Keinutien taloyhtiöt toteuttivat putkiremontin kimpassa

kuva_keinutie_58A7057

Helsingin Kontulassa sijaitsevat naapuritaloyhtiöt As Oy Keinutie 9 ja As Oy Keinutie 7 toteuttivat suuren remontin ryhmäkorjaushankkeena. Putkiremontin lisäksi saneerattiin kolmen talon lämpö- ja ilmastointijärjestelmät sekä uusittiin sähkö- ja teleyhteydet. Korjaushankkeen kustannukset ovat yhteensä lähes kymmenen miljoonaa euroa.

Vuosina 1965–1966 valmistuneissa, saman arkkitehdin suunnittelemissa Keinutien taloissa on kahdeksan asuinkerrosta. As Oy Keinutie 9:ään kuuluu yksi talo, jossa on kolme porrashuonetta ja 72 huoneistoa. As Oy Keinutie 7:ssä on kaksi taloa, kuusi porrashuonetta ja 144 huoneistoa.
Kontulan Huolto Oy:n isännöimissä taloyhtiöissä ryhmäkorjaushanke virisi 2010-luvun alussa tehdyn kuntotutkimuksen jälkeen. Jo hankesuunnitteluvaiheessa mukana ollut projektinjohtaja Atte Stambej Vahanen Oy:stä sanoo viisikymmentä vuotta palvelleiden putkien tulleen käyttöikänsä päähän.
– Mittavia vuotovahinkoja ei vielä ollut, mutta niiden välttämiseksi putket oli uusittava. Myös kylpyhuoneet vaativat kunnostusta, Stambej kertoo. Hän muistuttaa, että putkiremontilla on tänä päivänä iso merkitys kiinteistön arvoon.

Optimaalinen kohde ryhmäkorjaukselle
Projektinjohtaja toteaa Kontulan 1960-luvulla valmistuneiden talojen olleen optimaalinen kohde ryhmäkorjaukselle.
– Taloissa on käytetty samoja rakennusteknisiä ratkaisuja ja ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Lisäksi yhteistyö toimii, kun taloyhtiöillä on sama isännöitsijätoimisto, Stambej sanoo.
As Oy Keinutie 9:n hallituksen puheenjohtaja Irma Holländer sanoo ryhmäkorjaushankkeen antaneen lisäpotkua putkiremontin toteuttamiselle. Taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmassa se oli merkitty tehtäväksi ennen vuosikymmenen vaihdetta.
Keinutie 9:ssä ja Keinutie 7:ssä päädyttiin perinteiseen putkiremonttiin.
– Ratkaiseva tekijä oli uuden putkiston elinkaareksi laskettu 30–50 vuotta. Lisäksi näin saatiin saneerattua kylpyhuoneet vedeneristyksineen, Holländer toteaa.
Ryhmäkorjauksen suunnittelijana toimi Vahanen Oy ja pääurakoitsijana Adison Oy. Tavoitehintaurakkana toteutetun remontin työmaa perustettiin alkuvuodesta 2016, ja työt saatiin valmiiksi tänä kesänä. Huoneistokohtainen työaika oli kahdeksan viikkoa.

kuva_Keinutie_hallituspj_58A6932

As Oy Keinutie 9:n hallituksen puheenjohtaja Irma Holländer iloitsee ryhmäkorjauksen onnistumisesta.

Uudet putket ja kylpyhuoneet
Keinutie 9:n ja 7:n linjasaneerauksessa uusittiin käyttövesiputket ja viemärit. Kylpyhuoneet saivat uudet laattapinnat ja kalusteet, mikä on merkittävä tason nousu entiseen verrattuna.
– Kylpyhuoneiden kunto oli hyvin vaihteleva. Osassa asuntoja se oli alkuperäisessä, vuodelta 1965 olleessa asussaan, kun taas eräässä huoneistossa kylpyhuoneremontti oli tehty hiljattain eikä sitä ollut edes ehditty käyttää, Irma Holländer kertoo.
Keittiöhanat ja altaiden vesilukot uusittiin. Asuntoihin asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit.
Osakkeenomistajilla oli mahdollisuus asennuttaa lisähintaan kylpyhuoneisiin lattialämmitys ja levennyttää oviaukko. Lattialämmitys keräsi suosiota, mutta harva tahtoi leveämpää ovea. Tosin jälkikäteen on Holländerin mukaan kuulunut palautetta, että olisi sittenkin pitänyt tarttua tilaisuuteen.
Osakkaat teettivät myös keittiöremontteja samaan aikaan muun remontin kanssa.
Keinutie 9:ssä ja Keinutie 7:n toisessa talossa kellarikäytävän alla kulkeva pohjaviemäri ja sadevesiviemärit sukitettiin. Seiskan toisessa talossa kellarin lattia jouduttiin purkamaan ja vetämään uusi pohjaviemäri.

Lämmitys ja ilmastointi kuntoon
Putkiremontin lisäksi taloissa tehtiin isot korjaukset lämpö-, ilmastointi-, sähkö- ja telejärjestelmiin.
Keinutie 9:ssä uusittiin poistoilmakoneet ja nuohottiin ilmanvaihtohormit. Keinutie 7:ssa asennettiin saunatiloihin koneellinen tulo- ja poistoilma, muutoin IV-järjestelmä pysyi ennallaan.
– Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän asentamista harkittiin, mutta lopulta päätettiin, että sitä ei asenneta tässä vaiheessa, projektinjohtaja Atte Stambej kertoo.
Lämmönjakohuoneet kokivat täydellisen muodonmuutoksen vanhojen laitteistojen väistyttyä uusien tieltä. Lämmitysjärjestelmän linjasäätö- ja patteriventtiilit uusittiin sekä ilmamäärät säädettiin kohdilleen. K
einutie 9:n pattereihin asennettiin uudet termostaatit, mikä on Irma Holländerin mukaan lisännyt merkittävästi asumismukavuutta.
Sähkö-, tele- ja antennijärjestelmien kaapelit vedettiin porrashuoneiden kautta ja koteloitiin. Sähkötöiden yhteydessä asennettiin sähköinen palovaroitinjärjestelmä, josta taloyhtiö huolehtii.
Porrashuoneiden seinät maalattiin sekä lattiapinnat ja käsijohteet uusittiin. Katoissa olevat uudet akustiikkalevyt ovat vähentäneet kaikua portaikoissa. Yhteisiin tiloihin asennettiin energiatehokkaat, liiketunnistimella toimivat led-valaisimet.
Keinutie 7:ssä remontoitiin myös saunatilat. Keinutie 9:ssä siihen ei ollut tarvetta, koska se oli tehty muutama vuosi sitten.
Myös Keinutie 9:n jätehuolto uudistui. Porrashuoneiden jätekuiluista luovuttiin ja tontille asennettiin syväkeräyssäiliöt. Lisäksi Keinutie 7:n pysäköintialue asvaltoitiin. Ulkovalot uusittiin led-valaisimin.
Remontin myötä talojen energiatehokkuus uusine vesikalusteineen, ilmanvaihdon ja lämmityksen säätöineen sekä led-valaisimineen kasvaa, minkä Irma Holländer odottaa näkyvän energialaskuissa. Putkiremontti alentaa myös kiinteistövakuutuksen omavastuuosuutta.
Remontin aikana ei Holländerin mukaan ilmaantunut yllätyksiä, jos vuoden 2016 alussa voimaan tullutta asbestilakia ei oteta lukuun. Näytteiden otto ja analysointi yli 200 huoneistosta ja yhteisistä tiloista aiheutti lisäkustannuksia.

Yhdessä onnistuminen parasta
As Oy Keinutie 9:n hallituksen puheenjohtaja Irma Holländer ja isännöitsijä Harri Manninen Kontulan Huollosta ovat tyytyväisiä ryhmäkorjaukseen.
Taloudellisen hyödyn laskeminen on heidän mukaansa vaikeaa, koska vertailukelpoista hintaa ei ole. Remontti maksoi rakennusta kohti kolmisen miljoonaa euroa ja neliöhinta asettunee noin 800 euroon.
– Suurin ilo on ollut yhdessä onnistuminen. Kaikkien toimijoiden kesken on ollut hyvä vuorovaikutus. Naapuruston yhteisöllisyys on kasvanut, mikä osaltaan lisää turvallisuutta. Lisäksi viihtyisyyteen vaikuttaa, ettei alueella ole monta vuotta peräkanaa putkiremonttityömaata.
Irma Holländer suosittelee ryhmäkorjausta taloyhtiöille.
– Etenkin pienissä yhtiöissä sillä voitaneen saada myös taloudellista etua. Usean taloyhtiön kimppa on urakoitsijalle houkuttelevampi vaihtoehto kuin yksi taloyhtiö, minkä voi olettaa näkyvän tarjousten määrässä ja hinnassa.
Ryhmäkorjauksessa taloyhtiöiden tulee tehdä päätökset samantahtisesti. Irma Holländerin mukaan Keinutiellä tämä on sujunut hyvin isännöitsijän pitäessä huolen aikataulutuksesta.
Taloyhtiön puheenjohtaja ja isännöitsijä korostavat tiedottamisen merkitystä.
– Hankkeesta järjestettiin asukasiltoja jo sen ensimetrillä. Lisäksi asukkaiden tahtotilaa on kartoitettu kyselyin.
Hankesuunnittelun jälkeen kysyttiin mielipiteitä sen onnistumisesta. Kyselyn mukaan Keinutie 9:n asukkaista 76 prosenttia oli siihen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.
Remontista tiedottamiseen on satsattu myös rahallisesti, ja kaikki tiedotteet on lähetetty asukkaille postitse.
Lisäksi urakoitsija on perustanut nettiin remonttisivuston, jonne asukkaat ovat voineet kirjautua.
As Oy Keinutie 9:llä on edessä seuraava iso askel. Talon länsipuolelle on suunniteltu täydennysrakentamista, ja yhtiökokous on jo tehnyt päätöksen tontin myymisestä, jolla rahoitetaan putkiremonttia.
Hankkeen eteneminen on kuitenkin jumittunut kaupungin päätöksentekokoneistoon, eikä asia ole edennyt taloyhtiön kannalta toivotulla vauhdilla.
Keinutie 9:n ja Keinutie 7:n yhteistyö jatkuu. Taloyhtiöt ovat mukana syys-lokakuun vaihteessa järjestettävillä lähiöfestareilla.

Ryhmäkorjaus vaatii yhteisen tahtotilan
Kontulan talojen ryhmäkorjauksen käynnistyessä hankesuunnittelulla vuonna 2014 oli ryhmässä mukana neljä taloyhtiötä. Matkan varrella määrä karsiutui kahteen.
Ryhmästä erkaantuneista taloyhtiöistä toisessa putkiremontti päätettiin toteuttaa tuonnempana ja toisessa remontti teetettiin omana urakkana.
Isännöitsijä Harri Manninen kertoo, että Kontulan Huollon isännöimissä taloyhtiöissä ei tällä hetkellä ole uusia ryhmäkorjaushankkeita.
Ryhmäkorjauksen taloudellisesta hyödystä projektinjohtaja Atte Stambej toteaa sen olevan muutaman prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Muita etuja on muun muassa se, että sillä säästetään eri osapuolten aikaa ja vaivaa, kun useamman taloyhtiön korjausta voidaan käsitellä samoissa suunnittelu- ja työmaakokouksissa, eikä tarvitse perustaa kontteineen useita työmaita, vaan pärjätään yhdellä.
– Ryhmähankkeen onnistumiseen ei niinkään vaikuta rakennusten tekniset ratkaisut, vaan eniten tarvitaan osakkaiden tahtoa ja asennetta toteuttaa linjasaneeraus yhdessä, Stambej sanoo.

Teksti Irene Murtomäki Kuva Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.