää.
Kattoremontin suunnitteluun ajoissa
Yhtä lailla kuin muussakin rakentamisessa alkaa katoista syntyä niin sanottua korjausvelkaa. Toimitusjohtaja Mikko Ahtola toteaa, että yleisesti ottaen kattosaneerauksia venytetään liian pitkälle. Hän toivoisikin kiinteistöjen omistajien olevan ajoissa liikkeellä ennen kuin ongelmia alkaa ilmaantua.
– Tiedän, että tällaista on helppo sanoa pöydän takaa. Silti on tosi asia, että tavallisesti kiireellä ei saada aikaan hyvää lopputulosta. Kattoremontin suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutukseen on syytä varata riittävästi aikaa. Pahin tilanne on, jos vuotoja on jo ollut ja sitten neljännen ilmaantuessa pitäisi saada kiireesti kattoremontin tekijät paikalle.
Kysymykseen minkä vuosimallin katot ovat nyt korjauksen tarpeessa, ei Ahtolan mukaan ole yksiselitteistä vastausta. Katot ovat erilaisia.
– Niiden kestävyyteen vaikuttaa moni seikka, kuten suunnittelu, asennus ja huolto. Esimerkiksi joissain 70-luvun ja 80-luvun alkupuolen taloissa on ollut sellaisia suunnittelu- ja materiaalivirheitä, että kattoja jouduttiin saneeraamaan jo noin kymmenen vuoden iässä – toisaalta osa sen ajan katoista on edelleen kunnossa.
Kattoa kunnostettaessa on Ahtolan mukaan olemassa monia vaihtoehtoja.
– Miten laajasti remontti toteutetaan, riippuu muun muassa siitä, kuinka pitkää käyttöikää tavoitellaan ja muutetaanko esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitusta. Puntaroitavana on, uusitaanko pelkästään vanha katto läpivienteineen vai laitetaanko koko yläpohja lämmöneristeineen kuntoon. Toteutettiinpa remontti kuinka laajasti tahansa tärkeintä on, että suunnittelija tuntee kohteen rakenteen, Ahtola alleviivaa.
– Jos remontin tilaaja päätyy helppoon ja halvimpaan vaihtoehtoon, jossa pelkästään vanha kate korjataan, on syytä miettiä ratkaisun elinkaarta. Eli mahtaako se olla pitkällä tähtäimellä edullisin vaihtoehto.
Katon huoltoa ei saa laiminlyödä
Katon käyttöiästä puhuttaessa Ahtola korostaa katon huollon merkitystä.
– Kattojen kestävyystutkimukset ja kentältä tulleet viestit kertovat siitä, että huoltotoimia laiminlyödään.
Suosituksen mukaan katto pitää tarkastaa silmämääräisesti kaksi kertaa vuodessa.
– Sen voi toteuttaa maallikkokin, kunhan tietää, mitä tekee ja huolehtii turvallisuudestaan. Vielä parempi on, jos paikalle kutsutaan urakoitsija tai huoltoammattilainen toteuttamaan tarkastuksen.
Nyt alkaa olla oikea aika käydä katolla.
– Talven jälkeen katolla on syytä käydä katsomassa, ovatko lumi ja jää mahdollisesti vahingoittanut kattoa ja ovatko läpiviennit, pinnat ja kattotarvikkeet kunnossa.
Toinen tarkastuskierros olisi hyvä ajoittaa syksyyn. Silloin ehtii siivota katon roskista, lehdistä ja oksista sekä putsata kattokaivot tai vesikourut ennen lumentuloa.
Mikko Ahtolan tietojen mukaan kattotarkastuksia ei juurikaan tehdä taloyhtiöissä.
– Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ammattilainen ei ole käynyt katolla sen valmistumisen jälkeen. Hänet kutsutaan paikalle vasta siinä vaiheessa, kun korjaustöillä alkaa olla kiire.
Myös kosteusvaurioita tutkittaessa on syytä kiinnittää katseet kattoon.
– Se mikä näyttää vesivuodolta, ei välttämättä ole sitä. Kyseessä voi olla myös sisäpuolinen kosteus, joka pääsee höyrynsulun virheistä lämmöneristeisiin. Puutteellisin selvityksin saatetaan päätyä korjaamaan seurausta eikä syytä.
Teksti: Irene Murtomäki
Kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2016