Nummelalaisessa asunto-osakeyhtiössä vallitsee yksimielinen kanta siitä, että kaikki konstit käytetään, jotta 4 vuotta erinomaisesti palvellut maalämpöjärjestelmä pysyy paikoillaan. Korkein hallinto-oikeus pysytti lokakuun alussa voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan järjestelmä pitää joko purkaa tai muulla tavoin esittää toimet, millä ehkäistään pohjaveteen kohdistuvien haittojen syntyminen.
– Suomessa on tehty yli 100 000 lämpökaivoa ja jos nämä 11 kaivoa määrätään purettaviksi, se tuntuu ihan vitsiltä, sanoo taloyhtiön isännöitsijänä toimiva Vesa Ryyppö MR Isännöinti Ky:stä.
Kysyttävä onkin, kuinka paljon Suomessa on 1,5 kilometrin etäisyydellä pohjavedenottamosta sijaitsevia lämpökaivoja? Ja kuka määrittelee pilaantuneen maa-aineiden tason, jonka perusteella voidaan määrätä, missä järjestelmä ja kaivot pitää purkaa ja missä ei?
Korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös antaa taloyhtiölle kuitenkin myös sen mahdollisuuden, että se voi esittää muunlaisia ratkaisuja pohjavesihaittojen ehkäisyyn kuin lämpökaivojen poistamisen.
Tähän mahdollisuuteen taloyhtiössä on tartuttu tiukasti ja avuksi saatu Lapin ELY-keskuksen entinen hydrogeologi Heikki Hautala, joka laatii parhaillaan Uudenmaan ELY-keskukselle selvityksen toimenpiteistä, mitä pohjavesien suojelemiseksi aiotaan tehdä.
Vaihtoehtoisia menetelmiä on olemassa
Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lämpökaivojen täyttäminen voidaan tehdä betonoimalla, bentoniittisavella tai muovi- ja lasikuitusukituksella ja sillä tavoin estää lämpökaivojen aiheuttamien haittojen leviäminen laajemmin pohjavesikerrostumiin. Keinoja on käytetty yleisesti mm. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.
Taloyhtiön esittämässä suunnitelmassa ELY-keskus arvioi, riittävätkö esitetyt toimenpiteet hyvään pohjaveden suojelutasoon.
Lisäksi taloyhtiön laatimassa suunnitelmassa pitää esittää pohjaveden seurantaohjelma, jolla seurataan ns. orsiveden, pohjaveden ja erityisesti kalliopohjaveden laatua. Näytteitä tultaneen ottamaan kerran vuodessa.
Ohjeissaan Uudenmaan ELY-keskus myös muistuttaa, että rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin se on hyväksynyt suunnitelman.
Jos valuisi…
– Jos lämmönsiirtonestettä pääsisi vuotamaan 50 litraa pohjaveteen, se sisältäisi etanolia eli etyylialkoholia noin 14 l. ”Alkoholi” sekoittuisi massiiviseen pohjavesimäärään, eikä se voi käytännÖssä haitata tai vaarantaa pohjavesialueen tai 1,6 kilometrin päässä olevan vedenottamon veden laatua, Ryyppö toteaa.
– Luontolan vedenottamosta vettä on pumpattu vuonna 2014 noin 2600 kuutiota eli 2,6 miljoonaa litraa päivässä ja noin 950 miljoonaa litraa vuodessa. Tällainen vesimäärä vaatii yli 3 neliökilometrin suuruista pohjaveden muodostumisaluetta, Ryyppö jatkaa.
– Luontolan vedenottamon valuma-alueella pohjavesikerrosta on paksuimmilla alueilla yli 50 metriä. Kuten edellä on mainittu, niin alkoholi hajoaa hiiliidoksidiksi ja vedeksi ja veden virtaus vedenottamolle kestää vuosia.
– Näin ollen kukaan ammattilainen ei voi vakavissaan väittää, että tämä maalämpöjärjestelmä olisi minkäänlainen ympäristötuhojen aiheuttaja, Ryyppö painottaa.
Tiivistetään ja suojataan pohjavedet
Lämpökaivot aiotaan täyttää bentonoimalla eli tiivistämällä ne bentoniittisavella. Bentoniittia käytetään yleisesti rakentamisessa ja ympäristötekniikassa. Sitä on käytetty mm. estämään myrkyllisten aineiden tai öljyn imeytyminen pohjaveteen.
– Kaivon tiivistäminen täyttömassalla estää pintavesien valumisen kaivoon ja sieltä pohjaveteen sekä eri pohjavesikerrosten sekoittumisen keskenään. Lisäksi se estää lämmönkeruunesteen pääsyn pohjaveteen mahdollisen putkirikon sattuessa. Eikä ympäristöystävällisestä massasta liukene mitään pohjaveteen, kertoo toimitusjohtaja Mika Ervasti Pipelife Finland Oy:stä, joka on erikoistunut lämpökaivojen tiivistämiseen.
Ratkaisu nyt yhden virkamiehen takana
Uudenmaan ELY-keskuksessa asian käsittely on nyt Suomen johtavan hydrologin takana.
– Ja me teemme sen mukaan kuin siellä päätetään, Ryyppö vielä toteaa.
Toiveena on, että Uudenmaan ELY-keskus hyväksyisi toimenpidesuunnitelman, eikä taloyhtiön tarvitsisi enää jatkaa taistelua Vihdin kunnan kanssa.
– Jos lähtisimme käräjille peräämään purkukustannuksia, siinä voisi mennä toiset viisi vuotta. Taloyhtiön hallitus on nyt sitä mieltä, että unohdetaan Vihdin kunta, täytetään lämpökaivot, tehdään seurantaa ja eletään omaa elämää, mutta yhtiökokoushan sen kannan lopulta päättää, Ryypp vielä toteaa toiveikkaana.
Lämpökaivojen täyttäminen maksaa arviolta 20 000 euroa, mikä tässä 300 000 euroa maksaneessa hankkeessa on kuitenkin pieni lisäkustannus: – Olisihan lämpökaivojen poraamisvaiheessa voinut tulla jokin samaa suuruusluokkaa oleva lisäkustannus, Ryyppö vielä toteaa.
Teksti ja kuva: Riina Takala
Lue artikkeli kokonaisuudessaan marraskuussa viikolla 47 ilmestyvästä Kiinteistöpostista 9/2015.